Faistoksen kiekko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Faistoksen kiekko vitriinissään. Iraklionin arkeologinen museo.

Faistoksen kiekko (myös Faistoksen diskos) on Faistoksen palatsikeskuksesta Kreetalta löydetty pyöreä savilevy, jossa on molemmin puolin spiraalin muodossa kohti levyn keskustaa kulkevia kirjoitusmerkkejä. Kiekko on peräisin minolaiselta kaudelta, ajanjaksolta 1800–1625 eaa. Kiekon käyttötarkoitusta ei tiedetä eikä siinä olevaa kirjoitusta ole kyetty luotettavasti tulkitsemaan, mikä tekee siitä yhden arkeologian suurimmista arvoituksista. Tekstistä on esitetty useita eri tulkintoja.[1][2][3][4][5]

Kiekko löydettiin vuonna 1908 ja se on esillä Iraklionin arkeologisessa museossa.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Faistoksen rakennuksen 101 rauniot. Etualalla huone 8, josta kiekko löydettiin.

Kiekko on yleisimmin ajoitettu keskiselle tai myöhäiselle minolaiselle kaudelle noin vuosiin 1800–1625 eaa. Joidenkin arvioiden mukaan se saattaisi kuitenkin olla myös myöhemmältä ajalta, noin vuosilta 1500–1400 eaa. Kiekon katsotaan yleisesti olevan kreetalaista alkuperää.[7][8][9] Koska mistään Kreetalta ei ole löydetty toista vastaavanlaista esinettä, on kuitenkin mahdollista, että se on tuotu saarelle muualta. Kiekon kirjoitusmerkeissä saattaa olla tähän liittyviä viitteitä. Eräs merkeistä esittää harjaksella varustettua kypärää, jonka tyyppinen oli filistealaisten käytössä. Eräs toinen merkeistä puolestaan esittää sarkofagia, joka muistuttaa lyykialaisten käyttämää.[2]

Kiekon löysi eteläisellä Kreetalla sijaitsevan Faistoksen palatsikeskuksen kaivausten yhteydessä italialainen arkeologi Luigi Pernier 3. heinäkuuta 1908. Se löydettiin Faistoksen pääpalatsin koillispuolella sijaitsevan rakennuksen numero 101 huoneesta numero 8 (35°03′06.0″N, 24°48′53.6″E). Samasta huoneesta löydettiin myös lineaari-A-kirjoitusta sisältänyt savitaulu (PH1). Löytöjen perusteella kyseistä huonetta kutsutaan palatsin arkistoksi.[7][10] Löytö sai suurta huomiota ja nosti tuolloin muutoin Knossoksen ja Agía Triádan varjoon jääneen Faistoksen arvoa arkeologisena kohteena.[11]

Arkeologi Doro Levi löysi vuonna 1955 Faistoksen palatsin huoneesta numero 25 tuhansien muiden sinettileimasinten ohella leimasimen (HM 992), jossa on sama symboli kuin kiekon kirjoitusmerkissä numero 21. Symbolia ei tunneta muualta, joten löytö todistaa osaltaan Faistoksen kiekon aitouden puolesta[12] ja saattaa myös olla merkki siitä, että kiekko on valmistettu Faistoksessa.

Esine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiekon A- ja B-puolet Louis Godartin numeroinnilla.

Faistoksen kiekko on tehty terrakotasta eli poltetusta savesta. Kiekko on läpimitaltaan noin 16 senttimetriä, tarkemmin välillä 158–165 millimetriä. Sen paksuus on 16–21 millimetriä.[10]

Kiekossa on kaksi puolta, joista käytetään nimityksiä A ja B. Kummallakin puolella on kirjoitusta, joka kulkee spiraalin muotoisesti ja on mitä ilmeisimmin tarkoitettu luettavaksi ulkolaidalta kohti kiekon keskustaa ja oikealta vasemmalle. On mahdollista, että B-puoleksi nimetty puoli on todellisuudessa kiekon ”etupuoli”.[5][8]

Koska kaikki saman kirjoitusmerkin esiintymät ovat samanlaisia, merkit on todennäköisesti tehty leimasimilla, mikä tekee siitä vanhimman tunnetun vastaavanlaisen teoksen.[2] Leimasimet oli todennäköisesti tehty puusta, luusta tai kivestä. Merkit on painettu saveen ennen sen polttamista kovaksi.[10] Tarkoituksellinen polttaminen erottaa sen tavallisista minolais-mykeneläisistä savitauluista, jotka ovat palaneet koviksi tulipaloissa.[9]

