Sota-arkisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sota-arkisto oli Suomen puolustushallinnon ja rajavartiolaitoksen keskusarkiston nimi vuoden 2007 loppuun. Sota-arkisto perustettiin 31.7.1918 vasta päättynyttä Vapaussotaa koskevan asiakirja-aineiston säilytyspaikaksi. Arkistoon oli määrä koota sekä sodan että rauhanaikaisen armeijan asiakirja-aineistoja, mutta myös yksittäisten sotilaiden päiväkirjoja ja muistitietoaineistoa Vapaussodasta. Sota-arkisto (lyhenne SArk) kuului Puolustusvoimiin ja oli 1952 perustetun Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen, vuodesta 1971 Sotatieteen laitoksen yksikkö. Viimeisinä vuosinaan Sota-arkisto oli Pääesikunnan alaisen Maanpuolustuskorkeakoulun alainen tulosyksikkö. Sen tehtävänä oli huolehtia, että pysyvästi säilytettäväksi määritelty osa puolustushallinnossa syntyvästä tiedosta säilyi tuleville sukupolville ja oli kaikkien tiedon tarvitsijoiden käytettävissä. Sota-arkistossa säilytettiin yli 40 hyllykilometriä aineistoa autonomian ajan alusta lähes nykypäiviin saakka, ja siten se oli Suomen toiseksi suurin päätearkisto. Puolustusministeriö ja opetusministeriö tekivät 13. maaliskuuta 2007 aiesopimuksen Sota-arkiston liittämisestä osaksi Kansallisarkistoa 1. tammikuuta 2008 alkaen. Vuoden 2008 alusta entisen Sota-arkiston tehtäviä on jatkanut Kansallisarkisto.[1] Sota-arkiston liittäminen Kansallisarkistoon ei sujunut ongelmattomasti, mistä kertoo Juho Salosen pro gradu -tutkielma Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2016.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sota-arkiston toimipaikka vaihtui alkuvuosina useaan otteeseen. Aluksi arkisto toimi Eteläesplanadi 10:n pihasiivessä ja vuosina 1919-1923 entisessä Kadettikoulun talossa Arkadiankatu 13:ssa. Sen jälkeen Sota-arkisto toimi puolustusministeriön talossa Korkeavuorenkatu 21:ssä vuosina 1923-1925, kunnes sai pysyvämmät toimitilat entisestä Uudenmaan kasarmista, Liisankatu 1:stä, jossa arkisto sijaitsi syksyyn 1945 saakka. Silloin tarvittiin paljon lisää säilytystilaa talvi- ja jatkosodan tuottamalle suurelle asiakirjamäärälle. Syksyllä 1945 Sota-arkisto sai käyttöönsä Kruununhassa Siltavuorenranta 16:ssa olevan suuren varastorakennuksen, jossa sotien aikana toimi Muonavarikko 1. Vankkarakenteinen talo oli rakennettu 1883-1885 Venäjän armeijan viljamakasiiniksi ja sopi siten rakenteensa puolesta arkistokäyttöön. Rakennus kävi kuitenkin vuosikymmenten mittaan ahtaaksi, jolloin lisää varastotiloja hankittiin muun muassa Mikkelistä. Siltavuorenrannan tilat eivät lopulta riittäneet Sota-arkistolle. Uudet toimitilat löytyivät Sörnäisistä, Työpajankatu 6:sta, entisen makkaratehtaan talosta, jonne Sota-arkisto muutti toukokuussa 1998. Kun Sota-arkisto vuoden 2008 alussa liitettiin Kansallisarkistoon, talo nimettiin Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteeksi, joka oli yksi Kansallisarkiston toimipaikoista.[2]

Sota-arkistonhoitajat:

  • Filosofian maisteri Guy Topelius 1918–1926
  • Filosofian kandidaatti, kanslianeuvos Kaarlo Soikkeli 1926–1932
  • Filosofian tohtori Elmo E. Kaila 1932–1935
  • Filosofian tohtori Lauri Kujala 1935–1967
  • Filosofian tohtori Risto Ropponen 1968–1990
  • Filosofian maisteri, arkistoneuvos Veli-Matti Syrjö 1990–1997
  • Filosofian maisteri, arkistoneuvos Jaana Kilkki 1997–2007

Sota-arkisto Kansallisarkiston osana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisarkisto jatkaa entisen Sota-arkiston tehtävien eli Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen asiakirjahallinnon hoitamista ja on normaali julkinen arkisto. Asiakkaista suurin osa on sukututkijoita, toiseksi suurin asiakasryhmä on historiantutkijat. Asiakirjat ovat valtaosin julkisia, lakisääteisiä käyttörajoituksia on lähinnä arkaluontoisissa henkilötiedoissa sekä potilasasiakirjoissa. Lähes puolet puolustushallinnon aineistosta on vuosien 1939-1945 sotien asiakirjoja. Tämä aineisto on kuitenkin edelleen suurelta osin kunnostamatta ja järjestämättä, sillä Puolustusvoimat ei osoittanut Sota-arkistolle riittäviä resursseja tehtävien hoitamiseen. Sota-arkiston viimeisinä vuosina aineistoa kunnostettiin myös vapaaehtoisvoimin.

Kansallisarkiston Sörnäisten toimipaikassa (ent. Sota-arkisto) ei ole enää asiakaspalvelua, vaan puolustushallinnon asiakirjoja annetaan tutkijoiden käyttöön Kansallisarkiston päärakennuksen asiakaspalvelutiloissa osoitteessa Rauhankatu 17, Helsinki. Tilatun aineiston saa tavallisesti käyttöönsä tilausta seuraavana arkipäivänä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteitä:

Kansallisarkisto 31.7.2018: Sota-arkiston perustamisesta 100 vuotta. https://arkisto.fi/index.php?mact=News,cntnt01,detail,0&cntnt01articleid=2163&cntnt01returnid=61

Salonen, Juho: Sota-arkiston liittäminen arkistolaitokseen vuonna 2008. Vaiheet ja muutosprosessi työntekijöiden kokemina. Suomen historian pro gradu -tutkielma, arkistoala, Itä-Suomen yliopisto 2016. https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20160653/urn_nbn_fi_uef-20160653.pdf

Sota-arkiston opas. Valtionarkiston julkaisuja 5. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1974.

Sotatieteen Laitos 1925–1975. Sotatieteen Laitoksen julkaisuja XV. Joensuu 1975.

Syrjö, Sirkka: Puolustusvoimien arkistotoimen järjestäminen. Teoksessa Seppelöity miekka. Sotatieteen Laitos 1925–1985, s. 184–210. Sotatieteen Laitoksen julkaisuja XXII. Toim. Matti Lappalainen, Mikko Viitasalo, Juha Harjula. Joensuu 1985.