Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 127

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

hae-äänestyskäytännön selkeyttäminen

Ehdotan tämän ja tämän sählingin innoittamana, että

1. Hyvät artikkelit -äänestys kestää kaksi viikkoa (nykyisen yhden asemesta)
2. Hyvät artikkelit -äänestystä saa jatkaa äänten vähyyden vuoksi vain kerran yhdellä viikolla (nykyiset ohjeet ovat tältä kohtaa tulkinnanvaraiset)
3. Äänestyksen jatkamisesta on ilmoitettava selkeästi äänestyssivun alussa (ettei jatketa erehdyksessä monta kertaa eikä äänen myöhästymisestä ole epäselvyyttä)

ja että tämä kirjoitetaan ohjeisiin, mikäli ehdottamani käytäntömuutos tapahtuu. --Höyhens (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 15.25 (EEST)

Keskustelu

Ehdotus on liian suppea eikä ota huomioon SAE-ongelmia. Nyt on HAE = viikko + viikko ja SAE = 2 viikkoa + 2 viikkoa. Olisi hyvä yhdenmukaistaa koko juttu niin, että ehdotus on voimassa aina kahden viikon ajan, jonka jälkeen jatkoaika on viikon mittainen kerran eli maksimissaan äänestys kestää kolme viikkoa. Tätä kannatan, mutta ehdotusta kuin se nyt on en voi kannattaa liian suppeana. --Pxos (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 15.42 (EEST) Tai siis kannatan ehdotusta, jos se koskee samansanaisena molempia laatutasoja. --Pxos (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 15.44 (EEST)

Viitsisitkö laittaa sen tähän jatkoksi niin että saataisiin yhtenäinen ehdotus, sinun ehdotuksesi on parempi kuin minun. --Höyhens (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 16.02 (EEST)

Jos kolmen viikon jälkeenkään ei ole tarpeeksi ääniä kasassa, niin mitä sitten tehdään? Aloitetaan kokonaan uusi äänestys ja toivotaan että tällä kertaa saataisiin tarpeeksi monta osallistujaa mukaan? Mielestäni on fiksumpaa, että äänestysaikaa voidaan lisätä niin pitkään, että äänestykseen osallistuu minimimäärä osallistujia.-Henswick 26. kesäkuuta 2015 kello 23.51 (EEST)

Minun mielestäni on melko selvää, että äänestyksiä käy kyllä katsomassa ihmisiä, mutta he eivät voi kannattaa eivätkä halua vastustaakaan. Tämän huomaa jo siitä, että monet tunnukset keskustelevat äänestyssivulla artikkelin ongelmista, mutta eivät äänestä. Jos kannatusta ei tule, sitä ei haluta antaa, joten takaraja on mielekäs. Sitten tosiaan pitää laittaa hännät kiltisti koipien väliin ja unohtaa koko juttu joksikin aikaa. --Pxos (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 23.56 (EEST)

Pxosin kanssa samaa mieltä. Kyllä yksi lisäviikko riittää, sekin on vähän keinotekoista monissa tilanteissa. Jos äänestys ei saa tarpeeksi ääniä, se ei mene läpi ja artikkeli ei saa statusta. Tämä ajan pidennys taisi alkaa jostain HA-äänestyksestä, jossa en antanut ääntä, vaikka osallistuin keskusteluun antamalla parannusehdotuksia. Ääniä ei tullut neljää, jolloin sitä päätettiin jatkaa viikolla. Ääniä olisi tullut neljä, jos olisin äänestänyt vastaan, mutta en raaskinut sitä kuitenkaan tehdä. Ehkä halusin olla purematta käyttäjää ja olla äänestämättä vastaan. Mielestäni tosiaan se, että artikkeliäänestykseen ei kahdessa viikossa osallistu tarpeeksi henkilöitä, tarkoittaa sitä, että artikkeli ei kelpaa statusartikkeliksi. --PtG (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 14.44 (EEST)

