Arthur Evans

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arthur Evansin patsas Knossoksen palatsissa Kreetalla.
Evansin rekonstruoimaa Knossoksen palatsia

Sir Arthur John Evans (8. heinäkuuta 185111. heinäkuuta 1941) oli englantilainen arkeologi, joka tuli kuuluisaksi Knossoksen löytämisestä 1899. Knossos oli todennäköisesti minolaisen kulttuurin hallitsijan palatsi. Löydöt osoittivat, että vuosina 2500–1400 eaa. Kreikkaan nykyisin kuuluvalla Kreetan saarella kukoisti aiemmin tuntematon neoliittinen kulttuuri.[1]

Knossoksen löydöt olivat aluksi keramiikkaa, mutta syvemmältä Evans löysi ajalle 2000 eaa. ajoitetun minolaisen ylellisen palatsin, joka sisälsi esimerkiksi hienostuneen saniteettijärjestelmän. Palatsin seinät oli koristeltu freskoin, jotka kuvasivat härkäkulttia. Keskuksena oli upea valtaistuinsali. Evans on pyrkinyt entistämään palatsin.[2]

Evans kävi koulua Harrow Schoolissa ja opiskeli Brasenose Collegessa Oxfordissa ja Göttingenin yliopistossa. Evans oli Ashmolean Museumin johtajana Oxfordissa vuosina 1884–1908.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arthur John Evans: Through Bosnia and the Herzegóvina on foot during the insurrection, August and September 1875; with an historical review of Bosnia and a glimpse at the Croats, Slavonians, and the ancient republic of Ragusa. Lontoo: Longmans, Greens and Co., 1876. (englanniksi) Teoksen verkkoversio Google Books.
  • Arthur John Evans: The Mycenaean Pillar Cult and its Mediterranean Relations with Illustrations from Recent Cretan Finds. MacMillan and Co. Limited, 1901. (englanniksi) Teoksen verkkoversio Google Books.

Teoksen verkkoversio Ruprecht-Karls-Universität Heidelberg.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hanna, Nick: Kreeta, s. 12–15. Könemann, 2000. ISBN 3-8290-3261-7.
  2. Brockhampton Dictionary of Archaeology, s. 106-7. Brockhampton press, 1997. ISBN 1-86019-718-3.
Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.