Kansallisarkiston Turun toimipaikka

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kansallisarkiston Turun toimipaikka on yksi Suomen Kansallisarkiston toimipaikoista. Se oli aiemmin Turun maakunta-arkisto, yksi Suomen seitsemästä maakunta-arkistosta, jotka yhdessä Kansallisarkiston kanssa muodostivat Arkistolaitoksen. Vuoden 2017 alussa maakunta-arkistot sulautuivat osaksi Kansallisarkistoa. Niistä tuli Kansallisarkiston toimipaikkoja ja vanhan arkistolaitoksen rakenteet purettiin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun maakunta-arkisto (TMA) perustettiin vuonna 1932. Maakunta-arkiston perustamista nopeuttivat paikallisten yliopistojen, Turun yliopiston ja Åbo Akademin tieteellisen työskentelyn ja kasvavan opiskelija- ja tutkijakunnan tarpeet. Turku oli ensimmäinen paikkakunta, johon maakunta-arkistolle rakennettiin oma, arkistotarkoitukseen suunniteltu rakennus. Klassista tyyliä edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Yrjö A. Waskinen. Tässä kiinteistössä arkisto on toiminut koko toimintansa ajan, joskin vuonna 1986 arkiston yhteyteen valmistui lisärakennus ja vanha rakennus peruskorjattiin vuonna 1987.

Turussa arkiston käyttäjämäärät nousivat voimakkaasti muiden maakunta-arkistojen lailla 1970-luvulta 1990-luvun loppuun saakka. Pääsyynä tähän oli sukututkimusharrastuksen voimakas kasvu. Käyttäjämäärien voidaan todeta kasvaneen 1950-luvun noin 1 800 vuotuisesta käyttäjästä vuoden 2000 13 000 tutkijakäyntiin. Tämä kasvu on asettanut omat vaatimuksensa niin kokoelmien käytölle, hoidolle kuin tutkijasalin palveluillekin. 2000-luvulla tutkijakäynnit vakiintuivat noin 7 000:een, kun käytetyimpiä aineistoja oli digitoitu ja saatettu Internetin kautta asiakkaiden käyttöön.

Vuonna 2017 Turun maakunta-arkisto sulautui osaksi Kansallisarkistoa muiden maakunta-arkistojen tapaan. Entinen maakunta-arkisto jatkaa toimintaansa Kansallisarkiston Turun toimipaikkana.

Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:

Aineistot ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entiseen maakunta-arkistoon siirrettyjen asiakirjojen määrä on kasvanut voimakkaasti, etenkin 2000-luvulla hallinnossa tapahtuneiden muutosten seurauksena. 1950-luvulla arkistossa oli asiakirjoja noin 5,2 hyllykilometriä, vuonna 2000 määrä oli noussut 15 hyllykilometriin ja 2011 ylitettiin 17 hyllykilometrin raja. Karttoja ja piirustuksia on noin 316 000 kappaletta. Turun toimipaikan hyllykapasiteetti on noin 19 hyllykilometriä ja lisäksi osa tiloista on varattu kirjaston ja karttakokoelmien säilyttämiseen.

Toimipaikan vanhin asiakirja on pergamentille laadittu rajankäyntiasiakirja Huittisista vuodelta 1510. Turun palossa vuonna 1827 tuhoutui huomattava määrä Turussa toimineiden virastojen ja yksityisten henkilöiden arkistoja. Tämä on osaltaan vaikuttanut koko Suomen arkistotilanteeseen, sillä Turku oli ollut tuohon saakka satojen vuosien ajan valtakunnan itäisen osan merkittävin hallintokaupunki.

Ennen sulautumista Kansallisarkistoon arkistoon siirsivät asiakirjojaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueilla toimivat valtion viranomaiset. Useat alueen seurakunnat ovat tallettaneet sataa vuotta vanhempia asiakirjojaan entiseen maakunta-arkistoon. Yritys-, yhdistys- ja henkilöarkistoja on otettu vastaan lahjoituksina ja talletuksina vuodesta 1932 alkaen. Paikallisten toimijoiden arkistot pyritään ohjaamaan kotiseutu- ja paikallishistoriallisiin arkistoihin, joiden toimintaa tukemaan järjestetään kotiseutu- ja yhdistysarkistokursseja.

Turun toimipaikka osallistuu arkistoalan koulutusyhteistyöhön yliopistojen kanssa ja omassa koulutusohjelmassaan se on erityisesti korostanut kunnille tarjottavaa koulutusta. Näyttelytoiminnassa painopiste on viime vuosina ollut toisaalta entisen arkistolaitoksen yhteisissä verkkonäyttelyissä ja toisaalta museoiden kanssa järjestettävissä yhteisnäyttelyissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]