Ongelma on, että ihmiset eivät halua kirjata vastustavaa ääntä. Nytkin äsken statusta vastustanut laittoi äänensä omakeksityn otsikon "Tyhjää"-alle, missä hän selkeästi kuitenkin ilmoitti vastustavansa statusta. Kun prosenttirajat on asetettu, vastustajat voisivat ihan reippaasti vastustaakin, kun he vastustavat eikä vain "vatuloida" tyhjää. --Pxos (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 17.32 (EEST)

"Omakeksityn"? Äänestyksissä on aina voinut äänestää tyhjää.--Olimar 28. kesäkuuta 2015 kello 17.34 (EEST)

Hyvin harvoin on erikseen äänestetty tyhjää laatuarviointiäänestyksissä. Joko on laitettu keskustelukommentti "artikkeli on onneton, mutta en kyllä vastusta sitä" tai sitten on vain jätetty äänestämättä. --Pxos (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 17.35 (EEST)

Tyhjä äänikin on ääni. En suoraan antanut ääntäni suositeltavuuden puolesta tai vastaan, mutta osoitin että olen valmis äänestämään (ja kenties muuttamaan ääneni vastustavaksi). Perustelut jollekin äänestämiskäyttäytymiselle voivat olla moninaiset. En ole tämän äänestyssysteemin (perustuu äänten laskemiseen, ei keskusteluun ja konsensukseen) suurin fani, mutta toistaiseksi se kuitenkin sallii tyhjät äänet, joten käytän niitä silloin kun siltä tuntuu.--Olimar 28. kesäkuuta 2015 kello 17.39 (EEST)

Tuollaiset äänestysajan pidennykset ovat toki pieniä parannuksia ja tervetulleita, mutta silti enemmän oireiden kuin taudin hoitamista. --Savir (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 12.54 (EEST)

Ja se tauti on se että tällaiset pitkät artikkelit vaativat aika lailla perehtymistä enkä osaa helposti sanoa miten sitä voi hoitaa. --Höyhens (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 10.46 (EEST)

No yksi tauti on se, että "hyvä"-luokituksella ei nykymuodossaan ole merkitystä. Etusivulla esitellään vain suositeltuja, ja laadunarviointi ja laatumerkinnän myöntäminen tapahtuu jo lupaava-keskustelussa tai vertaisarvioinnissa. --Savir (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 10.51 (EEST)

Minäkin ihmettelen tätä hyvän ja lupaavan eroa jota ei oikeastaan ole, mutta se asia lienee eri äänestyksen paikka. --Höyhens (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 10.57 (EEST)

Pxosin laajennettu ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

1. Hyvät artikkelit -äänestys kestää kaksi viikkoa (nykyisen yhden asemesta) ja suositeltu artikkeli -äänestys kestää kaksi viikkoa (kuten nyt).
2. Sekä HAE-äänestystä että SAE-äänestystä voidaan jatkaa yhdellä viikolla yhden kerran, mikäli äänestykseen osallistuu ehdottajaa lukuun ottamatta vähemmän kuin neljä äänioikeutettua käyttäjätunnusta. Äänestyksen kokonaiskesto on enintään kolme viikkoa jatkoajan kera.
3. Äänestyksen jatkamisesta on ilmoitettava selkeästi äänestyssivun alussa esimerkiksi yliviivaamalla alkuperäinen aika ja kirjoittamalla sen jälkeen jatkoajan päättymishetki.

--Pxos (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 15.51 (EEST)

Kannatan

1. Kannatan tätä Pxosin laajennettua esitystä. --Höyhens (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 16.04 (EEST)
2. –Makele-90 (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 19.33 (EEST)
3. --Phiitola (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 22.50 (EEST)
4. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 30. kesäkuuta 2015 kello 15.46 (EEST)
5. --Vilkapi (keskustelu) 1. heinäkuuta 2015 kello 21.42 (EEST)

Vastustan

1. Nähdäkseni muutokselle ei ole tarvetta, koska esitettyä "väärän" tulkinnan mukaista toimintaa ei ole esiintynyt, ja jos sitä esiintyisi sen haitalliset vaikutukset olisivat vähäisiä. Gopase+f (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 14.11 (EEST)

