Edgar Rice Burroughs

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Edgar Rice Burroughs
E-R-Burroughs.jpg
Syntynyt 1. syyskuuta 1875
Chicago, Yhdysvallat
Kuollut 19. maaliskuuta 1950 (74 vuotta)
Encino, Kalifornia, Yhdysvallat
Ammatit kirjailija
Kansallisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tuotannon kieli englanti
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Edgar Rice Burroughs (1. syyskuuta 1875 Chicago, Yhdysvallat19. maaliskuuta 1950 Encino, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti Tarzan- ja Mars-kirjasarjoistaan.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Burroughs kävi koulunsa paikallisissa kouluissa. Chicagon influenssaepidemian aikaan vuonna 1891 hän vietti puoli vuotta veljensä maatilalla Idahossa. Burroughs valmistui Michiganin sotilasakatemiasta vuonna 1895 ja pyrki West Pointiin, jonka pääsykokeita hän ei kuitenkaan läpäissyt. Hän oli sen jälkeen jonkin aikaa värvättynä sotilaana, mutta vapautettiin palveluksesta, kun hänellä oli todettu sydänvaivoja.

Tämän jälkeen Burroughs teki sekalaisia töitä, ja vuonna 1899 hän siirtyi työskentelemään isänsä yritykseen. Seuraavana vuonna hän meni naimisiin Emma Centennia Hulbertin kanssa. Vuonna 1904 Burroughs jätti vakituisen työn ja hankki usean vuoden ajan elantonsa erilaisissa kehnosti palkatuissa töissä, aluksi Idahossa ja sitten Chicagossa.[1] Vuonna 1911 Burroughs ryhtyi kirjoittamaan tarinoita tutustuttuaan pulp-lehtien tarjontaan ja päätettyään, että pystyisi itse kirjoittamaan viihdyttävämpiä kertomuksia. Tuottelias Burroughs menestyi kirjoittamillaan tarinoilla hyvin. Vuonna 1912 hän julkaisi kuuluisimman teoksensa, Tarzan, apinoiden kuningas.

Burroughs oli yksi tuotteistamisen edelläkävijöistä. Hän ymmärsi jo varhain Tarzanin kaupalliset mahdollisuudetlähde? ja pyrki tarjoamaan hahmonsa yleisölle useiden eri viestimien kautta. Hän perusti 1923 verotussyistä oman yhtiön Edgar Rice Burroughs Inc:n, joka ryhtyi julkaisemaan hänen kirjojaan.

Toisen maailmansodan aikaan Pearl Harborin hyökkäyksen aikoihin Burroughs asui Havaijilla ja pyysi päästä sotakirjeenvaihtajaksi. Vuosina 1942–1945 hän toimi sotakirjeenvaihtajana Tyynellämerellä ylpeillen olevansa maailman vanhin lajissaan.[1]

Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarzan-kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tarzan
Tarzan ja Pikkuväki, Kariston nuorisonkirjoja 71 (Hämeenlinna, 1954).

Tarzan, varsinaiselta nimeltään John Clayton III, brittiläisen lordi Greystoken poika, jätetään laivakapinan seurauksena vanhempiensa kanssa vauvaikäisenä Afrikan rannikolle. Hänen vanhempiensa kuoltua paikallisen ihmisapinoitten heimon naaras, Kala, ottaa hänet kasvatikseen. Poika saa apinanimekseen Tarzan, joka tarkoittaa valkoista ihoa. Tarzan kasvaa taitavaksi viidakon valtiaaksi ja kokee monia seikkailuja. Aikuisena hän käy Englannissa, mutta palaa takaisin Afrikkaan. Teosten juonikuvioissa toistuvat hyvän ja pahan välinen taistelu, kadonneet kansat ja maailmat, Afrikan rikkaudet sekä taistelut petoeläinten kanssa.

Burroughs on kertonut Tarzan-hahmon innoittajiksi antiikin myytit, Romulus ja Remus -tarinan, Rudyard Kiplingin Viidakkokirjan[2] ja erään lehtileikkeen, jossa haaksirikkoutuneen merimiehen kanssa autiolla saarella asunut naarasapina tarjosi merimiehelle mukaan omaa poikastaan, kun tämä pelastettiin saarelta.

