HD DVD

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HD DVD
Tyyppi optinen levy
Enkoodaus VC-1, H.264, ja MPEG-2
Kapasiteetti 15GB & 30GB
Lukumekanismi 1× @ 36 Mbit/s & 2× @ 72Mbit/s
Kehittäjä Toshiba

HD DVD (High Definition Digital Versatile Disc) eli teräväpiirto-DVD oli Toshiban kehittämä optinen levyformaatti, joka suunniteltiin Blu-ray-formaatin kilpailijaksi. Blu-rayn tavoin HD DVD -levyjä kirjoitetaan ja luetaan käyttäen sinistä laseria toisin kuin CD- ja DVD-levyjä, joita kirjoitetaan ja luetaan käyttäen punaista laseria.

19. helmikuuta 2008 Toshiba ilmoitti lopettavansa HD DVD -laitteiden kehityksen, valmistuksen ja markkinoinnin. Toshiba kuitenkin tarjoaa täyden tuotetuen kaikille laitteen ostaneille. HD DVD -formaattia käyttävien laitteiden myynti loppui maaliskuun 2008 loppuun mennessä.[1][2]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksikerroksisen HD DVD -levyn kapasiteetti on noin 15 gigatavua, ja kaksikerroksisen 30 gigatavua. Toshiban suunnittelema 51 gigatavun kokoinen kolmikerroksinen HD DVD -levy on myös hyväksytty valmistettavaksi, mutta sitä ei vielä otettu käyttöön elokuvateollisuudessa. Yhden kerroksen suurin mahdollinen tilavuus on HD DVD -levyissä tällä hetkellä 17 gigatavua. HD DVD -levyn suojakerros on 0,6 mm paksu, eli sama kuin DVD-levyissä. Vastaavasti Blu-ray -levyissä tieto sijaitsee vain 0,1 mm levyn pinnasta.

HD DVD vs. DVD ja Blu-ray[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suurempi kapasiteetti (kuin DVD:llä) mahdollistaa paremman kuvan ja äänen.
  • Vanhat DVD-tuotantolinjat on helppo muuntaa tuottamaan HD DVD:itä.
  • HD DVD -soittimet ovat yhteensopivia DVD:n kanssa.
  • Halvempi valmistushinta kuin Blu-raylla.
  • Ei aluekoodeja.

Haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pienempi kapasiteetti kuin Blu-ray-levyillä.
  • Elokuvayhtiöt Disney/BVHE, Fox, Sony, MGM, Lionsgate, Warner Bros, Universal ja Paramount tekevät vain Blu-ray-levyjä.
  • Ei yhtään suurta elokuvayhtiötä tukena.

Formaatin elinkaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelkkää HD DVD:tä tuki kaksi suurta Hollywoodin filmistudiota: Paramount (eli Paramount Pictures, Dreamworks, Paramount Vantage, Nickelodeon Movies ja MTV Films) ja Universal Studios. Kuusi studiota olivat Blu-rayn takana: Disney/Buena Vista, Fox, Sony, MGM, Lionsgate ja Warner Bros.

Syyskuussa 2006 Brittiläinen New Medium Enterprises -yhtiö ilmoitti keksineensä tavan tuottaa edullisesti monikerroksisia DVD-levyjä, joille voidaan tallentaa sekä HD DVD- että Blu-ray-formaattia. Levyt toimisivat molempien formaattien soittimissa. Uudella tekniikalla tuotetun monikerroslevyn tuotantohinta on yhdeksän senttiä, tavallisen DVD-levyn hinnan ollessa kuusi senttiä. Uutta teknologiaa käyttävät prototyyppituotantolinjat käynnistettiin vuoden 2007 alussa. Myös Warner Bros. on patentoinut tekniikan, jolla samalle DVD-levylle voidaan tallentaa eri formaateissa olevaa sisältöä.

20. elokuuta 2007 Paramount ilmoitti alkavansa tukea vain HD DVD -formaattia. Aiemmin yhtiö julkaisi elokuviaan myös Blu-ray-formaatissa. Paramountiin kuuluvat Paramount Pictures, Dreamworks, Paramount Vantage, Nickelodeon Movies ja MTV Films.