Tyhjää

1. Aivan sama. --Lax (keskustelu) 29. kesäkuuta 2015 kello 11.47 (EEST)

Keskustelu

Ymmärsinköhän tuon oikein. Jos tuota Psoxin ehdotuksen keskimmäisen kohdan sanamuotoa käytetään, niin nähdäkseni sen seurauksena (kuten kai nykyisinkin) kolme vastustavaa ääntä johtaa oikeuteen jatkaa äänestystä (mitä tarkalleen tarkoittaa "voidaan jatkaa"?), mutta jos niiden äänten lisäksi joku käy kannattamassa, artikkeli torjutaan ilman jatkoaikaa. Sen seurauksena kannatusääntä täytyy tietyissä tilanteissa välttää antamasta (tai se täytyy poistaa viime hetkellä) jos toivoo artikkelin tulevan valituksi. --Savir (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 13.09 (EEST)

Ehdottaisin että siihen lisätään esim. "kunhan annetuista äänistä vähintään 2/3 on kannatusääniä" tms. --Savir (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 13.10 (EEST)

Psykon ehdotus perustuu kuitenkin niin sanottuun järkevään harkintaan, joka toimi täällä ihan viime päiviin saakka, kunnes ns. uusi koulukunta rupesi miettimään, voiko äänestysaikaa jatkaa toistuvasti. Siksi Höyhens kaiketi tämän selvennyslainhuudon käynnisti. Idea kai on, että äänestyksissä olisi pohjavireenä konsensuksen hakeminen monimutkaisista äänestyssäännöistä huolimatta. Jos ehdotus saa kahden viikona aikana 2–3 vastustavaa ääntä eikä lainkaan kannatusta, konsensusta ei todellakaan ole ja tällöin äänestystä ei tule jatkaa. "Voidaan" on sama verbimuoto "voidaan" kuin monesti suomalaisissa säädöksissä, eli se antaa ratkaisijalle harkintavaltaa tyyliin "asia voidaan ratkaista siitä huolimatta, että hakemuksen tekijä ei ole toimittanut pyydettyjä selvityksiä Kanssaeläjälaitokseen". Laatuäänestyksissä esiintyy yleisesti Wikipedian välkyintä porukkaa, joten ajattelin luottaa heihin vielä vähän. --Pxos (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 13.23 (EEST)

Eihän se kiellettyä ole eikä olisi ehdotuksenkaan mukaan jatkaa sillä viikolla äänestystä tuossa kolmen vastaäänenkään tilanteessa, mutta melko turhaa paitsi tilanteessa, jossa voi arvioida artikkelin kehittyvän ratkaisevasti sillä viimeisellä viikolla, esimerkiksi jos jokin pieni mutta vakava virhe saadaan korjatuksi --Höyhens (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 10.50 (EEST)

Tuo ehdotukseni ("Pxosin laajennettu ehdotus") on nyt ollut avoinna kaksi viikkoa (26.6.–10.7.2015), ja sinä aikana on muodostunut selkeä konsensus äänin 5–1. Ehdotus on siis hyväksytty, joten teen käytäntömuutoksen tänään 10. heinäkuuta 2015 alkaen. Koska tälläkin hetkellä on avoinna muutamia laatuäänestyksiä, lienee kaikista selkeintä päättää, että muutoksia ei sovelleta tällä hetkellä käynnissä oleviin neljään äänestykseen, jotka ovat seuraavat:

• Ehdokkaat suositelluiksi artikkeleiksi
  • Sokeritoukka

    (Äänestys päättyy 14. heinäkuuta 2015 kello 21.59 (EEST) – äänestysaika 2 viikkoa, jatkoaikaa voi olla 2 viikkoa.)

  • Kleopatra VII

    (Äänestys päättyy 18. heinäkuuta 2015 kello 10.38 (EEST) – äänestysaika 2 viikkoa, jatkoaikaa voi olla 2 viikkoa.)

