Ero sivun ”Joseph Stiglitz” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
botit
38 359 muokkausta
p →‎Lähteet: julkaisupaikat korjattu per pyyntö using AWB
uudempi kuva ja elämäkertaan ilman lähdettä olleelle luokalle tätä vastaava tieto
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tieteilijä
{{Tieteilijä
| tieteilijän nimi = Joseph Stiglitz
| tieteilijän nimi = Joseph Stiglitz
| tieteilijän alkuperäinen nimi =
| tieteilijän alkuperäinen nimi =
| kuva = Empfang Joseph E. Stiglitz im Rathaus Köln-1473.jpg
| kuva = Joseph E. Stiglitz, 2019 (cropped).jpg
| kuvan leveys =
| kuvan leveys =
| kuvateksti =
| kuvateksti = Stiglitz vuonna 2019
| syntymäaika = {{Syntymäaika ja ikä|9|2|1943}}
| syntymäaika = {{Syntymäaika ja ikä|9|2|1943}}
| syntymäpaikka = Gary, Yhdysvallat
| syntymäpaikka = Gary, Yhdysvallat
| kuolinaika =
| kuolinaika =
| kuolinpaikka =
| kuolinpaikka =
| asuinpaikat =
| asuinpaikat =
| kansalaisuus =
| kansalaisuus =
| sukujuuret =
| sukujuuret =
| tutkimusalue =
| tutkimusalue =
| instituutti =
| instituutti =
| alma mater = [[MIT]]
| alma mater = [[MIT]]
| ohjaaja =
| ohjaaja =
| oppilaat =
| oppilaat =
| tunnetut työt =
| tunnetut työt =
| palkinnot = {{Nobel}} [[Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi|Nobelin taloustieteen palkinto]]
| palkinnot = {{Nobel}} [[Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi|Nobelin taloustieteen palkinto]]
| uskonto =
| uskonto =
| allekirjoitus =
| allekirjoitus =
| alaviitteet =
| alaviitteet =
| nimi = Joseph Stiglitz
}}
}}
'''Joseph Stiglitz''' (s. [[9. helmikuuta]] [[1943]] [[Gary]], [[Indiana]], [[Yhdysvallat]]) on [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] [[ekonomisti]]. Laajan akateemisen tuotantonsa lisäksi Stiglitz on kirjoittanut useita laajemmalle yleisölle suunnattuja teoksia, joista ''Globalisaation sivutuotteet'' on käännetty suomeksi. Stiglitz tunnetaan erityisesti kriittisistä näkemyksistään [[globalisaatio]]sta ja kansainvälisistä organisaatioista kuten [[Kansainvälinen valuuttarahasto|Kansainvälisestä valuuttarahastosta]]. Tästä huolimatta Stiglitz on toiminut vaikutusvaltaisissa tehtävissä [[Maailmanpankki|Maailmanpankissa]], kuten pankin pääekonomistina ja ”senior vice presidenttinä”. Stiglitz sai [[Nobelin taloustieteen palkinto|taloustieteen Nobel-palkinnon]] vuonna [[2001]] [[epäsymmetrinen informaatio|epäsymmetrisen informaation]] vaikutuksen tutkimuksesta yhdessä [[George Akerlof]]in ja [[Michael Spence]]n kanssa.
'''Joseph Stiglitz''' (s. [[9. helmikuuta]] [[1943]] [[Gary]], [[Indiana]], [[Yhdysvallat]]) on [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] [[ekonomisti]]. Laajan akateemisen tuotantonsa lisäksi Stiglitz on kirjoittanut useita laajemmalle yleisölle suunnattuja teoksia, joista ''Globalisaation sivutuotteet'' on käännetty suomeksi. Stiglitz tunnetaan erityisesti kriittisistä näkemyksistään [[globalisaatio]]sta ja kansainvälisistä organisaatioista kuten [[Kansainvälinen valuuttarahasto|Kansainvälisestä valuuttarahastosta]]. Tästä huolimatta Stiglitz on toiminut vaikutusvaltaisissa tehtävissä [[Maailmanpankki|Maailmanpankissa]], kuten pankin pääekonomistina ja ”senior vice presidenttinä”. Stiglitz sai [[Nobelin taloustieteen palkinto|taloustieteen Nobel-palkinnon]] vuonna [[2001]] [[epäsymmetrinen informaatio|epäsymmetrisen informaation]] vaikutuksen tutkimuksesta yhdessä [[George Akerlof]]in ja [[Michael Spence]]n kanssa.
Rivi 28: Rivi 29:


