Ebdo Mihemed

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ebdo Mihemed
Pensselisetä Ebdo Mihemed (Abdo Mohamad) at Helsinki-Vantaa airport.JPG
"Pensseli-setä" Helsinki-Vantaan lentoasemalla 1. helmikuuta 2010.
Syntynyt Syyrian lippu Aleppo, Syyria, 1966 tai 1967[1]
Taiteilijanimet Tunnetaan Suomessa Pensseli-setänä
Kotipaikka Syyrian lippu Efrîn, Syyria
Aktiivisena 1980-luvun loppupuoli
Tyylilajit Vanhat syyrialaiset kansanlaulut[2]
Laulukieli kurmandži
Ammatit laulaja
Soittimet tanbūr
Yhtyeet Ebdo Mihemed Group
Levy-yhtiöt Musiikkifarmi

Ebdo Mihemed (myös muodossa Mihemmed, arab. Abdo Mohamad[3]) on Syyriasta kotoisin oleva kurditaustainen häälaulaja[4], joka nousi Suomessa Internet-ilmiöksi syksyllä 2009 yli kaksi miljoonaa katsojaa keränneellä YouTube-videolla.[5] Hänet kutsuttiin tämän johdosta Suomeen esiintymään loppuvuodesta 2009, jolloin hän myös levytti ensilevynsä. Hän teki toisen, koko Suomen kattavan kiertueen helmikuussa 2010. Sittemmin hän ei ole esiintynyt Suomessa. Vuosina 2011 ja 2012 hän on ollut suomalaisen median paikalliskontakti Syyrian sisällissodan raportoinnissa. YouTube-videon perusteella Mihemedistä käytetään Suomessa myös nimeä ”Pensselisetä”.

Ebdo Mihemed[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mihemed on Syyrian kurdi ja syntyisin Aleppon kaupungista. Nykyään Mihemed asuu hänen vaimonsa, 4-vuotiaan poikansa ja 13-vuotiaan tyttärensä kanssa Ruotsissa. Kaksi vanhempaa lasta jäi Syyriaan.[6]

Mihemed on itseoppinut ammattimuusikko ja on soittanut lapsesta saakka tanbūr-luuttua. Hän osaa puhua kurdien kurmandži-kieltä, arabiaa ja turkkia. Kielitaito tulee tarpeeseen, koska häiden yleisönä Syyriassa voi olla arabeja, kurdeja, turkkilaisia tai turkmeeneja.[7] Hän on esiintynyt enimmäkseen kotimaassaan Syyriassa, mutta on esiintynyt myös Turkissa, Dubaissa ja Saksassa.[8] Hääkeikkoja hän tekee vuodessa 500–600 kappaletta.[9] Mihemed on suorittanut kahden ja puolen vuoden mittaisen asepalveluksen Syyriassa. Se on ollut ainoa tauko hänen 20-vuotiaana alkaneella ammattimuusikon urallaan.[7]

Hän haluaa suomalaisissa haastatteluissa käytettävän arabiankielistä nimeään Abdo Mohamed. Helsingin Sanomat vihjaa, että tämä valinta johtuu Syyrian diktatuurista. Kurdivähemmistö ei voi esimerkiksi opiskella omalla äidinkielellään, vaan arabia on ainoa tunnustettu kieli. [7]

Niilin hanhet eli Pinsedî Zêde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artisti tuli Suomessa tunnetuksi Niilin hanhet -nimisestä Youtube-videosta. Videon tekee joidenkin mielestä hauskaksi siihen lisätty suomenkielinen tekstitys, joka muistuttaa ääntämykseltään kurdinkielistä sanoitusta. Videossa soi kansanlaulu Pinsedî Zêde, josta Mihemedin kutsumanimi Pensselisetä juontaa juurensa. Niilin hanhet -nimi tulee laulun kertosäkeessä toistuvasta fraasista.[10] Näin Ebdo Mihemedin laululla ei ole mitään tekemistä siveltimen kanssa. Niilinhanhen nykyinen suomenkielinen nimi on afrikanhanhi.

