Suomen Urheiluarkisto
Suomen Urheiluarkisto on valtakunnallinen keskusarkisto, jonka tehtävänä on vastaanottaa, säilyttää, järjestää ja luetteloida urheilujärjestöjen sekä urheilun piirissä vaikuttaneiden henkilöiden historiallisesti merkittävää asiakirja-aineistoa.
Urheiluarkisto toimii osana Suomen Urheilumuseosäätiötä, ja se palvelee asiakkaita Helsingin Olympiastadionin siipirakennuksessa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväen Urheiluliiton sihteeri V. J. Kostiainen ehdotti ensimmäisenä urheiluarkiston ja -museon perustamista vuonna 1923. Perustamishankkeita jatkoi museon ensimmäinen hoitajana maisteri Toivo Okkola, joka keräsikin talteen aineistoa arkistoa varten. Kuitenkin, kun Suomen Urheilumuseosäätiö perustettiin 1938 ja Urheilumuseo ja -kirjasto avattiin vuosina 1943 ja 1946, siirtyi arkiston perustaminen tulevaisuuteen. Arkistoaineistoa kertyi kuitenkin museo- ja kirjastotoiminnan ohessa, ja etenkin urheilukirjaston perustajaksi tituleerattu Anni Collan keräsi myös arkistoaineistoa.
Urheiluarkistohanke nytkähti jälleen eteenpäin 1970-luvun lopulla, kun Urheilukirjasto ja -museo saivat täysipäiväiset hoitajansa ja eri tahot esittivät arkistoa puoltavia lausuntoja. 1980 Urheilumuseosäätiö asetti toimikunnan edistämään arkiston perustamista. Kun säätiön tiloja Olympiastadionin siivessä vuonna 1983 laajennettiin, myös arkistolle saatiin tarvittavat tilat. Vuonna 1984 Urheilumuseosäätiö allekirjoitti urheilun keskusjärjestöjen (Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL), Työväen Urheiluliitto (TUL), Suomen Palloliitto (SPL) ja Finlands Svenska Centralidrottsförbund (CIF)) kanssa urheilun keskusarkiston perustamissopimuksen ja maaliskuun alussa vuonna 1985 Suomen urheiluarkisto aloitti vihdoin toimintansa osana Urheilumuseosäätiötä.
Arkiston toiminta käynnistyi vauhdilla, kun SVUL lajiliittoineen muutti uusiin tiloihin syksyllä 1985 ja arkiston henkilökunta kiirehti siirtämään lajiliittojen vanhat asiakirjat arkistoon. Ensimmäisen vuoden aikana arkistoidun aineiston määrä kasvoi 708 hyllymetriin. Arkiston asiakkaat saivat Urheilukirjaston tiloihin tutkijaparven ja arkisto uuden arkistomakasiinin vanhan ahtaaksijääneen rinnalle, kun Urheilumuseosäätiön tiloja laajenneettiin vuonna 1992. Samaan aikaan käynnistyi myös yhteistyö yksityisten valtionapua saavien arkistojen välillä ja urheiluarkistolle siirrettiin muista arkistoista urheiluaineistoa. Arkistomakasiinit kävivät jälleen ahtaiksi vuosituhannen lopulla. Ongelman ratkaisi Kansallisarkiston myöntämä valtionapu vuokraan ja Urheiluarkistolle osoittama hyllytilaa omista tiloistaan. Yhteensä 320 hyllymetriä aineistoja oli siirretty etämakasiiniin vuoteen 2010 mennessä.
Opetusministeriön vuonna 1997 myöntämän projektirahan turvin urheiluarkisto siirtyi internetaikaan 90-luvun lopulla. Arkistossa otettiin käyttöön ensimmäinen tietokonepohjainen luettelointiohjelma vuonna 1988, ja sitä käytettiin aina vuoteen 2008 asti. Web-selainpohjaiseen tietokantaan arkistossa siirryttiin vuonna 2009.
Vuonna 1994 arkiston nimi muutettiin virallisesti Suomen Urheiluarkistoksi. Urheiluarkisto oli mukana, kun vuonna 1999 80% valtionapua saavat yksityiset arkistot perustivat Yksityiset Keskusarkistot ry:n.[1]
Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Urheiluarkiston kokoelmat muodostuvat urheilun keskusjärjestöjen, lajiliittojen, piiri- ja aluejärjestöjen arkistoista. Järjestöarkistojen lisäksi Urheiluarkistoon on sijoitettu keskeisten urheiluvaikuttajien henkilöarkistoja. Urheiluun ja urheilun merkkihenkilöihin liittyvää arkistomateriaalia löytyy myös maakunta- ja Kansallisarkistoista, yksityisistä keskusarkistoista sekä kaupungin ja kunnan arkistoista.[2]
Urheiluarkisto vastaanottaa vanhoja urheiluun ja liikuntaan liittyviä arkistoja. Järjestön on sovittava asiakirjojen luovutuksesta virallisessa kokouksessa. Arkiston henkilökunta antaa tarvittaessa neuvoja aineiston luovutuksesta ja järjestää pyynnöstä arkistointikoulutuksia urheilujärjestöille[3]. [4]
Yksityiset Keskusarkistot ry sai opetusministeriön projektiavustusen asiakirjojen digitointiin vuosille 2009–2010, minkä myötä siirryttiin arkistossa uuteen aikaan. Ensimmäiseksi digitoinnin kohteeksi urheiluarkistossa valittiin urheilun keskusjärjestöjen pöytäkirjat ja toimintakertomukset.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b SUOMEN URHEILUARKISTON HISTORIA urheilumuseo.fi. Suomen urheilumuseo. Arkistoitu 21.7.2012. Viitattu 21.11.2010.
- ↑ KOKOELMAT urheilumuseo.fi. Suomen urheilumuseo. Arkistoitu 21.7.2012. Viitattu 21.11.2010.
- ↑ KOULUTUS JA NEUVONTA urheilumuseo.fi. Suomen urheilumuseo. Arkistoitu 27.3.2012. Viitattu 21.11.2010.
- ↑ ASIAKIRJALUOVUTUKSET urheilumuseo.fi. Suomen urheilumuseo. Arkistoitu 27.3.2012. Viitattu 21.11.2010.
| Kansallisarkisto | |
|---|---|
| Muita arkistoja |
|
| Poliittisten puolueiden arkistoja | |
| Entisiä arkistoja |