Hooka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski: Mies pitää vesipiippua kädessään, valokuva n. vuodelta 1905–1915.

Hookah [hūka] on englannin kielessä käytetty nimitys Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa tunnetusta vesipiipusta. Kyseinen piippu tunnetaan myös useilla muilla nimillä, kuten šiša (Egypti, Persialahden rantojen valtiot ja Indonesia, Marokko, Pakistan, Tunisia, Somalia ja Jemen) ja narghile (Libanon, Turkki, Syyria, Irak, Jordania, Israel, Albania, Ranska, Bosnia, Kreikka, Armenia, Bulgaria ja Romania).

Hookassa savu suodatetaan vedellä. Piipussa voidaan suodattaa useita eri aineita, kuten yrttejä ja hedelmiä. Vesipiipun terveellisyys riippuu siitä, mitä sillä poltetaan. Terveellisin vaihtoehto on nakhla eli ns. hedelmäsiirappi, jonka tuotteena on viileä, hedelmänmakuinen vesihöyry. Joissain Euroopan maissa hooka sekoitetaan bongiin, jota käytetään länsimaissa pääasiassa kannabiksen polttoon.

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egyptiläinen hooka, tuulisuoja peittää pesän.

Itämaisen vesipiipun eri nimistä hooka(h) tullee englannin kieleen Intian kielissä käytetystä nimityksestä huqqa. Hūka (arabia حقة, urdu حقہ) saattaa viitata myös arabiankieliseen sanaan uqqa, joka tarkoittaa pientä laatikkoa, ruukkua tai purkkia. Nämä nimet viittaavat hookan alkuperäiseen kammio-osan rakenteeseen.lähde?

Narghile (نارگيله) tulee persiankielisestä sanasta (نارگیل) eli 'kookospähkinä' ja sanskritin sanasta nārikela (नारीकेल), koska alkuperäinen narǧīla tuli Intiasta ja se valmistettiin kookospähkinän kuorista.

Šiša (شيشة) tulee persian sanasta šiše (شیشه, sananmukaisesti käännettynä 'lasi' eikä pullo).

Hašiš (حشيش) tarkoittaa arabian kielessä 'ruohoa', joka on saattanut olla tupakan toinen nimi. Toisessa lähteessä kerrotaan: "Varhaisissa arabialaisissa kirjoituksissa termi hašiš viittasi paitsi kannabishartsiin myös kuivattuihin lehtiin tai kukkiin."lähde?

Perinteisesti hookahissa poltettavaa makutupakkaa kutsutaan shishaksi.

Rakenne ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itämainen vesipiippu hooka muodostuu neljästä perusosasta:

  1. Pesästä, johon laitetaan kosteaa nakhlaa, joka on eräänlaista muussattua hedelmää. Massa peitetään foliolla, rei'itetään ja höyrystetään kuumalla hiilellä.
  2. Lasisesta pullosta, joka täytetään vedellä merkkiviivaan asti.
  3. Putkesta, joka vie savun pesästä pulloon.
  4. Letkusta, joka liitetään pullon yläosaan. Letku kiinnitetään pullon yläosaan, eikä se putken tavoin mene veden pinnan alapuolelle.

Letkusta imettäessä nakhlan päällä oleva hiili polttaa nakhlaa, jonka savu kulkee putken kautta pulloon. Pullossa savu suodattuu veteen ja nousee vesihöyrynä letkun kautta suuhun.

Useissa malleissa on myös yksisuuntaventtiili, jolla estetään ilman puhaltaminen pulloon. Joihinkin malleihin voidaan kiinnittää myös useita letkuja. Moniletkuiset hookat kuitenkin vaativat joko muita peittämään letkun suukappaleen yhden polttaessa tai suuntaventtiilin jokaiseen letkuun, jotta muiden letkujen kautta ei tulisi ilmaa.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Šišan "savu" on vesimaljan kautta kulkevaa viileää vesihöyryä, josta osa terveydelle haitallisista aineista suodattuvat vesipiipun veteen.lähde? Tämä on nähtävissä polttelun jälkeen veden sameutena ja pahana hajuna. Hookahin terveellisyys riippuu kuitenkin pitkälti siitä, mitä sen pesässä poltetaan. Markkinoilla on täysin tupakkavapaita, nikotiinittomia vaihtoehtoja.

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hookah.