Blu-ray

Wikipedia

**Blu-ray levy**

Tyyppi:	Korkeatarkkuuksinen optinen levy
Enkoodaus:	MPEG-2, MPEG-4 AVC (H.264), and VC-1
Kapasitetti:	25 GB (yksikerroksinen), 50 GB (kaksikerroksinen)
Lukumekanismi:	1x@36 Mb/s & 2x@72 Mb/s
Kehittäjä:	Blu-ray-levy-yhdistys
Käyttötarkoitus:	Tiedon varastointi, korkeatarkkuuksinen video ja PlayStation 3 -pelit

Blu-ray on Sonyn, Pioneerin ja Philipsin kehittämä HD-levyformaatti. Nimi tulee siitä, että levyjen luentaan käytetään lyhytaaltopituista sinistä laseria tavanomaisen punaisen sijaan. Tämä mahdollistaa sen, että levylle voidaan tallentaa enemmän dataa kuin nykyisille DVD- ja CD-levyille. Yhden yksipuolisen ja -kerroksisen levyn tallennuskapasiteetti on noin 25 gigatavua, kaksikerroksisen 50 gigatavua ja neljäkerroksisen 100 gigatavua (teoreettinen maksimi 200 gigatavua). Kuva tallennetaan levylle käyttäen MPEG-2, MPEG-4, H.264/AVC tai VC-1-koodekkia. Blu-rayn kirjoitusnopeus 1x:llä on 36 megabittiä sekunnissa (4,5 Mt/s) ja 2x 72 megabittiä sekunnissa (9 Mt/s). Blu-ray-elokuvien kanssa maksimibittivirta on 54 megabittiä sekunnissa (1.5x), joista maksimissaan 40 Mb/s on varattu kuvalle ja 48 Mb/s kuvalle ja äänelle yhteensä [1]. HD DVD:llä vastaavat luvut ovat 36.55 Mb/s, 29.4 Mb/s ja 30.24 Mb/s. Blu-ray-levyn kapasiteetti on 66 prosenttia enemmän kuin HD DVD:n per kerros.

PlayStation 3 -konsolissa käytetään Blu-rayta. Blu-ray-formaatti kilpaili HD DVD:n kanssa maailmalla. Suomen markkinoille ensimmäiset Blu-ray-soittimet ilmaantuivat vuoden 2006 lopulla, Playstation 3 ilmestyi Suomessa maaliskuussa 2007.

Seuraavat HDTV-valmistajat tekevät Blu-ray-soittimia: Sony, Samsung, Philips, Panasonic, Pioneer, LG, Sharp ja Hitachi.
Neljä tietokonemerkkiä tukee Blu-rayta: Apple, Dell, HP, Sony.
Kaikki kahdeksan Hollywoodin suurinta studiota julkaisevat elokuvia Blu-ray-levyillä (Disney/Buena Vista, Fox, Sony, MGM, Lionsgate, Warner Bros, Universal ja Paramount).

[muokkaa] Blu-ray vs. HD DVD

Blu-ray kilpaili HD-soittimien markkinoilla HD DVD:n kanssa. Blu-rayn eduksi nähtiin HD DVD:tä korkeampi tallennuskapasiteetti. Blu-rayn haittana pidettiin kilpailevaa formaattia kalliimpaa hintaa, aluekoodeja ja tuotantokustannuksia.

Yhdysvalloissa Blu-ray-tallennemyynti ohitti HD DVD:n maaliskuussa 2007. Blu-ray-levyjen kauppaa on edesauttanut Playstation 3 -pelikonsoli. Helmikuussa 2008 Toshiba ilmoitti lopettavansa HD DVD -laitteiden valmistamisen, myymisen ja markkinoinnin, mikä käytännössä tarkoitti, että Blu-ray voitti formaattikilpailun.

[muokkaa] Suojaus

Blu-ray käyttää HD DVD:n tapaan AACS- eli Advanced Access Content System -salausta levyn sisällön suojaamiseen. Paitsi että jokaista julkaisuninimikettä kohti on avain (title key), on myös jokaisella lisensoidulla mediasoittimella omat salausavaimensa (player key). Mediasoitin käyttää omakohtaista salausavaintaan avaamaan levylle talletetun nimikeavaimen, jolla levyn sisältö puretaan. Mikäli jokin mediasoittimen käyttämistä avaimista onnistutaan selvittämään, avain voidaan pudottaa uusista nimikkeistä, jolloin sitä ei voida käyttää uusien nimikekohtaisten avainten selvittämiseen. Tämä onnistuu kuitenkin ainoastaan, mikäli murtaja julkistaa avatun salausavaimen.

Vuoden 2007 alkupuolella uutisoitiin, että Muslix64-nimeä käyttävä krakkeri olisi murtanut AACS-suojauksen. Todellisuudessa itse suojausta ei murrettu, vaan krakkerit ovat vain löytäneet joidenkin HD DVD- ja Blu-ray-nimikkeiden salausavaimia mediasoitinten jäljiltä tietokoneen muistista, jolloin levyjen sisältö on pystytty kopioimaan. Tämä osoittaa kuitenkin PC:n suojaukseen kiinteästi liittyvän puutteen – mediasoittimen on pidettävä salausavainta jossain kohdassa RAM-muistia, jolloin se voidaan aina löytää, viimeistään virtuaalikoneen avulla. Tämän estämiseksi koko PC:n arkkitehtuuri pitäisi muuttaa, tai sitten levyn toistaminen PC:llä pitäisi estää kokonaan jättämällä avaimet myöntämättä yhdellekään mediasoittimelle. Sisällön avaaminen ei sinänsä tarkoita, että kopioituja levyjä voisi toistaa esimerkiksi PlayStation 3:ssa tai erillisessä Blu-ray-soittimessa.