BAe Hawk

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen Ilmavoimien Hawk MK51A

BAE Hawk (alkujaan Hawker-Siddeley Hawk) on suihkuharjoitushävittäjä, joka suoritti ensilentonsa 1974. Sitä käyttävät Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat, Suomen ilmavoimat ja monien muiden maiden ilmavoimat joko harjoitushävittäjänä tai taistelukoneena.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Red Arrowsin BAe Hawk

Hawk-harjoitushävittäjää alettiin suunnitella 1964, kun Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat etsi korvaavaa konetta Folland Gnatille. SEPECAT Jaguarin kaksipaikkaista versiota aiottiin käyttää tähän tehtävään. Vuonna 1968 Hawker Siddeley Aviation alkoi suunnitella paljon Jaguaria yksinkertaisempaa alisoonista suihkukonetta. Suunnittelunimi oli ensin P.1182 ja sitten HS.1182. Pääsuunnittelijana toimi Gordon Hudson. Nouseva ohjaamo antoi kouluttajalle hyvän näkyvyyden ja peräkkäisistuttava ohjaamo antoi oppilaalle tilanteen, joka vastasi yksinlentämistä.

Yhtiö ja Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat luottivat suunnitelmaan niin paljon, että puolustusministeriö teki maaliskuussa 1972 tilauksen 176 koneesta ilman prototyyppikoneita. Kuutta ensimmäistä tuotantokonetta käytettiin koelentoihin. Viisi näistäkin luovutettiin ilmavoimille myöhemmin. Hawkiksi elokuussa 1973 nimetty kone teki Duncan Simpsonin ohjaamana 53 minuuttia kestäneen ensilentonsa 21. elokuuta 1974 Dunsfoldissa.[1]

Ensimmäiset Hawk T.1 -koneet luovutettiin Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien 4. lentosotakoululle Valleyn lentotukikohdassa Angleseyssä 4. marraskuuta 1976. Aiemmat alkusarjan koneet oli luovutettu Boscombe Downiin, Farnboroughiin ja Rolls-Roycelle järjestelmien kehittämiseksi, testaamiseksi ja ohjeistuksen luomiseksi. Lentosotakoulussa koneet korvasivat Gnatin ja Hawker Hunterin.[2] Red Arrows-taitolentoryhmä vaihtoi 1980 Gnateista Hawkeihin[3]. Ilmavoimat pohti Hawkin (T.Mk 1A versio) käyttöä tukihävittäjänä varustamalla tammikuussa 1983 88 Hawkia Sidewinder-ohjuksin. Tämä oli siis kylmän sodan erään huippukauden aikainen päätös. Hawk korvasi Canberran Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien maalihinauskoneena 1980-luvulla. Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat hankki 12 Hawk T.Mk 1/1A-konetta ilmavoimilta automaattiohjattaviksi maalikoneiksi.

Hawk oli tarkoitettu vientiin ja siitä toteutettiin useita eri vientiversiota (Suomi Mk 51, Kenia Mk 52, Indonesia Mk 53, Zimbabwe Mk 60, Dubai Mk 61, Venezuela Mk 62, Abu Dhabi Mk 63, Kuwait Mk 64, Saudi-Arabia Mk 65, Sveitsi Mk 66, Brunei Mk 100, 200). Yhdysvaltain laivasto hankki koneen tyyppinä T-45 Goshawk, suurimpana erona kyky toimia lentotukialukselta.

Hawker Siddeley muodosti vuonna 1977 eräiden muiden brittiläisten lentokonevalmistajien kanssa kansallisen British Aerospace -yhtiön (BAe), joka jatkoi Hawkin valmistusta. British Aerospace puolestaan yhdistyi vuonna 1999 Marconi Electronic Systemsin kanssa BAE Systems -yhtiöksi, joka edelleen valmistaa Hawkia. Joulukuun alkuun 2007 mennessä oli valmistettu yli 900 Hawk-konetta.

