Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto eli Tietoarkisto (FSD, Finnish Social Science Data Archive, Finlands samhällsvetenskapliga dataarkiv) on Tampereen yliopiston erillinen yksikkö, joka arkistoi ja välittää sähköisiä tutkimusaineistoja tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun sekä ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Vuonna 1999 Suomen Akatemian aloitteesta perustettu yksikkö palvelee tieteellistä tutkimusta ja opetusta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tietoarkisto on Suomen ensimmäinen organisaatio, jolle on myönnetty sähköisten aineistojen luotettavasta pitkäaikaissäilyttämisestä kertovat Data Seal of Approval (DSA) -sertifikaatti.[1]

Tietoarkisto on muotoillut tehtäväkseen tieteen avoimuuden, läpinäkyvyyden, tiedon kumuloitumisen ja olemassa olevan tiedon tehokkaan tutkimuskäytön edistämisen.[2] Kaikki Tietoarkiston peruspalvelut ovat maksuttomia. Yhteiskuntatieteilijöiden lisäksi Tietoarkisto palvelee myös esimerkiksi kasvatustieteilijöitä, humanisteja sekä terveystieteilijöitä ja lääketieteilijöitä. Siksi yksikkö käyttääkin erityisesti viestinnässään pääasiassa nimeä Tietoarkisto. Erityisesti kansainvälisissä yhteyksissä paljon käytetty on myös Tietoarkiston englanninkielisen nimen lyhenne FSD. Tietoarkiston johtajaksi valittii tammikuussa 2017 YTM Helena Laaksonen.

Ailassa yli 1200 tutkimusaineistoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuusta 2014 asti Tietoarkistoon tallennetut tutkimusaineistot ovat olleet rekisteröityneiden asiakkaiden saatavilla sähköisessä palveluportaalissa Ailassa[3] kunkin aineiston käyttöehtojen mukaisesti. Tammikuussa 2017 Ailassa oli lähes 1300 aineistoa.[4] Suurin osa Tietoarkistoon tallennetuista aineistoista on kvantitatiivisia, mutta kvalitatiivisiakin aineistoja oli Ailassa vuoden 2017 alussa jo parisataa. Kvantitatiivisella aineistolla tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluu datatiedosto havaintomatriisina ja sitä kuvaileva materiaali, joilla on yhteinen yksilöivä aineistonumero. Esimerkiksi EVAn kansallinen asennetutkimus 2009 -aineiston, FSD2430, tilaaja saa käyttöönsä SPSS-portable-muotoisen datatiedoston, tutkimusaineiston kuvailun ja suorat jakaumat sisältävän PDF-koodikirjan sekä PDF-kyselylomakkeet suomeksi ja ruotsiksi[5] . Datan analysoimiseen tarvitaan tilastomatemaattinen ohjelmisto ja vähintään perustiedot tilastotieteestä ja kvantitatiivisista menetelmistä. Kvalitatiivisella aineistolla tarkoitetaan esimerkiksi haastattelujen RTF-muotoon tallennettuja litteraatioita ja kokonaisuutta kuvailevaa materiaalia. FSD2007-numeroisen Tampereen ympäristökiistat 1996–2000 -aineiston [6] tilaaja saa käyttöönsä kymmenen RTF-tiedostoa, joissa on yhteensä 183 tekstisivua. Kaikkien Tietoarkistoon tallennettujen aineistojen kuvailutietoja pääsee tutkimaan Ailan aineistoluettelossa kirjautumatta suomeksi ja englanniksi.

Aineistojen kuvailemiseen [7] Tietoarkisto käyttää XML-kielistä DDI-kuvailuformaattia [8], jonka kehittämiseen se osallistuu. XML-kielisistä kuvailuista tuotetaan ohjelmallisesti Tietoarkiston aineistoluettelossa julkaistavat aineistojen HTML-kuvailusivut ja PDF-koodikirjan sisältämä tieto.

CESSDAn kansallinen palveluntuottaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietoarkisto tekee yhteistyötä muiden maiden data-arkistojen kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on eurooppalaisten data-arkistojen välillä. Suomi on eurooppalaisten yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen muodostaman tutkimusinfrastruktuurin CESSDAn (Consortium of European Social Science Data Archives) [9] jäsen ja Tietoarkisto on CESSDAn Suomen kansallinen palveluntuottaja. Tietoarkisto maksaa yhdysvaltalaisen yhteiskuntatieteellisen data-arkiston ICPSR:n Suomen kansallisen jäsenmaksun. Data-arkistojen kansainvälisen yhteistyön seurauksena tutkijoilla, opiskelijoilla ja opettajilla useissa maailman maissa on mahdollisuus käyttää maksutta muiden maiden data-arkistoihin tallennettuja aineistoja [10].

Tietovarantoja ja apua aineistonhallintaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aineistojen arkistoimisen ja jatkokäyttöön luovuttamisen lisäksi Tietoarkisto tarjoaa tiedeyhteisölle myös muita palveluita sekä tutkimuksen opettelua ja tekemistä tukevia tietovarantoja. Tietoarkiston verkkosivuilla oleva suomen- ja englanninkielinen Aineistonhallinnan käsikirja[11] auttaa tutkijaa esimerkiksi Suomen Akatemian vaatiman aineistonhallintasuunnitelman teossa. Hyvä aineistonhallinta on tärkeää etenkin, jos oman tutkimusaineiston aikoo arkistoida. Tietoarkiston tuottama ja ylläpitämä Menetelmäopetuksen tietovaranto MOTV[12] on verkko-oppikirja, jonka avulla voi harjoitella joko kvantitatiivisen tai kvalitatiivisen tutkimuksen tekemistä. MOTV on suosittu työkalu suomalaisten yliopistojen metodiopetuksessa. Poliittisten ohjelmien tietovaranto Pohtivassa on yhteensä 907 poliittista ohjelmaa vuosilta 1880 - 2012 kaikkiaan 59 puolueelta. Kokoelma tulee jatkossa sisältämään mahdollisimman kattavasti puolueiden ohjelmat 1800-luvun lopulta nykypäivään. Tietoarkiston uusin palvelu on Tietomilli Mielipidepuntari[13], joka toteutettiin opetusministeriön Tieto käyttöön -rahoituksella vuonna 2016. Tietomillin ansiosta osa Tietoarkistoon arkistoiduista aineistoista on nyt helposti kenen tahansa käytettävissä, koska aineistojen analysointi ei Tietomillissä vaadi esimerkiksi tilasto-ohjelmien hallintaa. Helppokäyttöinen Tietomilli onkin suunnattu erityisesti koululaisten käyttöön.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]