Videon on sanottu olevan yksi ilmentymä "väärin kuultujen" lauluvideoiden internet-ilmiöstä.[11][12] Video ilmestyi YouTubeen 23. elokuuta 2009 ja sen on tekstittänyt TheKassitus[8] nimimerkkiä käyttänyt helsinkiläisopiskelija.[13] Hänellä ei ollut videota tekstittäessään tietoa alkuperäisten sanojen merkityksestä tai laulajan henkilöllisyydestä vaan hän oli etsinyt tekstitettäväkseen mahdollisimman paljon suomelta kuulostaneen videon.[8] Lokakuussa 2009 video oli mukana Iltasanomien hauskimpien nettivideoiden äänestyksessä[14], jossa tämä valittiin kaikkein hauskimmaksi.[15]

Mihemedistä tehtiin myös muita videoita "suomennoksineen" YouTubeen, kuten Mursuvaara, Lakana, Mineraaleja, Mihemmedin Eskimolaulu sekä Talon Kastike.[16] Nämä muut videot eivät kuitenkaan saaneet samanlaista suosiota aikaan. Helsingin Sanomien toimittaja Esa Mäkisen mukaan "jostain syystä ne [muut samaan ideaan perustuvat videot] eivät vain ole lainkaan niin hauskoja. Pensseli-setä on hyvää huumoria. Hajusavu ei ole."[17]

Pinsedî Zêden alkuperäiset sanat kertovat surullisen tarinan ”tytöstä, joka pyytää äidiltään lupaa lähteä rakastamansa pojan matkaan, mutta äiti kertoo, että tytär onkin jo vaihdettu lammaslaumaan”. Tyttö vetoaa äitiinsä, että myötäjäisrahoilla he voisivat ostaa vaikka Aleppon kaupungin, mutta päätöstä ei voi enää perua.[8]

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen numerossa 10/2009 oli sanat käännetty suomeksi seuraavasti:

»Leila, julma Leila
Hyvä äiti, anna minun naida hänet
Hyvä äiti, anna minun naida hänet
Pyydä tuhat kultaa
ja viisi sataa ylimääräistä
Vaadi tuhat kultaa
ja viisi sataa ylimääräistä
Sillä viidellä sadalla voit ostaa Aleppon kaupungin
Sillä viidellä sadalla voit ostaa Aleppon kaupungin
Vapauta hiuksesi äiti
Avaa palmikkosi
Voi voi rakas, on liian myöhäistä
Olet jo mennyt, kultaseni
Sinut on vaihdettu lammaslaumaan[8]»

Mediailmiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Pensselisedästä oli tullut suuri internet-ilmiö Suomessa, Helsingin Sanomien toimittaja Janne Toivonen paikallisti laulajan suomalaisten kurdien avustuksella Koillis-Syyriaan, jossa tämä on tunnettu häälaulaja. [8] Ebdo Mihemedin löydyttyä keskeisenä yhteyshenkilönä on ollut 16 vuotta Suomessa asunut, nykyisin Laukaassa asuva yrittäjä Saydo Al Hanan, joka on Mihemedin lapsuudenystävä Efrinistä.[18] Yllättävän uudelleentapaamisen myötä Al Hananista tuli Mihemedin manageri, tulkki, roudari ja kuljettaja.[7][19]

Aluksi Mihemed ei ollut tietoinen omasta internet-suosiostaan, koska YouTube on Syyriassa kielletty. Hän oli ilahtunut kuullessaan menestyksestään, ja halusi Helsingin Sanomien kautta välittää viestin ihailijoilleen: "Kutsukaa minut konsertoimaan!". [4]

Tuotantoyhtiö Filmiteollisuus Fine toi Mihemedin ensimmäiselle Suomen vierailulleen marraskuussa 2009. Hän esiintyi muun muassa televisiossa Ne Salmiset -ohjelmassa[5] ja hänet nähtiin myös Kymmenen uutisten loppukevennyksessä 5. marraskuuta 2009. Ensimmäisen Suomen vierailun yhteydessä äänitettiin myös hänen laulamansa kurdinkielinen musiikkialbumi The Best of Pensselisetä, joka julkaistiin 7. joulukuuta 2009[2]. Hän myös teki muutaman ravintolakeikan, muun muassa Tampereella[20], Helsingissä ja Jyväskylässä[21]. Mihemed saapui toiselle, kahden kuukauden kiertueelle Suomeen helmikuussa 2010[22], jonka yhteydessä hän esiintyi ympäri maan Etelä-Suomesta aina Rovaniemelle saakka.[23] Alkukevään 2010 kiertue jäi myös toistaiseksi hänen viimeisekseen Suomessa.[24]

Syyrian sisällissodan kasvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyriassa alkoi kansannousu vuoden 2011 alussa, osana arabikevään tapahtumia. Helsingin Sanomien toimittaja Ville Similä tiedusteli kesäkuussa 2011 Mihemedin kuulumisia sotatilaksi pitkittyneen konfliktin keskeltä. Mihemed raportoi tuolloin Alepposta, että "on vielä melko rauhallista" ja että "useimmat yrittävät elää niin kuin ennenkin. Iltaisin ihmiset kerääntyvät polttelemaan vesipiippua." Hän kertoi tosin myös, että ihmiset eivät uskalla mennä öisin ulos, ja että kadut ovat täynnä poliiseja ja sotilaita. Mihemed kertoi toimittajalle jatkaneensa konfliktista huolimatta häälaulajan ammatissaan, tehden laulukeikkaa pääasiassa Aleppon lähikylissä.[25]