Kiekko muistuttaa monin tavoin Maglianosta Italiasta viimeistään 1800-luvun lopulla löydettyä pyöreähköä lyijykiekkoa, jossa on spiraalin muodossa etruskinkielistä kirjoitusta. Minolaisista esineistä ainoa tunnettu, jossa on spiraalinmuotoista kirjoitusta, on Knossoksen Mávro Spílaion hautausmaalta vuonna 1926 löydetty kultasormus, jossa on lineaari-A-kirjoitusta.[11]

Kirjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiekon kirjoituksessa on käytetty 45 eri kirjoitusmerkkiä ja siinä on yhteensä 241 (tai 242, sillä yksi on mahdollisesti tuhoutunut tai poistettu) merkkiä. A-puolella merkkejä on 122 tai 123 ja B-puolella 119. Merkit on ryhmitelty 61 ryhmään tai ”sanaan”. Kiekon A-puolella ryhmiä on 31 ja B-puolella 30. Kussakin ryhmässä on 2–7 merkkiä. Ryhmät on eroteltu toisistaan pystysuorin viivoin. Samoin kirjoituksen rivit on eroteltu toisistaan viivoin.[5][10][7] Joidenkin ryhmien viimeisen merkin alapuolella on vinoviiva. Kirjoituksessa on merkkejä siitä, että sitä on korjattu useissa kohdin.

Merkit eivät muistuta minkään muun tunnetun kirjoitusjärjestelmän merkkejä. Kyseessä ei esimerkiksi ole mikään minolaisista tai mykeneläisistä kirjoitusjärjestelmistä (kreetalaiset hieroglyfit, lineaari-A, lineaari-B), egyptiläiset hieroglyfit eikä mikään Lähi-idässä tai Anatoliassa käytetyistä kirjoitusjärjestelmistä.[2] Merkit saattavat kuitenkin edustaa samaa kirjoitusjärjestelmää kuin niin kutsutun Arkalochórin kirveen kirjoitusmerkit.[3]

Merkkien määrästä voi päätellä, että kyseessä on todennäköisesti lineaari-A:n ja lineaari-B:n kaltainen tavukirjoitusjärjestelmä tai jonkinlainen hieroglyfikirjoitus. Merkkejä on liian paljon, jotta ne muodostaisivat aakkoston, ja liian vähän, jotta ne muodostaisivat ideografisen kuvakirjoitusjärjestelmän.[8][13] Toisaalta merkeillä voi olla kokonaan muu tarkoitus kuin kielen äänteiden kirjoittaminen.[9] Tekstin lyhyys vaikeuttaa luotettavan tulkinnan muodostamista.[3]

Puoli A[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiekon A-puoli.
(A1) 021213011846 (A2) 244012 (A3) 29450746 (A4) 292934
(A5) 0212044033 (A6) 27450712 (A7) 274408 (A8) 02120618[.]
(A9) 312635 (A10) 0212411935 (A11) 01414007 (A12) 021232233846
(A13) 3911 (A14) 022725102318 (A15) 280146 (A16) 0212312646
(A17) 02122727353721 (A18) 332346 (A19) 0212312646 (A20) 022725102318
(A21) 280146 (A22) 0212312646 ( A23) 02122714321827 (A24) 0618171946
(A25) 312612 (A26) 02121301 (A27) 23193546 (A28) 100338
(A29) 02122727353721 (A30) 1301 (A31) 100338

Puoli B[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiekon B-puoli.
(B1) 0212224007 (B2) 27450735 (B3) 0237230546 (B4) 222527
(B5) 33242012 (B6) 1623184346 (B7) 13013933 (B8) 1507130118
(B9) 22374225 (B10) 07244035 (B11) 02263640 (B12) 27253801
(B13) 2924242035 (B14) 161418 (B15) 293301 (B16) 0635323933
(B17) 02092701 (B18) 2936070846 (B19) 290813 (B20) 29450746
(B21) 222936070846 (B22) 27342325 (B23) 071835 (B24) 07450746
(B25) 07241824 (B26) 222936070846 (B27) 0930391807 (B28) 0206352307
(B29) 29342325 (B30) 450746

Merkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Faistoksen kiekon kirjoituksessa on käytetty yhteensä 45 eri kirjoitusmerkkiä. Monet niistä esittävät erilaisia ihmis- ja eläinhahmoja, kasveja sekä erilaisia esineitä. Merkkeihin viitataan numeroilla 01–45 Arthur Evansin käyttämän numeroinnin mukaan. Merkeille annetut nimet ovat peräisin Louis Godartilta (1995), mutta eivät välttämättä liity siihen, mitä merkit alun perin ovat kuvanneet. Osaa merkeistä on verrattu Arkalochórin kirveen merkkeihin sekä lineaari-A- ja lineaari-B-kirjoituksen merkkeihin (Werner Nahm 1975,[14] Torsten Timm 2004[15]).

Yksityiskohta tekstistä.
Yksityiskohta tekstistä.
Nro Merkki Nimi (Godart) Kuvaus Lkm Huomautuksia Vertailu
Arkalochórin
kirves 		Lineaari-A ja
lineaari-B
01 01 PEDESTRIAN Marssiva ihmishahmo 11
02 02 PLUMED HEAD Ihmisen pää, jolla harjaksella varustettu kypärä 19 Yleisin merkki, aina sanan ensimmäinen merkki 04 04, 07, 10
03 03 TATTOOED HEAD Kalju ihmisen pää sivukuvana, poskessa tatuointi tai koruja 2 Vain kahdesti A-puolella
04 04 CAPTIVE Seisova ihmishahmo, jolla sidotut kädet 1 Vain kerran (A5)
05 05 CHILD Lapsi 1 Vain kerran (B3)
06 06 WOMAN Nainen 4
07 07 HELMET Kellon muotoinen kypärä 18
08 08 GAUNTLET Nyrkki hansikkaassa 5
09 09 TIARA Päähine 2 Vain kahdesti B-puolella
10 10 ARROW Nuoli 4 Vain A-puolella A079 ZU
11 11 BOW Jousi 1 Vain kerran (A13)
12 12 SHIELD Kilpi 17 12 kertaa ryhmässä 02-12 A078 QE
13 13 CLUB Nuija? 6
14 14 MANACLES Käsiraudat tai kahleet 2 Vain kerran kummallakin puolella
15 15 MATTOCK Kuokka 1 Vain kerran (B8) A364, B232
16 16 SAW Saha tai veitsi 2 Vain kahdesti B-puolella A074 ZE ?
17 17 LID Työkalu nahan leikkaamiseen 1 Vain kerran (A24) A322
18 18 BOOMERANG Puusepän kulmamitta 12 A037 TI
19 19 CARPENTRY PLANE Y-kirjaimen muotoinen 3 Vain A-puolella 11 11 A031 SA
20 20 DOLIUM Vaasi 2 Vain kahdesti B-puolella
21 21 COMB Kampa? Palatsin pohjapiirros?[16] 2 Vain kahdesti A-puolella
22 22 SLING ? 5 Vain B-puolella A318
23 23 COLUMN Nuija 11 13 13 A005 TO, A006 NA
24 24 BEEHIVE Pagodan kaltainen rakennus 6 A054 WA
25 25 SHIP Laiva pystysuunnassa[17] 7 A086
26 26 HORN Häränsarvi 6
27 27 HIDE Vuota (härän?) 15
28 28 BULLS LEG Härän jalka 2 Vain kahdesti A-puolella
29 29 CAT Kissaeläimen pää 11 08 08 A080 MA
30 30 RAM Pässin pää 1 Vain kerran (B27) A013 ME, A085?
31 31 EAGLE Lentävä lintu 5 Vain A-puolella A081 KU
32 32 DOVE Istuva kyyhky 3
33 33 TUNNY Kala 6
34 34 BEE Hyönteinen (mehiläinen?) 3 A039 PI
35 35 PLANE TREE Puu tai muu kasvi (idänplataani?) 11 09 09 A004 TE
36 36 VINE Oliivipuun haara 4 Vain B-puolella A030 NI
37 37 PAPYRUS Kasvi, jossa viuhkamainen kukka (papyrus?) 4
38 38 ROSETTE Kahdeksanterälehtinen kukka (päivänkakkara tai vuokko?) 4
39 39 LILY Ψ-kirjaimen muotoinen kukka (lilja tai sahrami?) 4 02 02 A028 I
40 40 OX BACK Härkä takaapäin? 6 A026 RU, A027 RE
41 41 FLUTE Huilu? 2 Vain kahdesti A-puolella
42 42 GRATER Riivinrauta? 1 Vain kerran (B9)
43 43 STRAINER ? 1 Vain kerran (B4) A066 TA2
44 44 SMALL AXE Kirveen terä 1 Vain kerran (A7)
45 45 WAVY BAND Vettä? 6 A076 RA2