4. tammikuuta 2008 Time Warner ilmoitti tukevansa jatkossa ainoastaan Blu-ray-formaattia.[3] Tämä tarkoitti, että HD DVD:tä tuki elokuvayhtiöistä ainoastaan Paramount ja Universal Studios.

The New York Times spekuloi, että Warnerin päätös saattaa merkitä HD DVD:n suosion romahtamista. [4].

19. helmikuuta 2008 Toshiba ilmoitti lopettavansa HD DVD -laitteiden kehityksen, valmistuksen ja markkinoinnin. Toshiba kuitenkin tarjoaa täyden tuotetuen kaikille laitteen ostaneille. HD DVD -formaattia käyttävien laitteiden myynti loppui vuoden 2008 maaliskuun loppuun mennessä.[1][2]

Toshiban ilmoitus tuli vain joitakin päiviä sen jälkeen kun Wal-Mart, Best Buy ja Netflix ilmoittivat päätöksestään tukea vain Blu-ray-formaattia.

Suojaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HD DVD käyttää Blu-rayn tapaan AACS- eli Advanced Access Content System -salausta levyn sisällön suojaamiseen. Paitsi että jokaista julkaisuninimikettä kohti on avain (title-specific key), on myös jokaisella lisensoidulla mediasoittimella omat salausavaimensa (device key). Mediasoitin käyttää omakohtaista salausavaintaan avaamaan levylle talletetun nimikeavaimen, jolla levyn sisältö puretaan. Mikäli jokin mediasoittimen käyttämistä avaimista onnistutaan selvittämään, avain voidaan pudottaa uusista nimikkeistä, jolloin sitä ei voida käyttää uusien nimikekohtaisten avainten selvittämiseen. Toisin kuin DVD-levyillä käytetty CSS, AACS:n algoritmi on julkinen, mutta salausavaimet salaisia.

Vuoden 2007 alkupuolella uutisoitiin, että muslix64-nimeä käyttävä krakkeri olisi murtanut osittain AACS-suojauksen.[5] Todellisuudessa itse suojausta ei murrettu, vaan krakkerit ovat vain löytäneet joidenkin HD DVD- ja Blu-ray-nimikkeiden salausavaimia mediasoitinten jäljiltä tietokoneen muistista, jolloin levyjen sisältö on pystytty kopioimaan. Tämä osoittaa kuitenkin DRM-suojauksen ongelman, mikäli mediaa saa toistaa PC:llä – mediasoittimen on pidettävä salausavainta koneen muistissa, jolloin se voidaan aina löytää, viimeistään virtuaalikoneen avulla. Tämän estämiseksi koko PC:n arkkitehtuuria pitäisi muuttaa, tai sitten levyn toistaminen PC:llä pitäisi estää kokonaan jättämällä avaimet yhdellekään mediasoittimelle myöntämättä.

Ensimmäiset hyökkäykset torjuttiin peruuttamalla CyberLinkin ja Corelin PC:llä toimivien soitto-ohjelmien avaimet. Pian tämän jälkeen saatiin selville InterVideo WinDVD:n ja Microsoftin Xbox 360:n HD DVD-soittimen avaimet.[6]

Helmikuussa nimimerkki "arnezami" löysi "processing key" -avaimen, jolla pystyttiin avaamaan mikä tahansa HD DVD tai Blu-ray-elokuva.[7] Avain vaihdettiin 23. huhtikuuta 2007 jälkeen valmistetuista levyistä.[8]

Uusi avain paljastui lähes välittömästi ja levisi nettiin toukokuussa 2007. Tämän jälkeen nähtiin outo kissa-hiiri-leikki, kun AACS LA vaati Yhdysvaltain DMCA-lakiin perustuen poistamaan netistä kaikki sivut, joilla ko. 128-bittinen luku esiintyi. Tämän vastineeksi avainta lisättiin useiden suosittujen keskustelupalstojen viesteihin.[9][10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]