BAe Hawk

Suomen Ilmavoimien Hawk MK51A

BAE Hawk (alkujaan Hawker-Siddeley Hawk) on suihkuharjoitushävittäjä, joka suoritti ensilentonsa 1974. Sitä käyttävät Royal Air Force, Suomen ilmavoimat ja monien muiden maiden ilmavoimat joko harjoitushävittäjänä tai taistelukoneena.

Historia

Red Arrowsin BAe Hawk

Hawk-harjoitushävittäjää alettiin suunnitella 1964, kun RAF etsi korvaavaa konetta Folland Gnatille. SEPECAT Jaguarin kaksipaikkaista versiota aiottiin käyttää tähän tehtävään. Vuonna 1968 Hawker Siddeley Aviation alkoi suunnitella paljon Jaguaria yksinkertaisempaa alisoonista suihkukonetta. Suunnittelunimi oli ensin P.1182 ja sitten HS.1182. Pääsuunnittelijana toimi Gordon Hudson. Nouseva ohjaamo antoi kouluttajalle hyvän näkyvyyden ja peräkkäisistuttava ohjaamo antoi oppilaalle tilanteen, joka vastasi yksinlentämistä. Yhtiö ja RAF luottivat suunnitelmaan niin paljon, että tuotantoon lähdettiin ilman prototyyppikonetta. Kuutta ensimmäistä tuotantokonetta käytettiin koelentoihin. Viisi näistäkin luovutettiin RAFlle myöhemmin. Koneen ensilento tapahtui 21. elokuuta 1974. Kaikkiaan 385 Hawkia valmistettiin.

Hawk tuli RAF:n käyttöön huhtikuussa 1976 korvaten Gnatin ja Hawker Hunterin. Red Arrows-taitolentoryhmä vaihtoi myös Gnateista Hawkeihin. RAF pohti Hawkin (T.Mk 1A versio) käyttöä tukihävittäjänä varustamalla tammikuussa 1983 88 Hawkia Sidewinder-ohjuksin. Tämä oli siis kylmän sodan erään huippukauden aikainen päätös. Hawk korvasi Canberran RAF:in maalihinauskoneena 1980-luvulla. Royal Navy hankki 12 Hawk T.Mk 1/1A-konetta RAFilta automaattiohjattaviksi maalikoneiksi.

Hawk oli tarkoitettu vientiin ja siitä toteutettiin useita eri vientiversiota (versiot 50, 60, 100, 200). Yhdysvaltain laivasto hankki koneen tyyppinä T-45 Goshawk, suurimpana erona kyky toimia lentotukialukselta.

Hawker Siddeley muodosti vuonna 1977 eräiden muiden brittiläisten lentokonevalmistajien kanssa kansallisen British Aerospace -yhtiön (BAe), joka jatkoi Hawkin valmistusta. British Aerospace puolestaan yhdistyi vuonna 1999 Marconi Electronic Systemsin kanssa BAE Systems -yhtiöksi, joka edelleen valmistaa Hawkia. Joulukuun alkuun 2007 mennessä oli valmistettu yli 900 Hawk-konetta.

Käyttö Suomessa

Suomen Ilmavoimat on hankkinut 50 kappaletta Hawk Mk 51- ja seitsemän kappaletta 51A-koneita. Niillä koulutetaan suomalaiset hävittäjälentäjät. Koneiden suunniteltuihin sodanaikaisiin tehtäviin kuuluivat aikaisemmin rajoitetut taistelutehtävät tykillä, infrapunaohjuksilla ja raketeilla aseistettuna. Koneiden taistelukyky on kuitenkin rajoittunut muun muassa tutkan puuttumisen takia ja nykyään on keskitytty vain koulutuskäyttöön. Myös Suomen ilmavoimien taitolentoryhmä Midnight Hawks käyttää kyseisiä koneita.

Hawk Mk51 -koneista neljä ostettiin Englannista (HW-302..303 ja HW-305..306) ja ne lennettiin Suomeen vuosina 1980–1981. Valmet Lentokoneteollisuus kokosi 46 Hawkia (HW-301, HW-304, HW-306..HW-350) vuosina 1980–1985 Hallissa. Vuosina 1993–1994 ostettiin Englannista seitsemän konetta lisää. Koneet ovat Hawk Mk 51A -tyyppisiä (A=Advanced), ja niiden tunnukset ovat HW-351..357. Lähes kaikki Hawk-koneet palvelevat Lentosotakoulussa Kauhavalla Hävittäjälentolaivue 41:ssä ja vain muutama Hallissa Koelentokeskuksessa.

Kaikki Ilmavoimien Mk 51A -koneet peruskorjataan, modernisoidaan ja varustetaan niin sanotulla lasiohjaamolla. Ensimmäisenä muunnostöistä valmistui HW-352, joka luovutettiin Ilmavoimille Pariisin ilmailunäyttelyssä 16 kesäkuuta 2009. Lisäksi yksi Mk. 51 -kone (HW-341) on jo aiemmin modifioitu vastaavasti (ensilento 23.9.2008).

Käytettyjen Hawkien hankinta Sveitsistä ja vanhojen Hawkien poisto

Kesäkuun lopussa 2007 ilmoitettiin, että Suomi ostaa Sveitsistä 18 käytettyä Hawk-harjoitushävittäjää noin 41 miljoonalla eurolla. Kaupan myötä Suomella on riittävästi harjoitushävittäjiä aina 2020-luvun puoliväliin asti. Hävittäjät on tarkoitus toimittaa Lentosotakoululle vuosina 2009–2010. Koneet ovat tyyppiä Hawk Mk66, uudempaa kuin nykyiset Suomen ilmavoimien palveluskäytössä olevat Hawkit (Hawk Mk51A). Hankituilla koneilla voidaan lentää vielä noin 90 000 lentotuntia, mikä vastaa Suomen ilmavoimien 15 vuoden tarvetta.