==Elämäkerta==
==Elämäkerta==
Stiglitz opiskeli ensin Amherst Collegessa vuosina [[1960]]–[[1963]] ja siirtyi sitten jatko-opiskelijaksi [[Massachusetts Institute of Technology]]yn (MIT). Vuosina 1965 ja 1966 hän opiskeli [[Chicagon yliopisto]]ssa [[Fulbright-stipendi]]aattina. Stiglitz suoritti tohtorintutkintonsa MIT:ssa vuonna 1967 [[Paul Samuelson]]in oppilaana. Akateemisen uransa alkuvaiheissa Stiglitz työskenteli useissa johtavissa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa. Hän on [[Columbia University]]n kansantaloustieteen professori.
Stiglitz syntyi [[Aškenasijuutalaiset|juutalaiseen]] perheeseen. Hänen isovanhempansa olivat maahanmuuttajia Keski-Euroopasta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Colin Read|Nimeke=The Public Financiers: Ricardo, George, Clark, Ramsey, Mirrlees, Vickrey, Wicksell, Musgrave, Buchanan, Tiebout, and Stiglitz|Vuosi=2016|Sivut=200–205|Julkaisupaikka=London|Julkaisija=Palgrave Macmillan UK|Isbn=978-1-137-34134-1|Kieli=en|www=https://doi.org/10.1057/9781137341341_37|Viitattu=2021-03-05}}</ref> Hän opiskeli ensin Amherst Collegessa vuosina [[1960]]–[[1963]] ja siirtyi sitten jatko-opiskelijaksi [[Massachusetts Institute of Technology]]yn (MIT). Vuosina 1965 ja 1966 hän opiskeli [[Chicagon yliopisto]]ssa [[Fulbright-stipendi]]aattina. Stiglitz suoritti tohtorintutkintonsa MIT:ssa vuonna 1967 [[Paul Samuelson]]in oppilaana. Akateemisen uransa alkuvaiheissa Stiglitz työskenteli useissa johtavissa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa. Hän on [[Columbia University]]n kansantaloustieteen professori.


Akateemisen uransa lisäksi Stiglitz on toiminut useissa tehtävissä Yhdysvaltain hallinnossa ja [[Maailmanpankki|Maailmanpankissa]]. Vuosina [[1995]]–[[1997]] Stiglitz toimi presidentti [[Bill Clinton]]in taloudellisten neuvonantajien puheenjohtajana.
Akateemisen uransa lisäksi Stiglitz on toiminut useissa tehtävissä Yhdysvaltain hallinnossa ja [[Maailmanpankki|Maailmanpankissa]]. Vuosina [[1995]]–[[1997]] Stiglitz toimi presidentti [[Bill Clinton]]in taloudellisten neuvonantajien puheenjohtajana.

Versio 5. maaliskuuta 2021 kello 19.49

Joseph Stiglitz
Stiglitz vuonna 2019
Stiglitz vuonna 2019
Henkilötiedot
Syntynyt9. helmikuuta 1943 (ikä 81)
Gary, Yhdysvallat
Koulutus ja ura
Tutkinnot MIT
Väitöstyön ohjaaja Robert Solow
Oppilaat Janet Yellen
Tutkimusalue Taloustiede ja screening
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin taloustieteen palkinto
Aiheesta muualla
www.josephstiglitz.com ja business.columbia.edu/stiglitz

