Georg von Küchler

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Georg von Küchler
Georg von Küchler
Georg von Küchler
Henkilötiedot
Syntynyt 30. toukokuuta 1881
Saksan keisarikunnan lippu Philippsruhen linna, Hanau, Saksa
Kuollut 25. toukokuuta 1968 (86 vuotta)
Saksan lippu Garmisch-Partenkirchen, Saksa
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Saksan keisarikunnan lippu Saksan keisarikunta
Saksan lippu Weimarin tasavalta
Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Natsi-Saksa
Palveluvuodet 1900–1944
Taistelut ja sodat
Sotilasarvo Sotamarsalkka
Kunniamerkit Rautaristin ritariristi tammenlehvin ja miekoin

Georg Karl Friedrich Wilhelm von Küchler (30. toukokuuta 1881 Philippsruhen linna, Hanau25. toukokuuta 1968 Garmisch-Partenkirchen) oli saksalainen sotamarsalkka toisen maailmansodan aikana.

Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskeltuaan kadettikoulussa Küchler värväytyi armeijaan vuonna 1900. Hän kävi sotakorkeakoulua 1910–1913 ja valmistuttuaan siirtyi yleisesikuntaupseeriksi Berliiniin. Ensimmäisen maailmansodan alussa Küchler komensi tykkipatteria rintamalla ja tammikuusta 1915 hän toimi esikuntaupseerin tehtävissä. Sodan jälkeen hän jäi armeijaan ja osallistui vapaajoukkojen (Freikorps) toimintaan taistellen kommunisteja vastaan Puolassa vuonna 1919. Sotien välisen ajan Küchler toimi pääosin armeijan opetus- ja koulutustehtävissä. Hän tuki Adolf Hitleriä ja Saksan kansallissosialistista työväenpuoluetta muun muassa Blomberg–Fritsch-kriisin aikana.

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen maailmansota alkoi 1. syyskuuta 1939, kun Saksa hyökkäsi Puolaan. Küchler komensi operaatiossa Saksan 3. armeijaa, joka valtasi Danzigin alueen. Hän joutui huonoihin väleihin SS:n kanssa rangaistuaan sotarikoksiin osallistuneita SS-miehiä. Saksan hyökättyä Ranskaan keväällä 1940 Küchler komensi Saksan 18. armeijaa, joka valtasi Hollannin, siirtyi Belgiaan ja vallaten Antwerpenin ja edelleen pohjois-Ranskaan saartamaan liittoutuneiden joukkoja Dunkerqueen. Onnistuneen operaation jälkeen Küchler ylennettiin kenraalieverstiksi.

Itärintama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Küchler sai pohjoisen armeijaryhmän komennon tammikuussa 1942, kun sotamarsalkka Wilhelm von Leeb erotettiin tehtävästään. Hitler piti natsimyönteistä Küchleriä poliittisesti sopivana ja toivoi tämän kykenevän valtaamaan Leningradin. Hitler ylensi Küchlerin sotamarsalkaksi kesäkuussa 1942, vaikka tämä ei ollut kyennyt päätehtäväänsä. Tammikuussa 1944 puna-armeija onnistui purkamaan Leningradin saarron ja saartamaan puolestaan Küchlerin armeijaryhmän. Pelastaakseen joukkonsa Küchler vaati lupaa vetäytymiseen, mutta sen sijaan Hitler erotti hänet. Hän pysyi Führer-reservissä sodan loppuun asti eikä saanut uusia komentajuuksia.

Carl Goerdeler yritti värvätä hänet mukaan heinäkuun 20. päivän salaliittoon. Küchler kieltäytyi, vaikka olikin menettänyt uskonsa Hitleriä ja natsihallintoa kohtaan.

Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalaiset joukot vangitsivat Küchlerin 8. toukokuuta 1945. Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynneissä häntä syytettiin sotarikoksista ja rikoksista ihmiskuntaa vastaan, ja hänet tuomittiin 20 vuodeksi vankilaan. Tuomio lyhennettiin 12 vuoden mittaiseksi vuonna 1951, mutta hänet päästettiin vapaaksi jo helmikuussa 1953.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]