• Ehdokkaat suositelluiksi luetteloiksi
  • Luettelo televisiosarjan Salaiset kansiot jaksoista

    (Äänestys päättyy 11. heinäkuuta 2015 kello 17.28 (EEST) – äänestysaika 2 viikkoa, jatkoaikaa ei ole määritelty.)

• Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi
  • TAM Linhas Aéreasin lento 3054

    (Äänestys päättyy 14. heinäkuuta 2015 kello 19.56 (EEST) – äänestysaika 1 viikko, jatkoaikaa voi olla 1 viikko.)

Koska yllä olevasta taulukosta huomataan, että suositeltujen luetteloiden äänestyksissä ei ole aiemmin edes määritelty mitään jatkoaikaa, tulkitsen saavutetun konsensuksen koskevan myös tällaisia SL-äänestyksiä niin, että kaikkien laatuäänestysten määräajat yhtenäistetään kestämään kaksi viikkoa, minkä jälkeen voidaan äänestysaikaa jatkaa yhden kerran yhdellä viikolla. --Pxos (keskustelu) 10. heinäkuuta 2015 kello 17.02 (EEST)

Hämeenlinnan seudun kuntaliitos 2009

Otsikossa mainittuun kuntaliitokseen on viime tunteina liittynyt muokkausta, jossa haetaan ratkaisua siihen, mikä on Wikipediaan sopiva tapa ilmaista tämän kuntaliitoksen toteutuminen. Artikkeliin on kirjattu ajatusta siitä, että vanha Hämeenlinnan kunta (per. 1639) olisi lakkautettu ja perustettu uusi Hämeenlinnan kunta (perustettu 2009). Näinhän todellisuudessa tapahtui, mutta sSuurin osa kuntaliitoksista Wikipediassa on ilmaistu vain niin, että kunta X liittyi kuntaan Y. Esimerkiksi uusia kuntia imeneen kunnan perustamisvuotena on säilytetty kuntaliitoksessa "lakkautetun" kunnan perustamisvuosi, vaikka siinä pitäisi olla sen uuden kunnan perustamisvuosi. Hämeenlinnan kaupunkikin vietti vuonna 2014 375-vuotisjuhliaan, vaikka olisihan niiden pitänyt tietää, että uusi Hämeenlinna vietti 5-vuotisjuhlia ja vanha on lakkautettu 370-vuotiaana. Jos nykyinen vallitseva käytäntö muuttuu, pitäisikö sitä soveltaa kaikkiin kunta-artikkeleihin noin niin kuin globaalisti? Mielipiteitä? --Htm (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 04.52 (EEST)

Kuntaliitoksia voi olla monenlaisia.

Kyllä, joku oli korjannut mallineetkin aivan oikein: | liitetty kuntaan = Hauho
Hämeenlinna
Kalvola
Lammi
Tuulos

| liitetty kunnaksi = Hämeenlinna

Hämeenlinnan kaupunki on juhlinut niitä kaupunkioikeuksiaan. On Hämeenlinna ollut olemassa yli 200 vuotta ennen kuin sai ne oikeudet. Lienee jo Hauhokin liki ennen tätä julistettu pannaan.

Joka liitoksessa on tietenkin omat neuvottelunsa, mitä liittyy mihinkin jne. Toijalassa päin en nykyisin esim. Akaa, kun nimikin on otettu lopetetulta kunnalta. --Propaganda (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 05.30 (EEST)

Tässä esimerkiksi Hämeenlinna: http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/

Näihin päiviin asti liitosta koskeva sivu oli nimellä Uusi Hämeenlinna (ennen ja jälkeen). --Propaganda (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 05.34 (EEST)

Tästä oli takavuosina laajastikin keskustelua tiedon jäsentelystä ja esittelytavasta. Nähdäkseni silloin päätetystä esitystavasta ei pitäisi luopua heikoin perustein. (joku muu esittäköön linkin keskusteluun) Tietysti aiheesta voidaan keskustella uudestaan laajastikin, mutta toistaiseksi artikkeliavaruudessa voitaisiin pitäytyä vanhassa esitystavassa. Gopase+f (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 08.26 (EEST)