  • Tarzan, apinain kuningas
  • Tarzanin paluu
  • Tarzanin pedot
  • Tarzanin poika
  • Tarzan ja Oparin aarteet
  • Tarzanin viidakkoseikkailuja
  • Talttumaton Tarzan (suomennettu aiemmin kahtena niteenä: Talttumaton Tarzan ja Tarzan ja valkoinen nainen'
  • Kauhea Tarzan
  • Tarzan ja kultaleijona
  • Tarzan ja pikkuväki
  • Tarzan, viidakon valtias
  • Tarzan ja kadonnut valtakunta (suomennettu aiemmin nimellä Tarzan taistelee jälleen)
  • Voittamaton Tarzan
  • Urhea Tarzan
  • Tarzan ja kultakaupunki
  • Tarzan ja leijonamies
  • Tarzan ja leopardimiehet
  • Tarzan ja tytönryöstäjät
  • Tarzan ja kielletty kaupunki
  • Mahtava Tarzan
  • Tarzan maan uumenissa
  • Tarzan Sumatran viidakoissa (suomennettu aiemmin nimellä Tarzan käy sissisotaa)
  • Tarzan ja mielipuoli
  • Tarzan ja Tarzan-kaksoset
  • Tarzan ja haaksirikkoiset
  • Tarzan ja kadonnut seikkailu

Viimeisestä kirjasta noin neljäsosa on Burroughsin käsialaa, sen kirjoitti loppuun Joe R. Lansdale.

Mars-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Mars (kirjasarja)
Englanninkielisen Marsin prinsessan eli Marsin sankarin kansi.

Mars-sarjan päähenkilö on John Carter, entinen Konfederaation ratsuväkikapteeni ja suuri sankari. Arizonalaisessa luolassa intiaanien surmaaman ystävänsä ruumiin vieressä hän irtautuu ruumiistaan ja siirtyy avaruuden poikki Marsiin eli sen omalla kielellä Barsoomiin. Marsin pienemmän painovoiman vuoksi hänen voimansa tekee hänestä nopeasti arvostetun. Kovan taistelun jälkeen hän voittaa omakseen Heliumin jeddakin eli keisarin tyttären Dejah Thorisin.

Burroughsin kerrontaa pidetään vetävänä, ja hänen Mars-kirjoihin luomansa taistelukohtausten mallit vaikuttavat yhä. Marsin valinnassa hänellä oli edeltäjiä 1800-luvun kirjallisuudessa, ja hän sai vaikutteita muun muassa Edwin Arnoldin teoksesta Gullivar of Mars (1905). Sittemmin Mars on ollut tieteiskirjallisuuden suosikkiplaneetta.[3]

  • Marsin sankari (suomennettu aiemmin nimellä Marsin prinsessa)
  • Marsin jumalat
  • Marsin sotavaltias
  • Marsin neito (myös Thuvia, Marsin neito)
  • Marsin ritarit
  • Marsin nero
  • Marsin urho
  • Marsin miekat
  • Marsin robotit
  • Marsin ihmeitä
  • Marsin jätti

Pellucidar-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pellucidar
Pellucidarin kartta (1915)

Pellucidar on maailma Maapallon sisällä. Pääsankarit ovat David Innes ja Abner Perry, jotka porautuvat maan sisään erityisellä kaira-aluksella etsiäkseen hiili- ja malmiesiintymiä mutta päätyvätkin Pellucidariin. He ovat enemmänkin päättäväisiä etsijöitä kuin varsinaisia sankareita. Innesistä tulee Pellucidarin keisari ja Perry on sivilisaation rakentaja. Toisen osan lopussa rakennetaan jo rautatietä, kolmannessa kohdataan jo kompassin ja mustaruutiaseet tuntevia merirosvoja, korsarilaisia. Neljännessä korsarilaisten vankina ollut Innes palaa Tarzanin ja tämän ystävien avulla Sarimaahan.

  • Maan uumenissa
  • Ikuisen päivän maa
  • Kuninkaan poika
  • Tarzan maan uumenissa
  • Back to the stone age
  • The land of terror
  • Savage Pellucidar

Venus-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päähenkilönä on avaruusaluksella Venukseen matkannut telepaatti Carson Napier, jota voidaan pitää heikoimpana Burroughsin sankarihahmoista: hän on pakenija eikä taistelija tai etsijä.[1]

  • Venus-tähden kantakansa (Pirates of Venus, 1932)
  • Venus-tähden prinsessa (Lost on Venus, 1933)
  • Venus-tähden sankari (Carson of Venus, 1938)

Suomentamatta ovat:

  • Escape on Venus (1946)
    • Koostuu itse asiassa neljästä novellista: "Slaves of the Fish Men" (1941), "Goddess of Fire" (1941), "The Living Dead" (1941) ja "War on Venus" (1942).
    • "Slaves of the Fish Men" ja "Goddess of Fire" -novellin kaksi ensimmäistä lukua on julkaistu suomeksi nimellä Kalakansan orjat Portissa 2/1991.
  • Wizard of Venus (1970)

Intiaanipäällikkö-romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Intiaanipäällikkö (1927)
  • Intiaanipäällikön kosto (1928)

Burroughsin lännenromaaneista Intiaanipäällikkö-kirjat ovat huomattavia intiaaninäkökulmansa ansiosta. Romaanipari tarkasteli intiaanikulttuuria todenmukaisemmassa valossa kuin suuri osa muusta aikansa lännenkirjallisuudesta. Burroughs tuo erityisen voimakkaasti esiin valkoihoisten häikäilemättömyyden, mutta ei säästä vastapuoltakaan: Esimerkiksi monien intiaanien taipumus juopotteluun tuodaan esiin. Kokijahahmona on puoliverinen uudisraivaajaperheen poika Andy McDuff, jonka hengen apassijohtaja Geronimo säästää tappaessaan tämän vanhemmat. Koska pojan äiti oli intiaani, hän on riittävästi intiaanin näköinen, joten Geronimo vie hänet majaansa ja luovuttaa nuorimmalle vaimoistaan. Pojasta tulee ylpeä nuori mies, josta kouliintuu varhain soturi ja sotapäällikkö.

Muut suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Väkevä Billy,suom. Alpo Kupiainen, Karisto, 1922; alkuteos: The Mucker
  • Billy ja etsivä, suom. Alpo Kupiainen, Karisto, 1922; alkuteos: The Man without a Soul (uusi suomennos Sieluton mies, Minerva, 1922, sisälsi molemmat Billy-kirjat)
  • Hollywoodin tyttö, suom. Alpo Kupiainen, Karisto, 1922; alkuteos: The Girl from Hollywood; uusi suomennos: Filmikaupungin tyttö, suom. H. Vaaja, Minerva, 1924
  • Ajan unohtama maa, suom. Alpo Kupiainen, Karisto, 1925; alkuteos: The Land that Time forgot
  • Luolatyttö, suom. Alpo Kupiainen, Karisto, 1925; alkuteos: The Cave Girl
  • Ikuinen rakastaja, suom. Alpo Kupiainen, Karisto, 1926; alkuteos: The Eternal Lover
  • Kadonnut prinssi, suom. Alpo Kupiainen, Karisto, 1927; alkuteos: The Outlaw of Torn
  • Poika ja leijona, 1938lähde?; suom. Seppo Ilmari, Taikajousi, 1972; alkuteos: The lad and the lion

Suomentamatonta ja julkaisematonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Burroughsin tuotanto oli runsas; kaiken kaikkiaan hänen tuotannostaan on suomennettu alle puolet. Wizard of Venus julkaistiin Yhdysvalloissa vasta 1990-luvulla.

Filmatisoinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarzan-elokuvia on tehty runsaasti, ja nämä elokuvat ovat suhtautuneet joskus väheksyvästi afrikkalaisiin. Nykyisin perikunta valvoo teosten julkaisua ja filmatisointeja; esimerkiksi elokuvaa Tarzan, the Ape Man (1981) sensuroitiin, koska naispääosan esittäjä Bo Derek esiintyi kirjailijan perikunnan mielestä tarpeettoman alastomana. Sen sijaan elokuva Greystoke: The Legend of Tarzan, Lord of the Apes (1984) jonka ohjasi englantilaisohjaaja Hugh Hudson, hyväksyttiin sellaisenaan.[1]

Vuonna 2012 tuli ensi-iltaan Disneyn tuottama Mars-sarjaan perustuva John Carter -elokuva. Elokuva menestyi taloudellisesti heikosti ja sen on arvioitu aiheuttavan tuotantoyhtiölle jopa satojen miljoonien dollarien tappiot.

Merkitys Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

L. Valakivi kirjoitti 1940-luvulla Tarzanin innoittamana neljä kirjaa, jonka pääosassa oli karhujen kasvattama suomalainen Tarsa.[4] Romaanit olivat:

  • Karhumies Tarsa (1940)
  • Tarsa Hyrsylän mutkassa (1940)
  • Tarsan kuudes kolonna (1941)
  • Tarsa ja pakoluolan salaisuus (1941)

Tarzan-kirjoista myös suomalainen kirjailija Veikko Huovinen sai aiheen novelliinsa "Tarzan Suomessa", jossa metsähoitajan koulutuksen saanut kirjailija tarkastelee koulutuksensa perusteella tieteellistä tyyliä tavoitellen Tarzanin selviytymismahdollisuuksia suomalaisessa metsäluonnossa todeten ne heikoiksi.

Yksi Mars-kirjojen marsilaisista sivuhahmoista oli Tars Tarkas, josta suomalainen elokuvaohjaaja Aarne Tarkas (e. Saastamoinen) sai sukunimensä; alkuperäisestä nimestään hän ei pitänyt, koska lapsena koulussa häntä oli pilkattu haukkumanimellä "moinen saasta".[5]

Mars-aiheisia kirjoja on suomalaisessa poikakirjallisuudessa ollut sekä ennen Burroughsia (Arvid Lydecken ja Aapo Pärnänen) että tämän jälkeen (muun muassa Antero Harju).[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suolahti Jaakko: ”Tarzan, kirjat ja kirjoitus”, Album amicorum. Kirja- ja kulttuurihistoriallisia tutkielmia. Helsinki: Painomies Oy, 1986. ISBN 951-45-3980-X.
  • Nikkonen, Raimo: Keräilijän kiusa: E. R. Burroughsin suomalaisia seuraajia. Portti, 1991, nro 2, s. 16-17.
  • Veikko Rekunen: Edgar Rice Burroughs - väärin ymmärretty nero; artikkeli Aikakone 3/volyymi 1,1981

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Rekunen, Aikakoneen artikkeli.
  2. Album_amicorum, Jaakko Suolahti; Tarzan, kirjat ja kirjallisuus, 1986
  3. a b Juri Nummelin, Punainen planeetta lumoaaa jälleen, Helsingin Sanomat 9.3.2012 sivu C 2
  4. Nikkonen
  5. Uusitalo, Kari: Tarkastelua. Aarne Tarkas ja hänen elokuvansa. Helsinki: Like, 2006. ISBN 952-471-870-7.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pohjoisamerikkalaisia lännenkirjailijoita. Toimittanut Juri Nummelin. BTJ Kirjastopalvelu, 2005.
  • Sankarimyytti Edgar Rice Burroughsin Mars-trilogiassa. Lisensiaatintutkimus, Taru Väyrynen. Verkkokirja.
  • Havaste, Paula: Tarzan ja valkoisen miehen arvoitus. Tutkielma maskuliinisesta identiteetistä Edgar Rice Burroughsin Tarzan-sarjassa. Väitöskirja. Helsinki: Like, 1998. ISBN 951-578-582-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Edgar Rice Burroughs.