Suomen ilmavoimien Hawk Mk 51[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen puolustusministeriö tilasi 30. joulukuuta 1977 ilmavoimille 50 kappaletta Hawk Mk 51-konetta, jotka sijoitettiin aluksi hävittäjälaivueisiin Rovaniemelle, Rissalaan ja Pirkkalaan sekä ilmasotakouluun Kauhavalle. Sopimuksen arvo oli solmimisen ajankohtana noin 960 milj. mk. Tilaukset kohdistuivat vuosiin 1980-1985.[4] Koneista neljä ostettiin Englannista (HW-302..303 ja HW-305..306) ja ne lennettiin Suomeen vuosina 1980–1981. Valmet Lentokoneteollisuus kokosi 46 Hawkia (HW-301, HW-304, HW-306..HW-350) vuosina 1980–1985 Hallissa.[5] Vuosina 1993–1994 ostettiin Englannista seitsemän Hawk 51A -konetta, ja niiden tunnukset ovat HW-351..357. Koneiden suunniteltuihin sodanaikaisiin tehtäviin kuuluivat aikaisemmin rajoitetut taistelutehtävät tykillä, infrapunaohjuksilla ja raketeilla aseistettuna. Koneiden taistelukyky on kuitenkin rajoittunut muun muassa tutkan puuttumisen takia. Käytössä on nyt keskitytty vain koulutuskäyttöön. Koneita käyttää myös ilmavoimien taitolentoryhmä Midnight Hawks. Lähes kaikki Hawk-koneet palvelivat vuosina 2005-2013 Lentosotakoulussa Kauhavalla Hävittäjälentolaivue 41:ssä ja vain muutama Hallissa Koelentokeskuksessa. Koelentolkeskus ja sen Hawk -koneet siirtyivät Hallista Pirkkalaan kesäkuussa 2013. Osana Lentosotakoulun lakkautusta lensivät HävLv 41:n viimeiset Hawkit Tikkakoskelle 7.12.2014.

Ensimmäisenä Mk 51A - muunnostöistä valmistui HW-352, joka luovutettiin Ilmavoimille Pariisin ilmailunäyttelyssä 16. kesäkuuta 2009. Modernisoitu Mk 51 - kone tunnuksella HW-341 teki ensilennon 23. syyskuuta 2008.

Käytettyjen Hawkien hankinta Sveitsistä ja vanhojen Hawkien poisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuun lopussa 2007 ilmoitettiin, että Suomi ostaa Sveitsistä 18 käytettyä Hawk-harjoitushävittäjää noin 41 miljoonalla eurolla.[6] Kaupan myötä Suomella on riittävästi harjoitushävittäjiä aina 2020-luvun puoliväliin asti. Hävittäjät toimitettiin maakuljetuksella 2008. Lentosotakoululle koneet luovutettiin 2011-13. Koneet ovat tyyppiä Hawk Mk 66, uudempaa kuin aiemmat Suomen ilmavoimien palveluskäytössä olleet Hawk - versiot.[6] Hankituilla koneilla voidaan lentää vielä noin 90 000 lentotuntia, mikä vastaa Suomen ilmavoimien 15 vuoden tarvetta.[7]

Samoja koneita tavoittelivat sekä Itävalta että yhdysvaltalainen ilmailualan yritys. Sveitsi valitsi Suomen.[6]

Ennen palvelukäyttöä Sveitsistä ostetut koneet kunnostettiin ja modernisoitiin niin sanotuilla lasiohjaamoilla. Ilmavoimat tilasi jo aiemmin Hawk Mk 51 ja Mk 51A -koneisiin tilattua muutostyötä vastaavan päivityksen Patria Aviation Oy:ltä 31. joulukuuta 2009. Lisäksi pitkään varastoituina olleelle Mk 66 -kalustolle tehtiin lentokelpoisuuden palauttamisen ja käyttöönoton edellyttämät tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tilauksen arvo on yli 30 miljoonaa euroa. Modernisoidut koneet toimitettiin vuosina 2010–2013. Ensimmäinen Sveitsistä hankituista Hawk Mk 66 -koneesta valmistui lentokuntoon toukokuussa 2011 tunnuksella HW-374.

