Georg von Küchler
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Georg von Küchler | |
|---|---|
 Georg von Küchler |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. toukokuuta 1881 Philippsruhen linna, Hanau, Saksa |
| Kuollut | 25. toukokuuta 1968 (86 vuotta) Garmisch-Partenkirchen, Saksan liittotasavalta |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
Saksan keisarikunta Weimarin tasavalta Natsi-Saksa |
| Palvelusvuodet | 1900–1944 |
| Taistelut ja sodat | |
| Sotilasarvo | sotamarsalkka |
| Kunniamerkit | Rautaristin ritariristi tammenlehvin ja miekoin |
 Nimikirjoitus |
|
Georg Karl Friedrich Wilhelm von Küchler (30. toukokuuta 1881 Philippsruhen linna, Hanau – 25. toukokuuta 1968 Garmisch-Partenkirchen) oli saksalainen sotamarsalkka toisen maailmansodan aikana.
Sotilasura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opiskeltuaan kadettikoulussa Küchler värväytyi vuonna 1900 armeijaan. Hän kävi sotakorkeakoulua 1910–1913 ja siirtyi valmistuttuaan yleisesikuntaupseeriksi Berliiniin. Ensimmäisen maailmansodan alussa Küchler komensi tykkipatteria rintamalla, ja tammikuusta 1915 hän toimi esikuntaupseerin tehtävissä. Sodan jälkeen hän jäi armeijaan ja osallistui vapaajoukkojen (Freikorps) toimintaan taistellen vuonna 1919 kommunisteja vastaan Puolassa. Sotien välisen ajan Küchler toimi pääosin armeijan opetus- ja koulutustehtävissä. Hän tuki Adolf Hitleriä ja Saksan kansallissosialistista työväenpuoluetta muun muassa Blomberg–Fritsch-kriisin aikana.
Toinen maailmansota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toinen maailmansota alkoi 1. syyskuuta 1939, kun Saksa hyökkäsi Puolaan. Küchler komensi operaatiossa Saksan 3. armeijaa, joka valtasi Danzigin alueen. Hän joutui huonoihin väleihin SS:n kanssa rangaistuaan sotarikoksiin osallistuneita SS-miehiä. Saksan hyökättyä Ranskaan keväällä 1940 Küchler komensi Saksan 18. armeijaa, joka valtasi Hollannin, siirtyi Belgiaan ja vallaten Antwerpenin ja edelleen Pohjois-Ranskaan saartamaan liittoutuneiden joukkoja Dunkerqueen. Onnistuneen operaation jälkeen Küchler ylennettiin kenraalieverstiksi.
Itärintama
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Itärintama (toinen maailmansota)
Heinäkuussa 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Küchler sai pohjoisen armeijaryhmän komennon tammikuussa 1942, kun sotamarsalkka Wilhelm von Leeb erotettiin tehtävästään. Hitler piti natsimyönteistä Küchleriä poliittisesti sopivana ja toivoi tämän kykenevän valtaamaan Leningradin. Hitler ylensi Küchlerin sotamarsalkaksi kesäkuussa 1942, vaikka tämä ei ollut kyennyt päätehtäväänsä. Tammikuussa 1944 puna-armeija onnistui purkamaan Leningradin saarron ja saartamaan puolestaan Küchlerin armeijaryhmän. Pelastaakseen joukkonsa Küchler vaati lupaa vetäytymiseen, mutta sen sijaan Hitler erotti hänet. Hän pysyi Führer-reservissä sodan loppuun asti eikä saanut uusia komentajuuksia.
Carl Goerdeler yritti värvätä hänet mukaan heinäkuun 20. päivän salaliittoon. Küchler kieltäytyi, vaikka olikin menettänyt uskonsa Hitleriä ja natsihallintoa kohtaan.
Sodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvaltalaiset joukot vangitsivat Küchlerin 8. toukokuuta 1945. Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynneissä häntä syytettiin sotarikoksista ja rikoksista ihmiskuntaa vastaan, ja hänet tuomittiin 20 vuodeksi vankilaan. Tuomio lyhennettiin 12 vuoden mittaiseksi vuonna 1951, mutta hänet päästettiin vapaaksi jo helmikuussa 1953.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Georg von Küchler Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
