Beck

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo muusikosta. Kirja- ja televisiosarjasta katso Martin Beck. Muita Beckejä on lueteltu täsmennyssivulla.
Beck
Beck Hansen.jpg
Syntynyt 8. heinäkuuta 1970
Kotipaikka Flag of the United States.svg Los Angeles, Kalifornia
Aktiivisena 1988 -
Tyylilajit Vaihtoehtorock, Indie rock, Anti-folk
Soittimet Laulu, kitara, rummut, basso, sitar, koskettimet, perkussio, huuliharppu
Levy-yhtiöt Interscope, Geffen, DGC, Bong Load

Beck Hansen, oikealta nimeltään Bek David Campbell, (s. 8. heinäkuuta 1970) on yhdysvaltalainen muusikko, lauluntekijä ja multi-instrumentalisti. Beckin musiikkia kuvaillaan postmoderniksi, hän yhdistelee aineksia populaarimusiikin eri tyyleistä kuten folkista, countrysta, popista, electronicasta, funkista ja vaihtoehtorockista.

Beck tuli tutuksi vuonna 1994 läpimurtosinglellään Loser, joka on kenties hänen tunnetuin kappaleensa. Se julkaistiin hänen varsinaisella esikoisellaan Mellow Gold, joka sisälsi paljon akustisvoittoista musiikkia sekä rockia. Loser-kappaleen ohella muita albumin tärkeitä raitoja ovat muun muassa "Pay No Mind (Snoozer)" ja "Beercan". Monet kriitikot pitivät häntä Loserin vuoksi vain yhden hitin ihmeenä, mutta se muuttui seuraavan Odelay-albumin myötä, joka sisälsi muun muassa hitit "Where's It at", "The New Pollution" ja "Devil's Haircut". Albumilta myös kappaleet "Jack-Ass" ja "Sissyneck" saivat jonkin verran suosiota. Kyseinen julkaisu on Beckin kenties arvostetuin albumi Sea Changen ohella sen monipuolisuuden vuoksi. Julkaisulla oli aiemmalta albumilta tuttua akustista folk/rock-vaikutteista musiikkia, mutta nyt mukana oli myös elektroninen musiikki tietokone-sampleineen. Albumi on Beckin myydyin hänen kotimaassaan (2x platinaa).

Kolmas pitkäsoitto Mutations jatkoi toisen albumin samaa linjaa, mutta lisäten uuden genren hyödynnettäväksi, tropicalia. Vaikka albumi ei ollut niin suuri kaupallinen menestys kuin esimerkiksi Odelay on Mutations erittäin arvostettu faniensa keskuudessa. Midnite Vultures (1999) sai fanien ja kriitikoiden arvostuksen kuten aikaisemmatkin Beckin julkaisut, mutta ei saanut myyntilistoilla samankaltaista vastaanottoa. Vuonna 2002 julkaistiin albumi Sea Change, joka sisälsi erittäin paljon folk vaikutteita. Albumia pidetään Beckin eräistä musikaalisista kohokohdista. Vuoden 2005 Guero nousi Yhdysvaltojen levylistalle sijalle 15., joka on suurin Beck albumin listasijoitus kotimaassaan. Guero sisälsi yhden hänen suurimmista hiteistään "E-Pro", jonka musiikkivideo sai paljon aikaa musiikkikanavilla. Siitä nousi myös suuri radiohitti. Samana vuonna Guerosta julkaistiin remixalbumi Guerolito.

2006 Beck julkaisi albumi The Information, joka sisälsi erikoisen kansitaiteen. Itse albumi sisälsi vain Beck logon ja valkoisen lehtiön sisällä oli tarroja, joilla Beck halusi että albumin ostaja voi päättää kansitaiteen kyseisten tarrojen avulla täysin itse. 2008 julkaistiin erikoisversio Backin albumista Odelay. Se sisälsi normaalin albumin lisäksi muun muassa remixversioita ja b-puolia.

Beck soittaa lähes poikkeuksetta kaikki albuminsa soittimet. Hän soittaa muun muassa kitaraa, rumpuja, bassoa, huuliharppua, koskettimia sekä sitaria.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beck San Franciscossa.

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EP:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Stray Blues (B-puolet) (julkaistu ainoastaan Japanissa, 2000)
  • Beck (2001) (julkaistu Beckin kotisivulla, 2001)
  • Game Boy Variations (2005)

Omakustannealbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Stereopathetic Soulmanure (1994)
  • One Foot in the Grave (1994)

Remixalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Guerolito (2005) kultaa US

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • MTV Makes Me Wanna Smoke Crack (1993, indiejulkaisu)
  • Steve Threw Up (1994, indiejulkaisu)
  • Loser (1994)
  • Pay No Mind (Snoozer) (1994)
  • Beercan (1994)
  • It's All in Your Mind (1995, indiejulkaisu)
  • Where It's At (1996)
  • Devil's Haircut (1996)
  • The New Pollution (1997)
  • Sissyneck (1997)
  • Jack-Ass (1997)
  • Dead Weight (1997) A Life Less Ordinary OST
  • Tropicalia (1998)
  • Cold Brains (1999)
  • Nobody's Fault But My Own (1999)
  • Sexx Laws (1999)
  • Mixed Bizness (2000)
  • Nicotine & Gravy (2000)
  • E-Pro (2005)
  • Girl (2005)
  • Hell Yes(2005)
  • Nausea (2006)
  • Cellphone's Dead (2006)
  • Think I'm in Love (2007)
  • Timebomb (2007)
  • Chemtrails (2008)
  • Blue Moon (2014) [2]
  • Waking Light (2014) [3]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beck Hansenilla on norjalaisia sukujuuria. Hänen äitinsä on Bibbe Hansen. Bibbe Hansen oli yksi huipputaiteilija Andy Warholin newyorkilaiseen taideyhteisö Factoryyn (suom. 'tehdas') kuuluneita. Beck Hansenin isoisä Al Hansen oli tunnettu nykytaidesuuntaus fluxuksen taiteilijana.[4]

Vuonna 2005 The New York Times-lehdelle annetussa haastattelussa Beck paljasti olevansa skientologian kannattaja.

Hänen vaimonsa, jonka kanssa Beckillä on kaksi lasta, on näyttelijätär Marissa Ribisi[5], näyttelijä Giovanni Ribisin kaksossisar.

Beckillä on kaksi sisarusta, Channing Hansen ja Rain Whittaker.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.