Mk 66:t säilyttävät ilmavoimien palveluksessa alkuperämaansa punavalkoisen maalauskaavion, ja niiden tyyppitunnus on muiden Hawk-mallien kanssa yhtenevästi HW. Vähän lennettyjen ja hyväkuntoisten sveitsiläiskoneiden hankinnan ansiosta Ilmavoimien Hawk-lentokaluston elinkaari on turvattu 2030-luvulle asti. Vuoden 2015 jälkeen Ilmavoimilla on käytössään modernisoituina 16 Mk 66-, seitsemän Mk 51 A- ja yksi Mk 51 -mallin konetta.[8]

Suomen ilmavoimat poistaa vuosina 2011-2016 käytöstään kaikki modifioimattomat Hawk Mk 51 -koneet. Kaavalilujen mukaan Patria olisi mahdollisesti kunnostanut käytöstä poistetuista koneista 16 kappaletta jatkomyyntiin Puolaan. Hanke ei kuitenkaan toteutunut. Periaatteessa Hawkeja voitaneen myydä ilmailuharrastajille, kuten Fouga Magister -koneita aiemmin, ja osa päätyy suomalaisiin ilmailumuseoihin. Modifioidut Hawkit jatkavat Suomen ilmavoimien käytössä 2030-luvun alkuun asti.[9] Syyskuussa 2013 Hawk Mk.51 -koneita oli poistettu toistaiseksi lentopalveluksesta runsaat 20 kappaletta. Lisäksi kahdeksan konetta oli varastoituna. [10] Käytöstä poistetuista koneista

  • HW-301 pystytettiin muistomerkiksi Ilmavoimien esikuntaan Tikkakoskelle syyskuussa 2014.
  • HW-303 asetettiin muistomerkiksi Kauhavan keskustaan ja sen paljastustilaisuus pidettiin 1.10.2014.
  • HW-304 varattiin Keski-Suomen ilmaulumuseolle Tikkakoskelle.
  • HW-306 varattiin Karhulan lentomuseolle Kymiin.
  • HW-326 toimitettiin syyskuussa 2013 Eesti Lennundusmuuseumille Tarttoon (Viro), missä kone on yleisön nähtävänä.

17.11.2014 ilmoitettiin että valtion vuoden 2015 talousarviota esitetään täydennettäväksi niin että Ilmavoimat saa 15,2 miljoonaa euroa lisärahoitusta vielä seitsemän varastoidun Hawk Mk. 51 -koneen uudistamiseksi ns. lasiohjaamokoneiksi, jotka on varustettu elektronisilla näytöillä.

Vuoden 2015 alussa Lentosotakoulu lakkautetaan osana puolustusvoimauudistusta ja Hävittäjälentolaivue 41 Hawkeineen siirtyy Kauhavalta Tikkakoskelle, jossa lentokoulutus jatkuu osana Ilmasotakoulua. Varsinaista lentokoulutusta annetaan jatkossa lasiohjaamokoneilla ja lennonopettajat lentävät jäljellä olevat modifioimattomat Hawkit loppuun vuoteen 2016 mennessä.

Onnettomuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 19812013 Suomessa on tapahtunut 11 Hawk-onnettomuutta, jotka ovat aiheuttaneet viisi kuolemaa ja 12 tuhoutunutta konetta:

  • 17. maaliskuuta 1981 törmäsi Satakunnan lennoston Hawk HW-302 maahan Pirkkalassa. Ohjaaja kuoli ja oppilas/matkustaja loukkaantui vakavasti. Onnettomuus tapahtui pienen nopeuden silmukan oikaisussa.
  • 9. toukokuuta 1986 Lapin lennoston Hawk HW-313 syöksyi maahan lentonäytöksen harjoituslennolla Kemijärvellä. Kone tuhoutui täysin ja ohjaaja sai surmansa. (G-LOC?)
  • 16. joulukuuta 1988 Satakunnan lennoston Hawkin HW-320 laskuteline petti laskussa Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Miehistö pelastautui heittoistuimilla.
  • 27. helmikuuta 1989 Lapin lennoston Hawk HW-340 törmäsi laskussa kiitotien reunan lumivalliin Kittilässä. Miehistö pelastautui heittoistuimilla.
  • 5. joulukuuta 1989 Karjalan lennoston Hawkin HW-317 moottori sammui lentoonlähdössä Rissalassa. Ohjaaja pelastautui heittoistuimella.
  • 7. huhtikuuta 1998 Karjalan lennoston Hawk HW-323 törmäsi kahden koneen ilmataisteluharjoituksessa maahan Tuusniemellä. Ohjaaja kuoli. (liian matalalta aloitettu alakauttaveto)
  • 1. heinäkuuta 1998 Koelentokeskuksen Hawkin HW-324 moottori sammui Pälkäneellä. Syynä oli polttoainejärjestelmän asennusvirhe (suodatin väärin päin). Koneen ohjaaja ja koelentomekaanikko pelastautuivat heittoistuimilla.
  • 25. maaliskuuta 2003 Lapin lennoston Hawk HW-305 törmäsi harjoituslennolla puihin Sallassa. Koneen miehistönä olleet ohjaajat pelastautuivat heittoistuimilla.
  • 1. syyskuuta 2004 Ilmasotakoulun (nyk. Lentosotakoulu) Hawk HW-325 syöksyi maahan Siikaisissa, ohjaajan menetettyä asentotajunsa. Ohjaaja kuoli.[11]
  • 28. syyskuuta 2006 Lentosotakoulun Hawk HW-335 syöksyi maahan Kruunupyyssä. Ohjaaja pelastautui heittoistuimella. Syyksi osoittautui noin sadan metrin korkeudessa lentänyt haapanaparvi.[12]
  • 13. marraskuuta 2013 kaksi Hawk Mk. 66 -konetta HW-369 ja HW-372 törmäsivät toisiinsa Lestijärvellä. Toinen lentäjä pelastautui heittoistuimella. Toinen lentäjistä löydettiin menehtyneenä. Syyksi osoittautui selvinneen lentäjän tekemä etäisyyden arviointivirhe.[13][14][15][16]

Muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekniset tiedot (Hawk T.Mk.1)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 2
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&011.086000011,86 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&&09.03900009,39 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&03.09900003,99 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&016.069000016,69 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&03647.&&&&003 647 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&&05700.&&&&005 700 kg
  • Voimalaite: 1 × Rolls-Royce/Turbomeca Adour Mk151-01 -suihkumoottori, &&&&&&&&&&&&&023.013000023,13 kN

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&01038.&&&&001 038 km/h 3 355 metrissä (Mach 0.88, Mach 1.17 syöksyssä[18])
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&02428.&&&&002 428 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&014600.&&&&0014 600 m [19]
  • Nousuaika: 9000 m 6 min [20]

Aseistus

  • Infrapunaohjukset
  • 30 mm Aden-tykki
  • Pommit
  • Rakettikasetit
  • Kuorma 680 kg – 3 084 kg

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta BAE Hawk.
  • Mason, Francis K.: Hawker Aircraft since 1920. UK: Naval Institute Press, 1991. ISBN 1-55750-351-6. (englanniksi)
  • Mitä-Missä-Milloin 1979 - Kansalaisen vuosikirja: 29. vsk, Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki - Keuruu, 1978. ISBN 951-1-04873-2 (sid.)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mason, Francis K., s. 462
  2. Mason, Francis K., s. 464
  3. Mason, Francis K., s. 465
  4. MMM 1979: s. 209
  5. Francis K. Mason, s. 468
  6. a b c "Suomi hankkii lisää Hawk-hävittäjiä". Yle Uutiset, 28.6.2007. viitattu 28.6.2007
  7. HS: Suomi ostaa Sveitsiltä 18 Hawk-harjoituskonetta 28.6.2007
  8. Ilmavoimat: Hawk Mk 66 (Archive.org)
  9. "Armeija romuttaa 41 Hawkia", Helsingin Sanomat, s. A5, 5.11.2010
  10. HW-326 luovutetaan Viron Ilmailumuseolle lentoposti.fi. 20.9.2013. Lentoposti. Viitattu 8.12.20114.
  11. Ilmavoimien Hawk-hävittäjä putosi, lentäjä menehtyi 1.9.2004. MTV. Viitattu 13.11.2013.
  12. Hawk-onnettomuuden syy selvisi 13.12.2006. Yle Uutiset. Viitattu 13.11.2013.
  13. Pöntinen, Sami: Kaksi Ilmavoimien Hawkia pudonnut - lentäjiä etsitään 13.11.2013. Yle Uutiset. Viitattu 13.11.2013.
  14. Toinen lentäjistä kuoli, toisella ei hengenvaaraa 13.11.2013. Keskisuomalainen. Viitattu 13.11.2013.
  15. Ilmavoimat ei vahvista heittoistuimen käyttöä iltalehti.fi. Viitattu 13.11.2013.
  16. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hawk-turman-syy-paljastui/4484126 (Viitattu 8.11.2014)
  17. Yle: Taitolentäjä kuoli Hawk-hävittäjän maahansyöksyssä Britanniassa 20.8.2011. Yle. Viitattu 20.8.2008.
  18. MMM 1979: s. 209
  19. MMM 1979: s. 209
  20. MMM 1979: s. 209