Merkkien esiintymistiheys on seuraava:

Esiintymien lkm 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1
Tiheys 1 1 1 1 1 4 1 6 3 6 3 8 9 Yhteensä 45 eri kirjoitusmerkkiä
Yhteensä 19 18 17 15 12 44 7 36 15 24 9 16 9 Yhteensä 241 merkkiä

Tulkintaehdotuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekstistä on vuosikymmenten varrella tehty useita tulkinta- ja jopa käännösehdotuksia. Tekstin on ehdotettu olevan esimerkiksi hymni, rukous, kirous, kirje, lakiteksti, matemaattinen, tähtitieteellinen tai historiallinen dokumentti, kalenteri ja lautapeli.[3][9][12] Kiekon tunnettuus on houkutellut monen alan tutkijoita ja lukuisia harrastelijoita esittämään omia tulkintojaan. Osa tulkinnoista perustuu kielelliseen analyysiin ja pyrkii samalla selvittämään sen kielen, jota kirjoitusmerkeillä on kirjoitettu; osa puolestaan perustuu merkkien ei-kielelliseen ideografiseen tulkintaan. Monet tulkinnoista ovat selvästi pseudotieteellisiä ja osa lähestyy esoteriaa (kuten ehdotus siitä, että kyseessä on Atlantiksen kieli[9][18]). Alla on esitelty tunnetuimpia tieteellisiä tulkintoja.

Mikään esitetyistä tulkinnoista ei ole ainakaan toistaiseksi saavuttanut yleistä hyväksyntää, koska mitään niistä ei voida sen paremmin todistaa oikeaksi kuin vääräksikään.[3] Tämä johtuu tunnetun tekstin lyhyydestä. Siksi tutkimus saattaa olla umpikujassa, ellei samalla kirjoistusjärjestelmällä kirjoitettuja tekstejä löydetä enemmän. Monet tutkijat ovatkin todenneet, että kirjoitus saattaa jäädä ikuiseksi arvoitukseksi.[12]

Kreikkaa, heettiä tai seemiläistä kieltä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

George Hempl (1911) esitti kirjoituksen olevan joonialaisella kreikalla kirjoitettu uskonnollinen teksti.[19] F. Melian Stawell (1911) esitti kirjoituksen olevan homeerista kreikkaa.[20] Benjamin Schwartzin mukaan se on mykeneläistä kreikkaa.[21] Kevin ja Keith Masseyn (1998) mukaan teksti olisi kreikkaa ja sisältäisi tavaraluettelon, jossa esiintyvät myös kreikkalaiset lukusanat.[22] Kreikaksi tekstin ovat tulkinneet myös mm. Steven Fischer (1988),[23] Derk Ohlenroth (1996)[24] ja Marco Corsini (2008).[25] Jean Faucounau (2002) on tulkinnut tekstin proto-joonialaisella kreikalla kirjoitetuksi Arionin Argoksen pojan (hauta)hymniksi.[26]

Kaikissa näissä tulkinnoissa teksti on nähty kreikankielisenä tavukirjoituksena. Adam Martin (2000) on ehdottanut tekstin olevan kaksikielinen minolais-kreikkalainen teksti, joka on kirjoitettu aakkoskirjoituksella.[27]

Vladimir Georgiev (1976) on esittänyt tekstin olevan heetin kielellä kirjoitettua tavukirjoitusta,[28] Kjell Aartun (1992) puolestaan seemiläisellä kielellä tehtyä tavukirjoitusta.[29]