Samoja koneita tavoittelivat sekä Itävalta että yhdysvaltalainen ilmailualan yritys. Sveitsi valitsi Suomen.

Ennen palvelukäyttöä Sveitsistä ostetut koneet kunnostetaan ja modernisoidaan ns. lasiohjaamoilla. Ilmavoimat tilasi jo aiemmin Hawk Mk51 ja Mk51A-koneisiin tilattua muutostyötä vastaavan Patria Aviation Oy:ltä 31.12.2009 päivityksen. Lisäksi pitkään varastoituina olleelle Mk66-kalustolle tehdään lentokelpoisuuden palauttamisen ja käyttöönoton edellyttämät tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tilauksen arvo on yli 30 miljoonaa euroa. Modernisoidut koneet toimitetaan vuosina 2010–13. Ensimmäinen Sveitsistä hankituista Hawk Mk. 66 -koneesta valmistui lentokuntoon toukokuussa 2011 tunnuksella HW-374.

Vuosina 2011–2014 Suomen ilmavoimat poistaa käytöstään 41 modifioimatonta Hawk Mk51 -konetta. Patria mahdollisesti kunnostaa niistä 16 kappaletta jatkomyyntiin, Puola on mainittu mahdollisena ostajanamaana. Hawkeja voitaneen myydä ilmailuharrastajille kuten Fouga Magister -koneita aiemmin ja osa päätynee suomalaisiin ilmailumuseoihin. Loput Hawkit jatkavat Suomen ilmavoimien käytössä 2030-luvun alkuun asti.

Onnettomuudet

Suomessa

Pääartikkeli: Luettelo Suomen ilmavoimien lento-onnettomuuksista

Lentokoneen tuhoon johtaneet kymmenen Hawk-koneen lento-onnettomuutta Suomessa vaativat neljän kuolonuhria 1981–2006:

• 17. maaliskuuta 1981 törmäsi Satakunnan lennoston Hawk HW-302 maahan Pirkkalassa. Ohjaaja kuoli ja oppilas/matkustaja loukkaantui vakavasti. Onnettomuus tapahtui pienen nopeuden silmukan oikaisussa.
• 9. toukokuuta 1986 Lapin lennoston Hawk syöksyi maahan lentonäytöksen harjoituslennolla Kemijärvellä. Kone tuhoutui täysin ja ohjaaja sai surmansa. (G-LOC?)
• 16. joulukuuta 1988 Satakunnan lennoston Hawkin laskuteline petti laskussa Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Miehistö pelastautui heittoistuimilla.
• 27. helmikuuta 1989 Lapin lennoston Hawk törmäsi laskussa kiitotien reunan lumivalliin Kittilässä. Miehistö pelastautui heittoistuimilla.
• 5. joulukuuta 1989 Karjalan lennoston Hawkin moottori sammui lentoonlähdössä Rissalassa. Ohjaaja pelastautui heittoistuimella.
• 7. huhtikuuta 1998 Karjalan lennoston Hawk törmäsi kahden koneen ilmataisteluharjoituksessa maahan Tuusniemellä. Ohjaaja kuoli. (liian matalalta aloitettu alakauttaveto)
• 1. heinäkuuta 1998 Koelentokeskuksen Hawkin moottori sammui Pälkäneellä. Syynä oli polttoainejärjestelmän asennusvirhe (suodatin väärin päin). Koneen ohjaaja ja koelentomekaanikko pelastautuivat heittoistuimilla.
• 25. maaliskuuta 2003 Lapin lennoston Hawk törmäsi harjoituslennolla puihin Sallassa. Koneen miehistönä toimineet ohjaajat pelastautuivat heittoistuimilla.
• 1. syyskuuta 2004 Ilmasotakoulun (nyk. Lentosotakoulu) Hawk syöksyi maahan Siikaisissa, ohjaajan menetettyä asentotajunsa. Ohjaaja kuoli.
• 28. syyskuuta 2006 Lentosotakoulun Hawk syöksyi maahan Kruunupyyssä. Ohjaaja pelastautui heittoistuimella. Syyksi osoittautui noin sadan metrin korkeudessa lentänyt haapanaparvi.

Muualla

• 20. elokuuta 2011 Red Arrowsin Hawk putosi Britanniassa ja lentäjä kuoli.

Spesifikaatio

BAE Systems Hawk T.Mk.1

• Miehistö : 2
• Pituus 11,86 m
• Korkeus 3,99 m
• Kärkiväli 9,39 m
• Siipipinta-ala 16,69 m²
• Moottori Rolls-Royce/Turbomeca Adour Mk151-01 – 23.13 kN
• Massa - tyhjä 3 647 kg
• Suurin lentoonlähtömassa 5 700 kg

Suoritusarvot

• suurin lentonopeus 1 038 km/h 3 355 metrissä
• suurin nousunopeus 2 835 m/min
• lakikorkeus 14 500 m
• kantama 2 428 km

Aseistus

• Infrapunaohjukset
• 30 mm Aden-tykki
• Pommit
• Rakettikasetit
• Kuorma 680 kg – 3 084 kg

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta BAE Hawk Wikimedia Commonsissa