Armas Aavikko
Viktor Armas Aavikko, sukunimi vuoteen 1906 Åstberg (28. huhtikuuta 1885 Suomusjärvi – 24. kesäkuuta 1965 Turku) oli suomalainen kirkkoherra.[1]
Armas Aavikon vanhemmat olivat siltavouti Vihtori Suominen (Yli-Anttila) ja Olga Amanda Fingerroos. Hän pääsi ylioppilaaksi 1908 Turun suomalaisesta lyseosta ja suoritti Helsingin yliopistossa teologisen erotutkinnon 1913 ja pastoraalitutkinnon 1925. Aavikko vihittiin papiksi Turussa 1913. Hän suoritti välskärintutkinnon Venäjällä 1919.[1]
Aavikko oli Inkerissä Kattilan, Soikkolan ja Novasolkan vt. kirkkoherrana 1910–1911. Hän oli Porin kirkkoherran apulaisena 1913, Ulvilan vt. kappalaisena 1913 ja Naantalin vt. kirkkoherrana ja kirkkoherran apulaisena 1913. Aavikko siirtyi Pietarin hiippakuntaan marraskuussa 1913. Hän oli sitten Inkerissä Serepetan vt. kirkkoherrana ja samalla Kaprion, Kattilan, Soikkolan, Novasolkan ja Kronstadtin Pyhän Nikolain seurakunnan vt. kirkkoherrana. Kelton vt. kirkkoherrana Aavikko oli 1916–1917, Skuoritsan kirkkoherran apulaisena 1917–1919, Kaprion ja Serepetan vt. kirkkoherrana 1919 ja Venjoen vt. kirkkoherrana 1919. [1]
Aavikko palasi Inkeristä Suomeen marraskuussa 1919. Suomessa Aavikko oli Petsamon vt. kirkkoherrana 1922–1923, Velkuan vt. kirkkoherrana 1923–1925, Kihniön vt. kirkkoherrana 1925–1928, Ilomantsin vt. kappalaisena 1928–1929 ja kappalaisena 1929–1932. Turun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran apulaisena hän oli 1932, Rymättylän vt. kappalaisena 1932–1933, Parkanon virallisena apulaisena 1933 ja Jalasjärven kirkkoherran apulaisena 1933–1934. Viimeksi Aavikko toimi Merimaskun kirkkoherrana vuodesta 1934 alkaen. Hän jäi virkavapaalle terveydellisistä syistä 1945 ja siirtyi eläkkeelle 1951.[1]
Aavikko toimi lisäksi uskonnon opettajana Inkerin kansakouluissa, Kolppanan opettajaseminaarin uskonnon opettajana 1917–1918, Pavlovskin lääninsairaalan välskärinä Pietarissa 1919 ja Suomen konsuliagenttina Virossa 1919–1921, vt. attaseana ja lähetystöpappina Suomen lähetystössä Tallinnassa 1921–1922 sekä oman virkansa ohessa Petsamon kansakouluntarkastajana 1922–1923.[1]
Armas Aavikko oli naimisissa 1914–1916 Ida Maria Strömdahlin (1874–1916) kanssa.[1]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sotilaan joulu. A. Aavikko, Inkeri 1916
- Sotilaan kalenteri, päivä- ja rukouskirja. Tekijä, Tampere 1916
- Sotilaiden hartauskirja sodassa. Tekijä, Tampere 1916
- Inkerinmaan kristillinen kalenteri. A. Aavikko, Keltto 1917
- "Tuolta se Tokoi nyt tulee". Uusi kuvalehti 26/1957
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Armas Aavikon lehtiartikkeleita:
- Pappi ja komissaari, joka halusi saada toisen vaimon. Muistelma Inkeristä, Aamulehti, 18.12.1938, nro 341, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Ihmeellinen pelastuminen, Hakkapeliitta, 20.12.1938, nro 51-52, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Nähtyä ja kuultua Eestistä, Saarenmaalta, Rannikkoseudun Kunnallislehti, 17.05.1939, nro 20, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Parkanon parooni rengasmatkalla Laatokan Karjalassa. Muistelma vuodelta 1935, Rajamme vartija : Suomen sotilaskotiliiton rajaseutujulkaisu, 14.12.1946, nro 12, s. 51, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot