Kansallisarkiston Joensuun toimipaikka

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kansallisarkiston Joensuun toimipaikka.

Kansallisarkiston Joensuun toimipaikka on yksi Suomen Kansallisarkiston toimipaikoista. Se oli aiemmin Joensuun maakunta-arkisto, yksi Suomen seitsemästä maakunta-arkistosta, jotka yhdessä Kansallisarkiston kanssa muodostivat Arkistolaitoksen. Vuoden 2017 alussa maakunta-arkistot sulautuivat osaksi Kansallisarkistoa. Niistä tuli Kansallisarkiston toimipaikkoja ja vanhan arkistolaitoksen rakenteet purettiin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun maakunta-arkiston juuret ulottuvat 1930-luvulle. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton 21. maaliskuuta 1936 pitämässä perustavassa kokouksessa asetettiin tavoitteeksi paitsi oman läänin, myös oman korkeakoulun ja oman maakunta-arkiston perustaminen. Kaikki saatiin ainakin joksikin aikaa. Joensuun maakunta-arkisto aloitti toimintansa syyskuun 1. päivänä 1974 väliaikaisissa tiloissa Pohjois-Karjalan lääninvirastotalolla.

Vuonna 1991 arkisto pääsi muuttamaan sille rakennettuihin tiloihin Joensuun yliopiston kampukselle. Samana vuonna silloinen valtionarkisto päätti siirtää Kuopion läänin arkistot Mikkelin maakunta-arkistosta Joensuuhun. Myös Kuopion läänin viranomaiset määrättiin suorittamaan jatkossa arkistosiirtonsa Joensuun maakunta-arkistoon. Päätös ennakoi tulevaa piirijakomuutosta, joka toteutuikin muutamaa vuotta myöhemmin.

Vuoden 1997 piirijaossa Joensuun alueeksi määriteltiinkin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueet.

Vuonna 2017 Joensuun maakunta-arkisto sulautui osaksi Kansallisarkistoa muiden maakunta-arkistojen tapaan. Entinen Joensuun maakunta-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston Joensuun toimipaikkana.

Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:

  • Raimo Pohjola 1974–1984
  • Jarno Linnolahti 1985–2016

Aineistot ja tietopalvelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirijaon mukaisesti Joensuun maakunta-arkisto vastaanotti valtion virastojen asiakirjasiirrot Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon liittojen alueilta. Virastot luovuttivat maakunta-arkistoon 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Myös yksityiset henkilöt, järjestöt ja seurat siirsivät runsaasti asiakirjoja maakunta-arkistoon.

Vuoden 2012 lopussa maakunta-arkistossa oli asiakirjoja yli kymmenen hyllykilometriä, näistä noin kymmenen prosenttia oli yksityisiä arkistoja. Mikrofilmien määrä oli yli 140 000 kappaletta.

Entisessä maakunta-arkistossa säilytetään seurakuntien vanhoja arkistoja. Toimipaikan vanhimmat asiakirjat ovat 1600-luvulta.

Suurimmat asiakasryhmät muodostuvat historiantutkijoista ja opiskelijoista sekä suku- ja kotiseutututkimuksen harrastajista. Asiakaskäyntejä on vuodessa noin 4 000.

Entisen maakunta-arkiston asiakkailla on käytettävissään 20-paikkainen tutkijasali ja kahdeksanpaikkainen mikrofilmien lukusali sekä asiakaspäätteitä, joissa on internet-yhteys. Asiakkaiden käytössä on käsikirjasto, minkä lisäksi on myös mahdollista tilata teoksia makasiineihin sijoitetuista kirjakokoelmista. Entisen maakunta-arkiston vieressä sijaitsee yliopiston kirjasto.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]