Rabbi
| Osa artikkelisarjaa |
| Juutalaisuus |
|---|
 |
|
Pyhät paikat |
Rabbi tai rabbiini (klassisessa hepr. רִבִּי, ribbī, nykyhepr. רב, rav tai רבי, rabi) on juutalaisuudessa opettaja, viisas henkilö, kirjaimellisesti ”suuri (henkilö)”.
Rabbien rooli juutalaisessa yhteisössä on ollut ja on edelleen hyvin moninainen. Muinaisina aikoina nimityksellä tarkoitettiin niitä henkilöitä, jotka olivat erottautuneet juutalaisuuden pyhien kirjoitusten tutkimiseen. Babylonialaisen Talmudin aikoina 200-luvun jälkeen rabbit olivat auktoriteetteja juutalaisen lain tulkitsemisessa. Keskiajalla rabbit olivat vastuussa juutalaisen uskon ja lain opettamisesta ja lain soveltamisesta. Nykyisin rabbin toimenkuvaan kuuluu usein myös jumalanpalveluksissa toimiminen ja seurakunnan edustaminen ulkopuolelle.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arvonimenä rabbi ei esiinny vielä Toorassa. Matteus (23:7) mainitsee sen merkityksessä ”mestarini”, jota fariseukset mielellään halusivat itsestään käytettävän. Rabbinimitykset suoritti sanhedrin 400-luvulle saakka, jolloin se lakkautettiin.[1]
Babylonialaisessa Talmudissa rabbilla tarkoitettiin Raamatun ja suullisen lain tulkitsijaa ja puolustajaa. Rabbilla oli lähes aina myös siviiliammatti, josta hän sai elantonsa.[1]
Keskiajalla rabbista tuli laintulkitsijan lisäksi opettaja, tuomari, saarnaaja ja juutalaisen seurakunnan henkinen johtaja. Yhteisön jäsenet saivat usein valita oman rabbinsa. Rabbin arvo määräytyi hänen oppineisuutensa mukaan, eikä heillä ollut hierarkiaa. Rabbit saivat säännöllistä palkkaa tai urakkapalkkaa suoritetuista tehtävistään riippuen. Rabbin tehtäviin ei vielä keskiajalla kuulunut esimerkiksi jumalanpalveluksen johtaminen tai avioliittoon vihkiminen.[1]
1800-luvulla haskalahin myötä rabbien toimenkuva laajeni käsittämään samoja tehtäviä, joita kristillisen kirkon papeilla on. Rabbit alkoivat johtaa jumalanpalveluksia ja edustaa seurakuntaa ulospäin, eivätkä enää toimineet tuomareina ja opettajina entiseen tapaan. Konservatiivisessa suuntauksessa pyritään yhä säilyttämään myös rabbien vanhaa toimenkuvaa.[1]
Suomen rabbit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2012 ensimmäiseksi suomenkieliseksi Helsingin juutalaisen seurakunnan rabbiksi valittu Simon Livson toimi koko Suomen ylirabbiinina tammikuusta 2013[2] marraskuuhun 2021.[3]
Naiset rabbeina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisin kaikki juutalaiset suuntaukset ortodokseja lukuun ottamatta sallivat virallisesti myös naisten vihkimisen rabbeiksi. Ensimmäinen rabbiksi vihitty nainen oli berliiniläinen Regina Jonas vuonna 1935. Yhdysvalloissa ensimmäiset naisrabbit vihittiin 1970-luvulla.[4]
Tunnettuja rabbeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Berenbaum, Michael ja Skolnik, Fred (ed.): Rabbi, Rabbinate (rekisteröityneille) Encyclopaedia Judaica. 2007. Gale Virtual Reference Library. Viitattu 9.6.2012. (englanniksi)
- ↑ Heikkinen, Anu: Koko Suomen rabbi Kirkko ja kaupunki. 29.1.2013. Viitattu 10.9.2022.
- ↑ Rabbi Simon Livson lopettaa tehtävänsä Helsingin juutalaisen seurakunnan rabbina 3.11.2021 Helsingin juutalainen seurakunta. 8.10.2021. Viitattu 19.12.2021.
- ↑ Hein, Avi: A History of Women's Ordination as Rabbis Jewish Virtual Library. Viitattu 9.6.2012. (englanniksi)