Joseph Stiglitz (s. 9. helmikuuta 1943 Gary, Indiana, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen ekonomisti. Laajan akateemisen tuotantonsa lisäksi Stiglitz on kirjoittanut useita laajemmalle yleisölle suunnattuja teoksia, joista Globalisaation sivutuotteet on käännetty suomeksi. Stiglitz tunnetaan erityisesti kriittisistä näkemyksistään globalisaatiosta ja kansainvälisistä organisaatioista kuten Kansainvälisestä valuuttarahastosta. Tästä huolimatta Stiglitz on toiminut vaikutusvaltaisissa tehtävissä Maailmanpankissa, kuten pankin pääekonomistina ja ”senior vice presidenttinä”. Stiglitz sai taloustieteen Nobel-palkinnon vuonna 2001 epäsymmetrisen informaation vaikutuksen tutkimuksesta yhdessä George Akerlofin ja Michael Spencen kanssa.

Taloustieteilijä Martin Wolfin mukaan Stiglitz on poikkeus taloustieteilijöiden yleensä markkina- ja globalisaatiomyönteisiin näkemyksiin.[1]

Elämäkerta

Stiglitz syntyi juutalaiseen perheeseen. Hänen isovanhempansa olivat maahanmuuttajia Keski-Euroopasta.[2] Hän opiskeli ensin Amherst Collegessa vuosina 1960–1963 ja siirtyi sitten jatko-opiskelijaksi Massachusetts Institute of Technologyyn (MIT). Vuosina 1965 ja 1966 hän opiskeli Chicagon yliopistossa Fulbright-stipendiaattina. Stiglitz suoritti tohtorintutkintonsa MIT:ssa vuonna 1967 Paul Samuelsonin oppilaana. Akateemisen uransa alkuvaiheissa Stiglitz työskenteli useissa johtavissa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa. Hän on Columbia Universityn kansantaloustieteen professori.

Akateemisen uransa lisäksi Stiglitz on toiminut useissa tehtävissä Yhdysvaltain hallinnossa ja Maailmanpankissa. Vuosina 1995–1997 Stiglitz toimi presidentti Bill Clintonin taloudellisten neuvonantajien puheenjohtajana.

Taloustieteen tutkimus

Stiglitz tunnetaan epäsymmetriseen informaatioon liittyvästä tutkimuksesta ja erityisesti erottelua (screening) tarkastelevan teorian kehittämisestä. Teoria tarkastelee taloudellisen agentin käyttämää tekniikkaa, jolla hän saa tietoonsa toisen agentin yksityistä informaatiota.

Perinteisessä uusklassisessa teoriassa oletetaan, että markkinat ovat aina tehokkaat lukuun ottamatta tiettyjä rajattuja markkinahäiriöiden tapauksia. Epäsymmetrisen informaation teorian valossa näyttää kuitenkin siltä, että markkinat ovat tehokkaat vain harvoin. Stiglitzin tutkimus tukee käsitystä, että monissa tapauksissa hallinnon sääntelyllä voidaan saada aikaan Pareto-parannus eli parantaa kaikkien osapuolten asemaa. Näin ollen epäsymmetrisen informaation teoria on laajentanut toimenpiteiden kirjoa, joilla markkinoiden toimintaan tulisi puuttua, verrattuna uusklassisen teorian näkökulmaan.

Stiglitz on tehnyt tutkimusta tehokkuuspalkoista, ja hänen mukaansa on nimetty työttömyyden syytä selittävä Shapiro-Stiglitz-malli. Uusklassisen teorian mukaan työttömien työnhakijoiden tulisi tarjoutua töihin alhaisilla palkoilla eikä näin ollen työttömyyttä esiintyisi. Kysymyksenä on kuitenkin ollut, miksi vastentahtoista työttömyyttä silti esiintyy (vaikka minipalkkoja ei olisi). Shapiro-Stiglitz-mallissa otetaan huomioon, että työntekijät valitsevat kuinka ahkerasti työskentelevät ja että yrityksille tulee kustannuksia ahkeruuden seurannasta. Mallin perusteella palkat reagoivat suhdanteisiin laiskasti. Matalasuhdanteessa työn kysynnän väheneminen tuo palkkoihin laskupainetta. Palkkojen lasku taas vähentäisi kuitenkin työntekijöiden ahkeruutta ja lisäisi laiskottelun todennäköisyyttä. Laiskottelua estääkseen yritykset eivät halua laskea palkkoja tarpeeksi, jotta työllisyystaso pysyisi yllä ja työttömyys nousee.

