Ontto maa
Sivulta puuttuu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. |
Ontto Maa on näennäistieteellinen teoria, jonka mukaan maapallo on ontto, ja sen sisäpinta on mahdollisesti asumiskelpoinen. Teoria on ollut suosittu seikkailu- ja tieteiskirjallisuudessa sekä joissakin salaliittoteorioissa. Oletus ontosta Maasta on kuitenkin jo pitkään ollut ristiriidassa tieteen Maata sekä planeettojen koostumusta koskevien tietojen kanssa.
Ajatus ontosta Maasta on hyvin vanha, ja muinaisina aikoina se on sekoittunut esimerkiksi taruihin Haadeesta tai Helvetistä. Vuonna 1692 Edmund Halley esitti teorian, jonka mukaan Maa koostuu useasta samankeskisestä ja eri nopeudella pyörivästä kuoresta, joiden välissä on ilmaa. Teorialla hän pyrki selittämään kompassin outoja liikkeitä. Nykyään tiedetään, että jos maailma olisi ontto, se luhistuisi omaan painoonsa.
Sisällysluettelo |
Katso myös [muokkaa]
Kirjallisuutta [muokkaa]
Fiktiiviset teokset [muokkaa]
- Dante Alighieri – Jumalainen näytelmä (osa Helvetti)
- Jules Verne – Matka Maan keskipisteeseen
- Edward Bulwer-Lytton – Vril, tuleva rotu
- Edgar Rice Burroughs – Pellucidar-sarja[1]
- Jeff Long – Helvetin piirit (The Descent)
Muut teokset [muokkaa]
- Adam Seaborn – Symzonia; Voyage of Discovery, J. Seymour 1820
- William Reed – The Phantom of the Poles, 1906 [2]
- Koresh – The Cellular Cosmogony, 1922 [3]
- Willis George Emerson – The Smoky God [4]
- Walter Kafton-Minkel – Subterranean Worlds, Loompanics Unlimited 1989
Elokuvia [muokkaa]
- Matka Maan uumeniin - USA Pictures, Hallmark Entertainment 1999
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Ontto Maa -teoriaa käsitteleviä kirjoja Amazon.com