Luvialainen kirje[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Winfried Achterbergin (2004) tulkinnan mukaan kiekon merkit on johdettu anatolialaisista hieroglyfeistä ja sen teksti on luvialainen kirje koskien maiden omistusta. Kirje on osoitettu henkilölle nimeltä na-sa-tu (”Nestor”, datiivissa na-sa-ti) heimossa hi-ya-wa (Ahhiyawa eli akhaijit). Tulkinnan mukaan tekstissä esiintyvät myös paikannimet pa-ya-tu (Faistos), ra-su-ta (Lasithi), mi-SARU (Mesara), ku-na-sa (Knossos), sa3-har-wa (Skheria) ja ri-ti-na (Rhytion), sekä henkilönnimi i-du-ma-na (”Idomeneus”), Mesaran hallitsija.[30]

Rukous äitijumalattarelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gareth Owensin (2014) tulkinnan[13] mukaan teksti olisi minolaisen uskonnon äitijumalattarelle esitetty rukous. Toinen puoli olisi tarkoitettu raskaana olevalle naiselle ja toinen juuri synnyttäneelle naiselle. Tulkinta perustuu merkkien vertailuun kreetalaisiin hieroglyfeihin sekä lineaari-A- ja lineaari-B-kirjoituksiin. Merkkien äännearvo perustuu eräiden lineaari-A-merkkien alustavaan oletettuun tulkintaan. Owensin tulkinnan mukaan eräät usein toistuvat merkit muodostavat toistuvat sanat iqekurja (”odottava äiti/jumalatar”), iqe (”äiti/jumalatar”) ja iqepaje / iqephae (”loistava äiti/jumalatar”).[2][5][31] Owens katsoo merkeillä kirjoitetun minolaisen kielen olleen indoeurooppalainen kieli.[32]

Owensin tulkintaa ei ole kuitenkaan yleisesti hyväksytty. Vaikka lineaari-A:ta voidaan tulkita jonkin verran lineaari-B:n avulla, lineaari-A:n ongelmaa itseään ei ole vielä ratkaistu, puhumattakaan kreetalaisista hieroglyfeistä. Näin eteneminen näistä Faistoksen kiekon merkkien tulkintaan edustaa kriitikoiden mukaan liian suurta hyppyä tuntemattomaan. Lisäksi ei ole todistettua, että kirjoitus edustaisi samaa kieltä kuin lineaari-A. Ei myöskään ole syytä olettaa, että yhteneväisyydet eri kirjoitusjärjestelmien merkkien ulkonäössä tarkoittaisivat yhtenevyyttä ääntämisessä. Näin Owensin tulkinta ei eroa aiemmista siinä, että se jää edelleen sekä todistamattomaksi että kumoamattomaksi.[3][33]

Ei-kielitieteellisiä tulkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellisten lisäksi kiekosta on tehty lukuisia tulkintoja, jotka eivät perustu kielen analyysiin vaan merkkien sekä esimerkiksi niiden lukumäärän ja ryhmittelyn tulkitsemiseen muulla tavalla. Osassa tulkinnoista on luovuttu kokonaan siitä ajatuksesta, että kyseessä olisi jotakin kieltä oleva kirjoitus.[12]

Esimerkiksi Leon Pomerance (1976)[34] ja Hermann Wenzel (1998)[35] ovat tulkinneet kiekon tähtitieteelliseksi dokumentiksi. Wolfgang Reczkon (2009) mukaan se liittyisi auringonpimennysten ajoittamiseen.[36] Andis Kaulins (1980) tulkitsi kiekon matemaattiseksi dokumentiksi.[37]

Ole Hagen (1988) on puolestaan tulkinnut kiekon kalenteriksi.[38] Alan Butlerin (1999) mukaan kyseessä olisi 366-päiväiseen vuoteen perustuva kalenteri.[39] Peter Aleff (1982)[40][41] ja Helène Whittaker (2005)[42] ovat nähneet kiekon pelilautana. Axel Hausmann (2002) on yhdistänyt kiekon myyttiin Atlantiksesta.[43]

