Hafiz al-Asad
Wikipedia
Hafiz al-Asad (arabiaksi حافظ الأسد) (s. 6. lokakuuta 1930 – 10. lokakuuta 2000) oli syyrialainen valtiomies, joka toimi Syyrian presidenttinä vuosina 1970–2000. Hän toimi puolustusministerinä vuodet 1966–1970 ennen kuin otti vallan sotilasvallankaappauksella. Virallisesti Asad valittiin presidentiksi vuonna 1971. Hänen valtansa pohjautui Baath-puolueen vahvaan asemaan Syyrian poliittisessa elämässä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Varhaiset vuodet
Asad syntyi Qardahassa Länsi-Syyriassa. Vuonna 1946 eli 16-vuotiaana hän liittyi Baath-puolueseen. Hänen perheellään ei ollut varaa lähettää Asadia yliopistoon. Asad meni opiskelemaan Syyrian sotilasakatemiaan. Hän sai korkeimman sotilaallisen koulutuksen. Hän näytti kyvykkyytensä, ja hänet lähetettiin koulutukseen Neuvostoarmeijaan ja sieltä palattuaan hän lähti Egyptiin. Asad vastusti Syyrian ja Egyptin liittoa muodostaa Yhdistynyt Arabitasavalta. Kairon tukikohdassa hän työskenteli muiden upseerien kanssa tavoitteena estää maiden yhdistäminen. Hän palasi kuitenkin Syyriaan vuonna 1961. Baath-puolueen vasemmistosiiven ryhmien koalition voimistumistuminen tapahtui Syyriassa 1960-luvun alussa. Asad valittiin Syyrian ilmavoimien komentajaksi vuonna 1964. Syyriaa johti virallisesti sunnimuslimi Amin al-Hafiz, mutta nuorten alawiittien ryhmä Baath-puolueesta, johon Asad kuului vaati muutosta.
[muokkaa] Nousu valtaan
Baath-puolue suoritti vallankaappauksen ja poisti muut puolueet vallasta vuonna 1966. Al-Asadista tuli puolustusministeri samana vuonna. Baath-puolue toteutti aggressiivista ulkopolitiikkaa ja nopeaa sosiaalista uudistamista. Syyrian sotilaallinen tappio Kuuden päivän sodassa vuonna 1967 aiheutti ongelmia hallituksessa. Al-Asad teki vallankaappauksen puolueessa vuonna 1970. Puolue puhdistettiin, sen entiset johtajat Nuruldin al-Atasi ja Salah Jadid vangittiin ja al-Asadille uskolliset henkilöt säilyttivät asemansa puoluebyrokratiassa.
[muokkaa] Syyrian johtajana
Al-Asad otti kovan linjan Israelia vastaan ja Syyrian sotavoimat osallistuivat Jom kippur -sotaan Israelia vastaan vuonna 1973. Asad lähetti sotilaita sisällissotaan Libanonissa vuonna 1976. Hän toteutti monia sosiaalisia uudistuksia ja rakennushankkeita, erityisesti Thauran pato Eufrat-joessa. Pato on rakennettu Neuvostoliiton tuella, Syyrian sähköntuotannon turvaamiseksi.
Syyria meni Beirutiin turvaamaan järjestystä vuonna 1987. Asad lievensi politiikaansa Israelia kohtaan 1990-luvun puolivälissä ja otti osaa Israelin ja palestiinalaisten välisiin rauhanneuvotteluihin. Syyria hyväksyi kansainvälisen liittouman sotavoimien järjestämisen Irakia vastaan Persianlahden sodassa vuonna 1991.
Asad hallitsi maataan kuolemaansa vuoteen 2000 asti. Hän sai sydänkohtauksen keskustellessaan Libanonin presidentin Émile Lahoudin kanssa puhelimessa. Hafiz oli suunnitellut poikansa, Basil al-Asadin olevan seuraajansa, mutta Basil kuoli auto-onnettomuudessa vuonna 1994. Hafiz al-Asad on polttohaudattu yhdessä poikansa kanssa mausoleumiin kotikaupunkiinsa Qardahaan.
[muokkaa] Perhe
- Rif’at al-Asad, veli, muodollisesti turvallisuuspäällikkö, nyk. karkotettuna Ranskassa vallankaappausyrityksen vuoksi vuonna 1984.
- Jamil al-Asad, veli, parlamentaarikko, sotilaskomentaja
- Anisa Makhluf, vaimo
- Baššar al-Asad, poika, Syyrian presidentiksi
- Majd al-Asad, poika, sähköinsinööri