Stiglitz on todennut, että pörssejä ei tarvittaisi, jos arvopapereita voitaisiin myydä vapailla markkinoilla. Tosin pörssivoittojen mahdollisuus kaventuisi, kun oikean informaation puutteesta johtuva epätietoisuus ja sijoitustoiminnan läpinäkyvyys lisääntyvät.[3]

Näkemyksiä

Stiglitz sanoi vuoden 2017 lopulla, että monikansalliset yritykset ovat kaavailleet globalisaatiomyönteiset kauppasopimukset kansalaisten ja työntekijöiden kustannuksella ja salassa heiltä. Stiglitzin mukaan taloudelliset hyödyt on jaettava tasaisemmin, jotta maailmantalous voi toimia. Stiglitzin mukaan Yhdysvallat ei voi irrottautua maailmantaloudesta ja tuoda tällä tavalla takaisin mennyttä aikaa. Stiglitzin mukaan teollisuuden siirtäminen takaisin kehittyneeseen maahan ei luo työpaikkoja, sillä valmistusteknologia on kehittynyttä (työntekijöiden sijaan käytetään robotteja ja ne vähät työpaikat joita syntyy edellyttävät korkeampia taitoja).[4]

Stiglitz sanoi vuoden 2017 lopulla BBC:n haastattelussa, että perustulon sijaan Skotlannin hallituksen pitäisi ensisijaisesti keskittyä tulonsiirtojen priorisointiin heille jotka tarvitsevat niitä eniten, työpaikkojen luontiin jotta jokaiselle joka haluaa työpaikan on saatavilla työpaikka sekä elämiseen riittävän palkan varmistamiseen heille jotka työskentelevät kokopäiväisesti. Stiglitz ajattelee, että tulonsiirrot pitää kohdistaa niitä tarvitseville eikä jakaa tasaisesti kaikille. Stiglitz pitää kuitenkin perustuloa teknologisen työttömyyden ratkaisuna, mutta painottaa, että perustulo ei ole kokonaisvaltainen ratkaisu teknologiseen työttömyyteen.[5]

Stiglitz sanoi vuonna 2018, että ilman muutosta senhetkiseen malliin, tulee tekoälyn myötä yhteiskunta kulkemaan kohti eriarvoisempia palkkoja, tulojen ja vaurauden epätasaista jakautumista ja luultavasti korkeampaa työttömyyttä ja jakautuneempaa yhteiskuntaa. Stiglitzin mukaan se ei ole väistämätöntä ja mainitsee, että yhteiskunta voi olla vauraampi, hedelmät tasaisemmin jaetut ja työviikko voisi lyhentyä 25-30 viikkotuntiin.[6]

Yksityiselämä

Stiglitz on naimisissa kolmatta kertaa.

Teoksia

  • Stiglitz, Joseph (1988) "Economics of the Public Sector" New York: W. W. Norton
  • Walsh, Carl & Stiglitz, Joseph (2002) Economics. New York: W.W. Norton & Company.
  • Walsh, Carl & Stiglitz, Joseph (2002) Principles in Macroeconomics. New York: W.W. Norton & Company.
  • Stiglitz, Joseph (2002) Globalisaation sivutuotteet Like Kustannus Oy ISBN 952-471-430-2
  • Greenwald, Bruce & Stiglitz, Joseph (2003) Towards a New Paradigm in Monetary Politics. Cambrididge: Cambridge University Press.
  • Stiglitz, Joseph (2004) The Roaring Nineties. Why We're Paying the Price for the Greediest Decade in History Penguin ISBN 0-14-101431-8
  • Stiglitz, Joseph (2010) Freefall: America, Free Markets, and the Sinking of the World Economy. Allen Lane.
  • Stiglitz, Joseph, et. al. (2010) The Stiglitz Report - Reforming the International Monetary and Financial Systems in the Wake of the Global Crisis. New York: The New Press.
  • Stiglitz, Joseph, et. al. (2010) Mismeasuring Our Lives - Why GDP Doesn't Add Up. New York: The New Press.
  • Stiglitz, Joseph (2012) The Price of Inequality: How Today's Divided Society Endangers Our Future. New York: W. W. Norton & Company
  • Stiglitz, Joseph (2015) The great divide: unequal societies and what we can do about them. New York: W.W. Norton & Company.
  • Stiglitz, Joseph (2016) The Euro: And its Threat to the Future of Europe. London: Allen Lane.