Jos joku ei ole rikki, ei pitäisi alkaa korjata. Propaganda ei itse ymmärrä olla johdonmukainen (ks. Hämeenlinna-artikkeli). Jos hän tekee muutoksen, että 2009 liitokseen osalliseksi pitää mainita myös Hämeenlinna, niin vastaavasti hänen pitäisi älytä, että Hämeenlinna pitää mainita myös liitoksissa vuosilta 1948 ja 1967. Ajatellussa kokonaisuudessa asiat tehdään tietyllä samalla ja mielellään vakiintuneella asiallisella tavalla. Vakiintunen esitystavan (tässä kaikkien kunta-artikkeleiden tietolaatikoiden kaikki kuntaliitokset) muuttaminen toiseksi on mielestäni puuhastelua sen pahimmassa merkityksessä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 10.55 (EEST)

Sielläkin näyttää olevan useampi sivu rikki, vaikka korjaamiseen olisi ollut aikaa yli 6 ja puoli vuotta. Mallineissa asia on ainakin kerrottu oikein, kuten useassa jätetyssä toimivassa Hämeenlinnan kaupungin linkissä, jota käyttää linkkinään myös Hämeenlinna 375 vuotta sivusto: http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/

1948 ja 1967 vuosilta, joku voi tehdä lisäykset tai vaikka omat sivut, jos puuttuvat: Alueliitoksia 1940, -50 -ja -60-luvuila Alueliitoksena vuoden 1948 alusta suuri osa Hämeenlinnan maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin, vuodesta 1955 Vuorentaan alue ja suurimpana alueliitoksena vuoden 1967 alusta kaupunkiin liitettiin Vanajan kunta (lukuun ottamatta Harvialan aluetta) sekä osia Hattulan kunnasta. - Näissä on siis liitetty osia muihin kuntiin muun muassa aikansa liitoksina lyhyestikin puuttein esitettynä.

Jos vakiintunut tapa tekisi virheet, niin syytä olisi korjata tapaa monen monissa liitoksissa. Kuitenkin malline -osaa kertoa "vakiintuneesti" asian myös oikein. --Propaganda (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 11.10 (EEST)

Jos kysyjälle Uusi Hämeenlinna (sivuston) linkit olivat outoja, niin enemmän toimivina asiaa on käsitelty mm. näissä linkeissä aikanaan:

http://www.hameensanomat.fi/uutiset/39403-uusi-hameenlinna-viettaa-heti-alkajaisiksi-omia-370-vuotisjuhliaan

http://www.hameensanomat.fi/uutiset/41691-uusi-hameenlinna-syntyy-vuodenvaihteessa

http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kulttuuri/134457-uusi-hameenlinna-kymmenen-teatterin-kaupunki

Tutkimus asiasta: ...tutkimuskohde on Hämeenlinnan seudulla 1.1.2009 toteutunut kuntaliitos, jonka myötä Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos yhdistyivät Hämeenlinnan kaupungiksi... Aluepuhunnassa on kyse siitä, miten alue näyttäytyy puheessa, teksteissä ja symboleina. https://tampub.uta.fi/handle/10024/82413 https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/82413/gradu04937.pdf?sequence=1 --Propaganda (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 11.21 (EEST)

Tämä on (pitäisi ainakin teoriassa olla) tietosanakirja. En ainakaan kysynyt mitään. Yritin sanoa ”ole johdonmukainen ja puuhastelussa ei ainakaan ole järkeä”, en kehottanut alkaa jankaamaan. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 12.05 (EEST)

