MacPherson-pyöräntuenta
MacPherson- eli joustintukijousitus on nykyaikaisissa autoissa hyvin yleisesti käytetty jousituksen tyyppi. Tuenta on saanut nimensä sen keksineen Earle Steel MacPhersonin mukaan. MacPherson kuvasi Chevrolet Cadetin jousitusrakennetta patenttihakemuksessa vuonna 1947 ja tämä oli edeltäjä myöhemmin tunnetulle tyypille.[1]
MacPherson siirtyi Fordille ja ensimmäinen MacPherson-tuenta toteutettiin vuonna 1950 englantilaisiin Ford-malleihin, Consuliin ja Zephyr Sixiin.[2] Muista autonvalmistajista tämän rakenteen otettiin ensimmäisenä käyttöön Peugeot 404 -mallissa vuonna 1960. Nykyisin joustintukijousitus on ehdottomasti yleisin etujousitustyyppi, joskin sitä on mahdollista soveltaa myös takajousituksessa. Joustintukijousituksen etuja ovat rakenteen yksinkertaisuus ja keveys; jousitusgeometria ei ole läheskään täydellinen mutta kohtalaisen tyydyttävä.
MacPherson-jousituksen muodostavat pystysuuntainen jousijalka eli joustintuki (johon on yhdistetty olkatuki, jousi ja iskunvaimennin), vaakasuora poikittaistuki ja eteen suunnattu pitkittäistuki, jona alkuperäisen patentin mukaan toimii kallistuksenvakaaja. Nykyisissä rakenteissa pitkittäistuenta hoidetaan käyttämällä poikittaistukena kolmio- tai L-tukivartta. Koska nykyiset rakenteet eivät ole MacPhersonin patentin mukaisia (vaikka periaate onkin ennallaan), on parempi puhua joustintukijousituksesta – silloin vältytään myös ongelmilta nimen oikeinkirjoituksessa.
MacPherson-tuennan haittana on, että rengas ei liiku täysin pystysuunnassa vaan kaaressa ja rengas ei ole jatkuvasti täysin pystysuorassa.[3]
Chapman-tuenta on MacPherson-tuennan kaltainen ratkaisu, jota Colin Chapman käytti kilpa-autojen takapyörien tuennassa.[4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ The MacPherson Strut ateupwithmotor.com. 30.7.2014. Viitattu 25.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Peter Robinson: Icons: Earle MacPherson motortrend.com. 16.5.2006. Viitattu 25.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Diego Lopez Donaire: The multi-link suspension actualidadmotor.com. 19.6.2019. Viitattu 25.1.2023. (englanniksi)
- ↑ The Chapman strut… racingaspirations.com. Viitattu 25.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Colin Chapman and Automotive Mass Properties, Rev A researchgate.net. Viitattu 25.1.2023. (englanniksi)