Valikoituja tieteellisiä artikkeleita

  • Stiglitz, Joseph & Dixit, Avinash. 1977. Monopolistic competition and optimum product diversity. The American Economic Review 67(3), 297–308.
  • Stiglitz, Joseph & Weiss, Andrew. 1981. Credit rationing in markets with imperfect information. The American Economic Review 71(3), 393–410.

Lähteet

  • Lönnfors, Per-Erik: Pelastakaa maailma – polttakaa taloustieteen oppikirjat. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-9387-60-9.

Viitteet

  1. ↑ "Why Globalization Works" (Yale University Press 2005) ISBN 0-300-10252-6, sivu 8. Myös Wolf on arvostellut Maailmanpankkia rajusti (sivut xiii - xv ja 281).
  2. ↑ Colin Read: The Public Financiers: Ricardo, George, Clark, Ramsey, Mirrlees, Vickrey, Wicksell, Musgrave, Buchanan, Tiebout, and Stiglitz, s. 200–205. London: Palgrave Macmillan UK, 2016. ISBN 978-1-137-34134-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.3.2021). en
  3. ↑ Pelastakaa maailma – polttakaa taloustieteen oppikirjat, Per-Erik Lönnfors, WSOY 1999, sivu 110
  4. ↑ https://www.theguardian.com/business/2017/dec/05/globalisation-time-look-at-past-plot-the-future-joseph-stiglitz
  5. ↑ https://basicincome.org/news/2017/11/scotland-uk-nobel-winning-economist-joseph-stiglitz-cautions-basic-income-bbc-interview/
  6. ↑ https://www.theguardian.com/technology/2018/sep/08/joseph-stiglitz-on-artificial-intelligence-were-going-towards-a-more-divided-society

Aiheesta muualla

Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon saajat

1969: Frisch, Tinbergen 1970: Samuelson 1971: Kuznets 1972: Hicks, Arrow 1973: Leontief 1974: Myrdal, Hayek 1975: Kantorovitš, Koopmans 1976: Friedman 1977: Ohlin, Meade 1978: Simon 1979: Schultz, Lewis 1980: Klein 1981: Tobin 1982: Stigler 1983: Debreu 1984: Stone 1985: Modigliani 1986: Buchanan 1987: Solow 1988: Allais 1989: Haavelmo 1990: Markowitz, Miller, Sharpe 1991: Coase 1992: Becker 1993: Fogel, North 1994: Harsanyi, Nash, Selten 1995: Lucas 1996: Mirrlees, Vickrey 1997: Merton, Scholes 1998: Sen 1999: Mundell 2000: Heckman, McFadden 2001: Akerlof, Spence, Stiglitz 2002: Kahneman, Smith 2003: Engle, Granger 2004: Kydland, Prescott 2005: Aumann, Schelling 2006: Phelps 2007: Hurwicz, Maskin, Myerson 2008: Krugman 2009: Ostrom, Williamson 2010: Diamond, Mortensen, Pissarides 2011: Sargent, Sims 2012: Roth, Shapley 2013: Fama, Hansen, Shiller 2014: Tirole 2015: Deaton 2016: Hart, Holmström 2017: Thaler 2018: Nordhaus, Romer 2019: Banerjee, Duflo, Kremer 2020: Milgrom, Wilson 2021: Card, Angrist, Imbens 2022: Bernanke, Diamond, Dybvig 2023: Goldin

Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joseph_Stiglitz&oldid=19613166”