Ford Transit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ford Transit poliisiautona.

Ford Transit on Fordin valmistama pakettiautomalli.

Ford Transit on ollut Toyota Hiacen ja Volkswagen Transporterin ohella yksi suosituimmista pakettiautomalleista Suomessa. Transiteja on valmistettu vuodesta 1965. Erityisen tutuksi se on tullut Suomen poliisin mustana-maijana.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Transitin rakenne pysyi hyvin pitkään muuttumattomana sukupolvesta toiseen. Siinä oli eteen sijoitettu moottori ja takapyöräveto, kuten myös sen kilpailijassa Hiacessa. Volkswagenin moottori taas oli aiemmin sijoitettu taakse. Transitia on alusta alkaen myyty useana eri muunnoksena: alustana lyhyellä tai miehistöohjaamolla ja umpikorisena, lyhyenä ja pitkänä.

Vuonna 2000 esiteltiin Transitin sisarmalli Transit Connect, joka on etuvetoinen, huomattavasti pienempi kevyt pakettiauto. Connect perustuu tekniikaltaan Ford Focus-henkilöautomalliin.

Sekä Transitista että Transit Connectista on henkilöautomallit, mallinimeltään Tourneo ja Tourneo Connect.

Sukupolvet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen pakettiauto, joka kantoi nimeä Transit, oli Fordin Saksassa Kölnin tehtaalla vuosina 1961-65 valmistama Ford Taunus Transit. Tätä mallia ei kuitenkaan suuressa määrin viety ulkomaille, joten Saksan ulkopuolella ensimmäisellä sukupolvella tarkoitetaan vuonna 1965 esiteltyä mallia.

Ensimmäinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Transitin ensimmäinen sukupolvi (tyypit LCX (lyhyt) ja LCY (pitkä)) esiteltiin vuonna 1965. Transit korvasi Saksassa valmistetun Taunus Transitin ja englantilaisen Thames 400E:n. Yhteisellä mallilla pyrittiin poistamaan saman konsernin kahden eri malliston välistä kilpailua. Alkuun bensiinimoottori oli suositumpi moottori (1,7 l V4) mutta myös Perkinsin valmistamaa dieselmoottoria oli saatavilla. Perkinsin 1,8 litran (4.108) diesel oli pakettiautoon alitehoinen, joten Ford esitteli oman (2,4 rivi4) York-dieselinsä vuonna 1972. Ensimmäisen sukupolven Transiteissa dieselmoottoriset autot erottaa myös ulkonäöllisesti, koska niissä on pidempi keula ja siten erimuotoinen, korkeampi etusäleikkö.

Toinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen sukupolven Transit, vuodesta 1978 eteenpäin, ei suuresti eroa edeltäjästään. Ulkonaisesti suurin ero on erilainen keula, jossa kulmikkaat ajovalot ja leveämpi etusäleikkö. Keulan uudistuksen myötä diesel- ja bensiinimoottorisilla autoilla ei ollut enää ulkoisia tunnusmerkkejä. Myöhemmin myös takavaloja sekä puskureita uudistettiin. Myös ohjaamo uudistui nykyaikaisemmaksi ja hiljaisemmaksi. Myös moottoritehot nousivat hieman. V-moottorit jäivät samalla Transitin osalta historiaan, kun bensiinimoottoreiksi tuli rivimoottoreita. Vuonna 1984 moottoripuolella otettiin suuri edistysaskel, kun York-dieselit korvattiin 2,5 litraisella suorasuihkutusdieselillä.

Kolmas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1986 esiteltiin kolmannen sukupolven Transit (VE6), joka oli moottoreita lukuun ottamatta täysin uudistettu edeltäjiinsä verrattuna. Auton koko kasvoi, korin muotoilu muuttui virtaviivaisemmaksi. Etuakselin erillistuenta tuli uutuutena lyhyihin Transiteihin, kun pitkällä akselivälillä varustetut vielä olivat jäykkäakselisia. Moottoritehot kasvoivat, dieselmoottoreissa 70, 80 hv:aan, myöhemmin sai jo 100hv:n dieseliä. 5-vaihteiset vaihteistot tulivat saataville vanhojen 4-vaihteisten sijaan. Myös tavara-autoissa tuiki tarpeellinen ohjaustehostin tuli Transitiin.

Neljäs[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljännen sukupolven Transit tuli tuotantoon 1994, ja se erosi ulkoisesti vain vähän edeltäjästään. Keulan muotoilu uudistui hieman, korin jäykkyyttä lisättiin, moottoritehoja kasvatettiin sekä ohjaamo uudistui kokonaan. Suurin ulospäin näkyvä muutos oli pidemmät akselivälit, ja siten myös suurempi tavaratilan koko. Ilmastointi ja turvatyynyt tulivat saataville ensimmäisen kerran Transitin historiassa.

Viides[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava suuri uudistus kolmannen sukupolven jälkeen tuli viidennen sukupolven myötä, joka esiteltiin vuonna 2000. Auton muotoilu muuttui jälleen täysin. Uutta oli myös etuveto, jonka voi valita takavedon sijaan. Ford piti takavetoa tärkeänä ominaisuutena suurempien kuormien kuljettamisessa, joten uusi mallisto suunniteltiin siten, että samaan peruskoriin voidaan asentaa joko etu- tai takaveto. Etuvetoisissa (V185) on 2,0 litran diesel (75-125hv/285Nm) ja takavetoisissa (V184) joko 2,4 litran diesel (75-137hv) tai 2,3 litran bensamoottori (145hv). 6-vaihteinen vaihdelaatikko tuli tehokkaampiin takavetoisiin malleihin. Viidennen sukupolven Transitin uutuus oli myös laajentunut mallisto, eri akselivälejä tuli saataville kolme (SWB, MWB, LWB), samoin korin korkeuksia, lisäksi pitkäakselivälistä mallia sai nyt pidennetyllä korilla (LWB EL).

Kuudes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 tuli Transitista jälleen uusi mallisto, joka eroaa jälleen edeltäjästään eniten keulan muotoilun osalta. Lisäksi ohjaamo uudistui täysin. Ensimmäisen kerran automaattivaiheistoa ei ole saatavana Transitiin 2007 mallissa. Myös bensiinimoottori jäi pois Suomen markkinoilta. Etuvetoisten mallien 2.0 litrainen moottori korvattiin uudella 2,2 litraisella. 2,4 litran dieselin teho nousi 140 hevosvoimaan, sekä päästöjä pienennettiin kautta linjan uusissa malleissa. Vuoden 2007 Transit valittiin vuoden pakettiautoksi. Vuonna 2008 Transitiin tuli saataville 200 hv:n moottori (rivi 5, 3,2 l). 200 hv:n moottori on saatavana takavetoisiin autoihin.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ford Transit.