Xanadu (kaupunki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kiinalaista kaupunkia. Sanan muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Xanadu sijaitsee  nykyisessä Sisä-Mongoliassa
Xanadu sijaitsee  nykyisessä Sisä-Mongoliassa
 Xanadu
Xanadu sijaitsee nykyisessä Sisä-Mongoliassa.
Tuolloin pitkään jo hylättynä ollut Xanadu löytyy Kiinan kuningaskunnan ensimmäisen englanninkielsisen kartan (1626) oikeasta yläosasta nimellä Xandu.

Xanadu (kiin. 上都, pinyin: Shàngdū, "ylempi pääkaupunki") oli Kublai-kaaniin Yuan-dynastian ensimmäinen pääkaupunki Kiinassa vuosina 1263–1273 ja sittemmin dynastian kesäpääkaupunki vuosina 1274–1364. Xanadu hylättiin vuonna 1430. Kaupungin jäänteet sijaitsevat nykyisen Sisä-Mongolian Xilingolin liiton alueella, 275 kilometriä Pekingistä pohjoiseen.[1][2]

Kaupungin suunnitteli Kublai-kaanin kiinalainen neuvonantaja Liu Bingzhdong vuonna 1256 ja se valmistui 1259. Kublai-kaani nimesi paikan Kaipingin kaupungiksi vuonna 1260. Suunnittelussa noudatettiin kiinalaista fengshuin perinnettä ja se suhteutettiin läheisiin vuoriin ja jokeen. Kaupungin pinta-ala oli 25 000 hehtaaria; nykyisin sen suojavyöhyke käsittää 150 722 hehtaarin alueen. Kaupunki pyrki ainutlaatuisella tavalla yhdistämään mongolien nomadikulttuuria ja han-kiinalaista kulttuuria. Kaupungista Kublai-kaani perusti Yuan-dynastian. Kun dynastia perusti uuden Suuren pääkaupungin, Dadun (nykyinen Peking), jäi Kaiping kesäpääkaupungin asemaan. Vuonna 2012 kaupungin rauniot nostettiin Unescon maailmanperintölistalle.[1][2]

Pääkaupunki käsitti kolmen sisäkkäistä neliönmuotoista muuria: sisimpänä keisarillinen palatsi, laajempi keisarillinen kaupunki ja ulompi kaupunki. Ulomman kaupungin pääosin maa-aineksesta koostuvat sivut ovat pituudeltaan 2,050×2,115 kilometriä ja ympärysmitta noin 9 kilometriä. Sisemmällä kaupungilla ja keisarillisella palatsilla oli suojanaan tiilestä ja kivestä tehty muuri.[2] Sisemmän kaupungin sivut olivat noin 1,4 kilometriä pitkät.

Kaupungin noustua pääkaupungiksi siellä asui 110 000 henkeä. Kaupugissa toimi 60 valtionvirastoa ja 160 temppeliä. Postitie johti kaikkiin ilmansuuntiin ja kaupunki muodostui Pohjois- ja Keski-Kiinan liikenteelliseksi solmupisteeksi.[2] Tiefan’ganin kanaalin jäänteet osoittavat jokiveden virtausta ohjatun laajassa mitassa kaupunkiin.[1]

Ulomman muurin lähellä lännessä oli keisarillinen Bei Yuan -puutarha, ja pohjoispuolella oli metsästykseen tarjoitettu alue harvinaisine lintuineen, petoineen, kukkineen ja puineen. Rakennettiin kuuluisuutta saavuttanut Zongmaon rakennus, jossa järjestettiin Ma Yan -nimellä tunnettuja loisteliaita aterioita valtionasioiden hoitamiseksi. Eteläosassa oli toimistoja, temppeleitä ja työpajoja.[2]

Sisempi kaupunki sijaitsi ulomman kaupungin kaakkoispuolella. Kadut rakennettiin symmetrisesti. Alueella sijaitsi monia toimisto- ja temppelirakennuksia. Luoteessa oli Qianyuan ja kaakossa Huayan temppeli. Eteläisen Mingde-portin paikka on yhä näkyvissä.[2] Migde-porttia ja itäistä muuria on tosin yritetty korjata.[1]

Keisarillisen palatsin sivut ovat noin 550 metriä pitkät. Pinta-ala vastaa lähes puolta Pekingin Kielletyn kaupungin alueesta.[2]

Kaupungissa Kublai-kaani nousi valtaan, isännöi uskonnollisia väittelyitä ja viihdytti ulkomaalaisia matkailijoita, joiden kirjoitukset toimivat inspiraation lähteenä ja kaupunki saavutti muussa maailmassa legendaarisen maineen. Paikka edesauttoi myös tiibetiläisen buddhismin laajenemista.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Site of Xanadu whc.unesco.org. Viitattu 7.7.2015. (englanniksi)
  2. a b c d e f g The Site of Xanadu (Shangdu of the Yuan Dynasty) travelchinaguide.com. Viitattu 7.7.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]