Keskustelu aitoudesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiekkoa pidetään yleisesti aitona, koska sekä sen että merkkiä 21 vastaavan sinettileimasimen löytöhistoria tunnetaan.[12] Taideasiantuntija Jerome Eisenberg (2008) on kuitenkin ehdottanut kiekon olevan sen löytäjän Pernierin tekemä väärennös. Eräänä perusteluna ovat kiekon ainutlaatuisuus sekä sen rakenne, joka poikkeaa muista minolaisista kirjoitukseen käytetyistä saviesineistä. Toisaalta erot voivat selittyä sillä, että esineen tekstityyppi ja käyttötarkoitus ovat erilaisia. Museoviranomaiset eivät ole suostuneet kiekon ajoittamiseen teknisin menetelmin särkymisvaaran vuoksi.[9][44] Tutkijat eivät ole jakaneet Eisenbergin näkemyksiä[12] ja muun muassa Pavol Hnilan mukaan todisteet aitouden puolesta ovat edelleen vahvemmat kuin todisteet sitä vastaan.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Faistoksen diskos”, Antiikin käsikirja, s. 165–166. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. ↑ a b c d e Phaistos Disk Ancient Scripts. Viitattu 13.1.2016.
  3. ↑ a b c d e f Phaistos Disk Deciphered? Not Likely, Say Scholars Bible History Daily. 30.10.2014. Biblical Archaeology Society. Viitattu 13.1.2016.
  4. ↑ The Phaistos Disk: The Enigma of the Minoan Script TEI of Crete. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 13.1.2016.
  5. ↑ a b c d Mysterious 4,000-Year-Old 'CD-ROM' Code Cracked Discovery News. 23.10.2014. Arkistoitu 21.11.2015. Viitattu 13.1.2016.
  6. ↑ Heraklion Museum Ancinet-Greece.org. Viitattu 7.7.2012. (englanniksi)
  7. ↑ a b c The Date of the Phaistos Disk TEI of Crete. Arkistoitu 25.3.2016. Viitattu 13.1.2016.
  8. ↑ a b c Timm, Torsten: Hypotheses about the Phaistos Disc kereti.de. Viitattu 13.1.2016.
  9. ↑ a b c d e f Chrisomalis, Stephen: Is the Phaistos disk a phony? glossographia.wordpress.com. Viitattu 4.1.2015.
  10. ↑ a b c d Surnin, Vitaly: Hieroglyphs of the Phaistos Disc. History and Full Text Translation, s. 22–. Vitaly Surnin, 2013. Teoksen verkkoversio.
  11. ↑ a b c Hnila, Pavol: Notes on the Authenticity of the Phaistos Disk. Anodos. Studies of the Ancient World, 2009, nro 9, s. 59–66.
  12. ↑ a b c d e f Aleff, Peter: Solomon's Sky : The Tapestry of Heaven from the Phaistos Disk phaistosgame.com. Viitattu 13.1.2016.
  13. ↑ a b Codification of Phaistos Disk TEI of Crete. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 13.1.2016.
  14. ↑ Nahm, Werner: Vergleich von Zeichen des Diskos von Phaistos mit Linear A. Kadmos, 1975, 14. vsk, nro 2, s. 97–101.
  15. ↑ Timm, Torsten: Der Diskos von Phaistos - Anmerkungen zur Deutung und Textstruktur. Indogermanische Forschungen, 2004, 109. vsk, s. 204–231. Tiivistelmä.
  16. ↑ Vertaa: Knossoksen palatsin pohjapiirros.
  17. ↑ Vertaa: minolainen laiva.
  18. ↑ Phaistos Disk Atlantipedia. Viitattu 13.1.2016.
  19. ↑ Hempl, George: The Solving of an Ancient Riddle: Ionic Greek before Homer. Harper's Monthly Magazine, Jan 1911, nro 122 (728), s. 187–198.
  20. ↑ Stawell, F. Melian: An Interpretation of the Phaistos Disk. The Burlington Magazine for Connoisseurs, Apr., 1911, 19. vsk, nro 97, s. 23–29, 32–38. Artikkelin verkkoversio.
  21. ↑ Schwartz, Benjamin: The Phaistos disk. Journal of Near Eastern Studies, 1959, 18. vsk, nro 2, s. 105–112.
  22. ↑ Massey, Kevin & Massey, Keith: The Phaistos Disk Cracked? keithmassey.com. 1998. Arkistoitu 13.7.2011. Viitattu 13.1.2016.
  23. ↑ Fischer, Steven R.: Evidence for Hellenic Dialect in the Phaistos Disk. Herbert Lang, 1988. ISBN 3-261-03703-2.