Aiheesta on aiemmin keskusteltu laajasti (lähinnä Paraisista) muutamassa paikassa, myös Hämeenlinnan kuntaliitoksia on sivuttu keskustelussa. Hämeenlinnaan on nimenomaan liitetty muita kuntia, eli kyseessä on edelleen sama Hämeenlinnan kaupunki Valtioneuvoston päätös. Hämeenlinnan kaupunkia ei lakkautettu kuntaliitoksissa, sen sijaan liitetyt kunnat ovat lakanneet olemasta. Vastaavanlainen kuntaliitos on esimerkiksi Naantali vuonna 2009. Salon kuntaliitoksissa puolestaan lakkautettiin kaikki liitoskunnat, myös Salo, ja perustettiin täysin uusi kunta. Hämeenlinnan tapauksessa ei ole näin. –Makele-90 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 18.13 (EEST)

Alkoi kiinnostaa, vaikken asiasta mitään ehkä ymmärrä. Kuntatiedot ovat olleet itselleni yksi tämän median timanttijuttuja aina. Esim. MMM 2010 (s. 176) ei tee mitään eroa Salon ja muiden kuntaliitosten välille (2006-09, uusi kunta on aina mukana yhdistyneissä kunnissa, jos nimi ei ole uusi). Salon selitys (pitäisikö linkata asialähteeksi kunta-artikkeliin?) löytyi Finlexistä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20071074?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Salo%202009 .--ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 19.50 (EEST)

Kuntajaon muutoksia on useita erillaisia, en tiedä miten kyseisessä kirjassa käsitellään ne, vai onko kaikki esitetty samalla tavalla? Kunnan nimellä ei ole vaikutusta siihen, onko kunta uusi vai vanha. Linkkaamasi kyseinen säädös on jo lähteenä Salo-artikkelissa ja muutamassa muussakin sivussa. –Makele-90 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 21.13 (EEST)

Hyvä, pakkoliitoksiahan ei siis kokonaisille kunnille tunneta vieläkään, mutta kunnan osia voitiin tuolla tavalla siirtää (kuten osa Hattulaa). Ministeriö yritti leimata kumotun lain mukaan muutoin kuntien äänestystuloksen yhdistymissopimuksesta mukaisesti (laki vaati).

Lienee tuo korjattu ponnistus (yliajalla) sitten riittäneen päätöksen hakijoille.

Itse yhdistymissopimuksessa nimirämpsy alkaa aakkosjärjestyksessä Hauho ensimmäisenä ja saman muodon uusi kaupunki on ilmoittanut alun alkaen kuten nykyisessä linkissäkin. Ei edes laki olisi antanut ministeriön muusta päättää kuin äänestysten tuloksesta kuudessa kunnassa. Kaksi kuntaa äänesti itsensä pois jo ajoissa (Janakkala ja Hattula).

http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/151052-suurkuntaliitos-eteni-valtuustojen-paatettavaksi

"Yhdistymissopimus määrittelee, että uuden kunnan nimi on Hämeenlinna. Sen vaakuna pysyy entisellään." --Propaganda (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 22.37 (EEST)

Tässä näkyy verraten, miten valtuustojen päättämänä yhdistymissopimuksena Hämeenlinnan asetuskirjaus olisi kuulunut olla samaa muotoa monen muun ohella. 1.1.2009 liitokset: http://www.2014.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20081219Vuoden/kuntajakomuutokset01012009.pdf --Propaganda (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 22.56 (EEST)

Kyllä pakkoliitoksia kokonaisille kunnille on tehty. Vuonna 2015 kriisikunta Lavia liitettiin Poriin Valtioneuvoston pakkoliitospäätöksellä, vaikka kummatkin kunnat vastustivat liitosta. Asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Myös Tarvasjoki liitettiin Liedon kuntaan, vaikka vastaanottava kunta vastusti liitosta. Valtioneuvoston päätöksessä jossa kuntajaon muutoksessa ei muodosteta uutta kuntaa vaan vastaanottavaan kuntaan liitetään muita kuntia jotka siten lakkaavat olemasta, käytetään sanaa "uudella kunnalla" tarkoittaen mitä kuntajaon muutoksen takia laajentuneessa kunnassa on esimerkiksi kielenä ja mihin hallintoalueisiin se kuuluu. Aikaisemmin käytettiin kai sanaa "Laajentunut kunta". –Makele-90 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2015 kello 23.26 (EEST)