Iltalehti kyseli Mihemedista toukokuussa 2012 hänen ystävältään Al Hanan Saydolta. Mihemedilla oli tuolloin keikkoja hyvin vähän, koska sisällissodasta johtuen häitä ei juuri järjestetä. Saydo kertoi kuitenkin, että olosuhteisiin nähden Mihemed voi hyvin.[26] Taisteluiden siirryttyä Aleppoon vuoden 2012 kesällä Mihammed pakeni sotaa vaimonsa ja kahden nuorimman lapsensa kanssa ensin Turkkiin yrittäen saada sieltä viisumia Suomeen. Kun tämä ei onnistunut, niin he matkustivat laittomasti Kreikkaan ja sieltä edelleen vuoden 2013 keväällä Ruotsiin jossa hänen vaimollaan on sukulaisia.[6]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pensselisetä opettelee suomea 14.2.2010. Ilkka. Viitattu 21.2.2010.
  2. a b Pensselisetä teki levyn Suomessa 23.11.2009. Yle. Viitattu 27.1.2010.
  3. Toivonen, Janne: "Pensseli-Setä" saapui riemuiten Suomeen. Helsingin Sanomat, 5.11.2009, s. A 12.
  4. a b Pensseli-setä löytyi Syyriasta HS.fi. 2.10.2009. Helsinki: Helsingin Sanomat. Viitattu 22.2.2010.
  5. a b Pensseli-setä on Suomessa 7.11.2009. Iltalehti. Viitattu 20.11.2009.
  6. a b Aishi Zidan: Pensselisetä pakeni Ruotsiin, kun Suomi ei ottanut Helsingin Sanomat. 19.12.2013. Viitattu 19.12.2013.
  7. a b c d Syyrialaiset häät vaihtuivat Suomen talveen: Pensseli-setä haluaa katsoa, miten outo menestystarina jatkuu Suomessa. 16.2.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.2.2010.
  8. a b c d e f Haloo, onko Pensseli-setä? Lokakuu 2009. Helsingin Sanomat kuukausiliite. Viitattu 22.2.2010.
  9. Pensseli-setä sai yllätyslahjan Seiskalta 12.11.2009. 7 Päivää. Viitattu 22.2.2010.
  10. Albumin julkaissut Pensseli-setä saapuu uudelleen Suomeen 9.12.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.1.2010.
  11. Videoilmiö: Väärin kuullut lyriikat naurattavat YouTubessa 2.10.2009. Digitoday. Viitattu 28.1.2010.
  12. Hatten är din ja muita "pensselisetien" tarinoita 17.1.2010. Keskisuomalainen. Viitattu 21.2.2010.
  13. Pensselisetä jätti Suomen: "Juoksin saunasta toiseen" 23.11.2009. Iltalehti. Viitattu 28.1.2010.
  14. Näille videoille Suomi nauraa - katso ja äänestä parasta! 16.10.2009. Iltasanomat. Viitattu 22.2.2010.
  15. Tässä on hauskin nettivideo - katso! 20.10.2009. Iltasanomat. Viitattu 22.2.2010.
  16. http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1749309
  17. Esa Mäkinen: Pensseli-sedällä puoli miljoonaa katsojaa. Helsingin Sanomat, 18.9.2009, s. D8. fi
  18. Pensseli-sedällä lapsuudenystävä Laukaassa 13.11.2009. YLE.fi Keski-Suomi. Viitattu 22.2.2010.
  19. Perhe ei ota uskoakseen, miten suuri hitti Pensseli-sedästä tuli 21.11.2009. Suur-Jyväskylän lehti. Viitattu 22.2.2010.
  20. Pensselisetä villitsi kansan Peltolammilla, katso kuvat ja video 21.11.2009. Aamulehti. Viitattu 22.2.2010.
  21. "Pensseli-sedän" hääyhtye tanssittaa Peltolammilla 20.11.2009. Aamulehti. Viitattu 22.2.2010.
  22. Pensselisetä saapuu Suomeen helmikuun alussa 26.1.2010. Iltalehti. Viitattu 27.1.2010.
  23. Pensselisetä saapui Lappiin 5.2.2010. YLE.fi - Lappi. Viitattu 21.2.2010.
  24. Pirkko Kotirinta: Syyrialainen ex-muurari villitsi yleisön. Helsingin Sanomat, 16.8.2010, s. C3. fi
  25. Pensseli-setä sodan jaloissa 12.6.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.3.2012.
  26. Pensseli-setä pulassa sodan keskellä! 2.5.2012. Iltalehti. Viitattu 29.6.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Ebdo Mihemed -sitaatteja.