  24. ↑ Ohlenroth, Derk: Das Abaton des lykäischen Zeus und der Hain der Elaia: Zum Diskos von Phaistos und zur frühen griechischen Schriftkultur. M. Niemeyer, 1996. ISBN 3-484-80008-9.
  25. ↑ Corsini, Marco Guido: L’Apoteosi di Radamanto. Ad un secolo dalla scoperta del Disco di Festo digilander.libero.it. 2008.
  26. ↑ Faucounau, Jean: Le déchiffrement du Disque de Phaistos & Les Proto-Ioniens : histoire d'un peuple oublié. Harmattan, 2002. ISBN 2747524272.
  27. ↑ Martin, Adam: Der Diskos von Phaistos - Ein zweisprachiges Dokument geschrieben in einer frühgriechischen Alphabetschrift. Ludwig Auer Verlag, 2000. ISBN 3-9807169-1-0.
  28. ↑ Georgiev, Vladimir: Le déchiffrement du texte sur le disque de Phaistos. Linguistique Balkanique, 1976, 19. vsk, s. 5–47.
  29. ↑ Aartun, Kjell: Der Diskos von Phaistos; Die beschriftete Bronzeaxt; Die Inschrift der Taragona-tafel in Die minoische Schrift : Sprache und Texte vol. 1. Wiesbaden: Harrassowitz, 1992. ISBN 3-447-03273-1.
  30. ↑ Achterberg, Winfried et al.: The Phaistos disc: a Luwian letter to Nestor. Amsterdam: Dutch Archaeological and Historical Society, 2004. ISBN 9072067118.
  31. ↑ Tutkija keksi tekstin merkityksen. Tieteen Kuvalehti Historia, 2015, nro 3, s. 8. Oslo: Bonnier. ISSN 0806-5209.
  32. ↑ Owens, Gareth: Labyrinth: Scripts and Languages of Minoan and Mycenaean Crete. Heraklion: Centre for Cretan Literature, 2007. ISBN 978-960-86847-5-1. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  33. ↑ Younger, John G.: Gareth Owens and His Decipherment of the Phaistos Disc The University of Kansas. Viitattu 13.1.2016.
  34. ↑ Pomerance, Leon: The Phaistos Disk: An Interpretation of Astronomical Symbols. Goteborg: Paul Astroms forlag, 1976. Kelley, D. H.: Review: The Phaistos Disk: An Interpretation of Astronomical Symbols. The Journal of Archeoastronomy, 1979, II. vsk, nro 3.
  35. ↑ Wenzel, Hermann: Entzifferung des Diskos von Phaistos lisa.gerda-henkel-stiftung.de. Viitattu 13.1.2016.
  36. ↑ Reczko, Wolfgang: Analyzing and dating the structure of the Phaistos Disk. Archaeological and Anthropological Sciences, 2009, 6. vsk. doi:10.1007/s12520-009-0015-2. Artikkelin verkkoversio. [vanhentunut linkki]
  37. ↑ Kaulins, Andis: The phaistos disc: hieroglyphic Greek with Euclidean dimensions : the "lost proof" of parallel lines. Origins, studies in the history of mankind and its languages. A. Kaulins, 1980.
  38. ↑ The Unfolding of the Phaistos Disc web.gvdnet.dk. Arkistoitu 6.6.2010. Viitattu 13.1.2016.
  39. ↑ Butler, Alan: The Bronze Age Computer Disc. Quantum, 1999. ISBN 0572022174.
  40. ↑ Aleff, Peter: The Board Game on the Phaistos Disk Recovered Science. Arkistoitu 26.1.2021. Viitattu 13.1.2016.
  41. ↑ Coppens, Philip: The Phaistos Disc: roll ‘em philipcoppens.com. Viitattu 13.1.2016.
  42. ↑ Whittaker, Helène, "Social and Symbolic Aspects of Minoan writing", European Journal of Archaeology 8:1, 29-41 (2005) doi:10.1177/1461957105058207
  43. ↑ Hausmann, Axel: Der Diskus von Phaistos. Ein Dokument aus Atlantis. BoD GmbH, 2002. ISBN 3-8311-4548-2.
  44. ↑ Eisenberg, Jerome M.: The Phaistos Disk: one hundred year old hoax?. Minerva, July/August 2008, s. 9–24.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Godart, Louis: The Phaistos Disk. The Enigma of an Aegean Script. Translation by Alexandra Douma. Heraklion: Itanos Publications, 1995. ISBN 960-7549-02-3.
  • MacDonald, P. Jackson: A Statistical Study of the Phaistos Disk. Kadmos, 1999, 38. vsk, s. 19–30.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Faistoksen_kiekko&oldid=22053265”