Kansallisarkiston Oulun toimipaikka

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kansallisarkiston Oulun toimipaikka Arkistokadulla.

Kansallisarkiston Oulun toimipaikka on yksi Suomen Kansallisarkiston toimipaikoista. Se oli aiemmin Oulun maakunta-arkisto, yksi Suomen seitsemästä maakunta-arkistosta, jotka yhdessä Kansallisarkiston kanssa muodostivat Arkistolaitoksen. Vuoden 2017 alussa maakunta-arkistot sulautuivat osaksi Kansallisarkistoa. Niistä tuli Kansallisarkiston toimipaikkoja ja vanhan arkistolaitoksen rakenteet purettiin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun maakunta-arkisto perustettiin vuonna 1932. Suomen ensimmäisen maakunta-arkiston perustaminen 1927 Hämeenlinnaan sai liikkeelle Pohjois-Suomen yhteiskunnalliset vaikuttajat vaatimaan Pohjois-Suomen alueelle omaa arkistoa. Arkistovaltuuskunta totesi tämän suuren alueen olevan oman arkiston tarpeessa. Vuonna 1929 sattunut Ainolan puiston museo- ja kirjastotalon palo nopeutti omalta osaltaan arkiston perustamista.

Palaneen talon paikalle valmistui vuonna 1931 Hupisaarten puistoalueelle Ainolan kirjasto-, arkisto- ja museotalo, ja toisena maakunta-arkistona Oulun maakunta-arkisto avattiin yleisön käyttöön 1. helmikuuta 1932. Arkiston avaamisen mennessä arkistopiirin piiri- ja paikallisviranomaisilta oli kerätty melkoinen osa ennen vuotta 1882 syntyneestä asiakirjamateriaalista.

Maakunta-arkiston toiminnassa talvisota merkitsi isoa muutosta. Vaikka suurin osa asiakirjoista oli siirretty turvaan Muhokselle jo lokakuun aikana, samaan aikaan Suomen itärajan arkistoja siirrettiin turvaan Oulun maakunta-arkistoon. Talvisodan aikana Ainolaan osui useita palopommeja, joiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi arkisto oli puolisen vuotta suljettuna.

Huhtikuussa 1983 arkisto muutti ahtaiksi käyneistä toimitiloistaan Ainolasta Arkistokadulle nykyiseen asianmukaiseen rakennukseensa, joka on entinen tukkuliikkeen varastorakennus.

Vuonna 2017 Oulun maakunta-arkisto sulautui osaksi Kansallisarkistoa muiden maakunta-arkistojen tapaan. Entinen maakunta-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston Oulun toimipaikkana.

Toimipaikalla on käytössään kaikkiaan noin 22 hyllykilometriä hyllytilaa, joka riittää 2020-luvulle saakka tasaisella kartuntavauhdilla.

Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:

  • Lauri Kujala 1932–1935
  • Aslak Outakoski 1936–1972
  • Aino Paasovaara 1972–1987
  • Samuli Onnela 1987–2002
  • Juhani Tikkanen 2002
  • Vuokko Joki 2002–2016

Aineistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun maakunta-arkiston arkistopiiri käsitti maantieteellisesti noin puolet Suomesta, ja siihen kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueet. Entisen maakuna-arkiston kokoelmat voidaan jakaa neljään osaan: viranomaisarkistot, yksityisarkistot, jäljennöskokoelmat sekä käsikirjasto.

Nykyinen Kansallisarkiston Oulun toimipaikka on ensisijaisesti viranomaismateriaalia tallentava arkisto. Pohjois-Suomen valtion piiri- ja paikallisviranomaisten arkistoja, joiden asiakirjat ovat pääsääntöisesti 40 vuotta vanhempia, on kertynyt noin 11 hyllykilometriä (v. 2011). 40 vuotta nuoremmat asiakirjat viranomaiset säilyttävät itse. Lisäksi entisessä Oulun maakunta-arkistossa säilytetään yli 3 000 yksityisen arkistonmuodostajan, siis yksityishenkilöiden, sukujen, yhdistysten, seurojen ja liikeyritysten arkistoja. Yhteensä näitä yksityisarkistoja, joita luovutetaan keskimäärin 50 hyllymetriä lisää vuosittain, on vajaa 3 hyllykilometriä (v. 2011).

Toimipaikan erikoisuus on Laestadiana-kokoelma, joka on muodostettu lestadiolaista herätysliikettä edustavien ja sitä lähellä olevien yhdistysten ja yksityishenkilöiden luovutuksista. Myös Heikeliana- ja Simeliana-kokoelmiin on koottu entiselle maakunta-arkistolle luovutettujen edellä mainittujen laajojen sukujen edustajien henkilöarkistoja. Myös maailman tunnetuimman suomalaisen eli joulupukin arkistoa säilytetään Kansallisarkiston Oulun toimipaikassa. Vuodesta 1997 lähtien kokoelmaan liitetään otanta joulupukille vuosittain postitse saapuneista lasten kirjeistä ja korteista. Entisen maakunta-arkiston vanhin asiakirja on vuodelta 1558, vanhin suomenkielinen asiakirja vuodelta 1662 ja vanhin koneella kirjoitettu asiakirja vuodelta 1876.

Erikoistehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entinen Oulun maakunta-arkisto säilyttää Petsamon alueen 1920–1940-lukujen arkistomateriaaleja. Toimipaikalla on roolinsa saamelaisen asiakirja-aineiston osalta ja valtakunnallinen rooli kotiseutuarkistotoiminnassa. Pohjoissuomalaiset yhdistykset, seurat, liikelaitokset, henkilöt ja suvut luovuttivat Oulun maakunta-arkistolle arkistojaan runsaasti. Lisäksi entisessä maakunta-arkistossa säilytetään ulkoasiainhallinnon edustustojen arkistoja.

Toimipaikasta löytyy useita erikoisluetteloita, jotka helpottavat asiakkaiden ja henkilökunnan tiedonhakua olennaisesti. Useimmat luettelot sisältyvät arkistotietokanta Vakkaan ja osa niistä täydentyy kaiken aikaa syöttötyön jatkuessa tai arkistoluovutusten myötä.

Näitä ovat muun muassa:

  • Lainhuutokortisto vuoteen 1932
  • Perunkirjarekisteri ja -kortisto
  • Kirjeenkirjoittajarekisteri
  • Kartta- ja rakennuspiirustuskortisto
  • Valokuvarekisteri

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]