Niinhän se olisi pitänyt vanhan lain aikaankin oikeaa liitoksen muotoilua käyttää. Alkuperäinen päätös 19.06.2007 Valtioneuvostossa noudatti liittymissopimusta: "Päätös Hauhon kunnan, Hämeenlinnan kaupungin, Kalvolan kunnan, Lammin kunnan, Rengon kunnan ja Tuuloksen kunnan lakkauttamisesta ja uuden Hämeenlinnan kaupungin perustamisesta sekä eräiden alueiden siirtämisestä Hattulan kunnasta uuteen Hämeenlinnan kaupunkiin. Kuntajakoa muutetaan Hattulan kunnan ja uuden Hämeenlinnan välillä..." http://www.edilex.fi/valtioneuvoston_viikko/2008_25.html Muuta liittymissopimusta olisi tuskin kannattanut enää edes yrittää kuudessa valtuustossa uudelleen äänestyttää, vaikka itse ministeri olisi toivonut. --Propaganda (keskustelu) 1. heinäkuuta 2015 kello 00.59 (EEST)

Kuten yllä jo sanoin ja annoin linkit, ei Hämeenlinnaan kuntaa lakkautettu vaan siihen liitettiin muita kuntia jotka siten lakkasivat. Artikkelissa on nyt väärät tiedot. Valtioneuvoston 19.6.2008 päätös ei ole voimassa, vaan sitä korjattiin Valtioneuvoston 3.7.2008 päätöksellä. Otan tähän vielä lainauksen tiedotteesta: Valtioneuvoston 19.6.2008 yleisistunnossaan tekemä kuntajaon muuttamista koskeva päätös korjataan. Korjauksen vaikutus on se, että Hämeenlinnan kaupunkia ei lakkauteta. Sama asia sanotaan myös jo yllä antamassani korjatussa päätöksessä 480/2008 kuntajaon muttamisesta. –Makele-90 (keskustelu) 1. heinäkuuta 2015 kello 23.56 (EEST)

On tässä mediassa muissakin asioissa jankattu nyky”totuus” vääräksi ja vaihdettu tietty tieto nykytotuutta edeltävään totuuteen (koska lähdehän oli luotettava, mot). Tässähän onneksi vain pari artikkelia kuuluu sarjaan ”minun tutkima totuus = wikipedian totuus”. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 2. heinäkuuta 2015 kello 09.58 (EEST)

Ylläpitäjien oikeat nimet julkisiksi

Toivoisin, että ylläpitäjyyden pitäisi edellyttää oman nimen kertomista käyttäjäsivulla. Jaalei (keskustelu) 11. heinäkuuta 2015 kello 20.39 (EEST)

Enpä kannata tätä. --Pxos (keskustelu) 11. heinäkuuta 2015 kello 20.40 (EEST)

Enpä kannata minäkään. Tähän ei ole sen enempää syytä kuin pakottaa kaikkia muitakaan rekisteröityneitä käyttäjiä nimensä kertomiseen. --MiPe ^(wikinät) 11. heinäkuuta 2015 kello 20.42 (EEST)

Miksette kannata? Oma lehmä ojassa. Jaalei (keskustelu) 11. heinäkuuta 2015 kello 20.45 (EEST)

En näe sille minkäänlaista tarvetta. Ylläpitäjien rooli on suurimmaksi osaksi tekninen eikä heillä ole esimerkiksi sen suurempaa vastuuta artikkelin sisällöistä, kun muillakaan käyttäjillä. Lisäksi Wikipedia perustuu vapaaehtoisuuteen myös tältä osin, että nimimerkin takaa on lupa toimia. Oman nimensä saa toki ilmoittaa, jos näin haluaa tehdä. --MiPe ^(wikinät) 11. heinäkuuta 2015 kello 20.48 (EEST)

En minäkään kannata, vaikka ei ole tässä asiassa edes omaa lehmää ojassa. Yhdyn kaikkiin perusteluihin, joita on tähän asti esitetty ylempänä ja alempana tässä ketjussa. --Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2015 kello 21.23 (EEST)

Ei mitään hyötyä + ei henkilöllisyyttä kuitenkaan voitaisi mitenkään tarkistaa. Itse asiassa varmistusmahdollisuuden puuttumisen vuoksi olisi parempi kieltää ketään kertomasta henkilöllisyyttään. --Otrfan (keskustelu) 11. heinäkuuta 2015 kello 20.57 (EEST)

Suuressa maailmassa ovat wikivirkailijat (ylläpitäjät, osoitepaljastajat ym.) kaiketi joutuneet hankaluuksiin Internetin ulkopuolella, kun heidän henkilöllisyytensä on tullut julkiseksi. Eräänkin ylivalvojan taloa lähdettiin oikein junalla katsomaan toisesta kaupungista saakka, kun hänen osoitteensa saatiin selville. Kun täällä saavat pseudonyymit kirjoittaa tietosanakirjaan tietoa ja tiedon paikkansapitävyys kytketään lähteisiin eikä kirjoittajan omaan asemaan, ei ole myöskään mitään järkeä siinä, että ylläpidon henkilöllisyys olisi julkista tietoa. --Pxos (keskustelu) 11. heinäkuuta 2015 kello 21.08 (EEST)

Totta. Wikipediaa yrittävät muokata myös monenlaiset fanaatikot ja sekopäät, jotka saattavat käydä muokkauksen estäjän kimppuun lankoja pitkin tai pahimmassa tapauksessa kotiovella. Jos ylläpitäjiä vaaditaan ilmoittamaan henkilötietonsa tällaisille tahoille, hommasta pitää ruveta maksamaan palkkaa. --Silvonen (keskustelu) 11. heinäkuuta 2015 kello 21.14 (EEST)

Muistelen, että joku aiemmin ylläpitäjänä toiminut tunnus kirjoitti täällä jotain sen suuntaista, että hän hätkähti, kun sai ensimmäisen tappouhkauksensa, mutta sen jälkeen hän hieman tottui kovaan kielenkäyttöön. Hän ei enää ole ylläpitäjä. Tuollainen "tiedämme, missä asut" -uhkailu ei varmaan monista tuntuisi kovin hyvältä. Lisäksi säätiön tasolla on kaiketi ihan perustellusti päätetty, että ylläpitäjien ei tarvitse kertoa nimeään säätiölle koskaan, toisin kuin "ylläpitäjiä korkeampien virkailijoiden", joiden oli ainakin ennen kerrottava nimensä säätiön henkilökunnan edustajalle. Tuskin fiwiki voisi edes tuollaista käytäntöä sisäisesti päättää, vaan säätiön lakimiehet laittaisivat asiaan mahtavan kapulansa rattaaseen. --Pxos (keskustelu) 11. heinäkuuta 2015 kello 21.39 (EEST)

Pikkukorjaus; ylivalvojana ollut (ei enää) käyttäjä sekä ylläpitäjäkaverinsa lähtivät junalla toisen käyttäjän taloa katsomaan, mutta eipä tästä mielellään tämän enempää. Olen samaa mieltä mielipiteensä jo ilmaisseiden kanssa. Kukin saa ilmoittaa nimensä, mutta missään nimessä sen ei pidä olla pakollista, ottaen huomioon sen, mitä kaikkea ei-teknistäkin puolta ylläpitäjät joutuvat Wikipediassa hoitamaan. --Stryn (keskustelu) 11. heinäkuuta 2015 kello 21.45 (EEST)

Toivoisin edes jotain pientä yritystä perustella tätä toivetta. Fmurto (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 00.53 (EEST)

Mä en oo ainakaan missään muualla kuin Facebookissa netissä oikealla nimelläni esillä enkä todellakaan aio olla sitä muualla. Haluan pitää erossa tälläiset wikipedia-tyyppiset harrastukset oikeasta elämästä ja täällä muokkaaminen loppuisi multa heti, jos se pitäisi tehdä omalla nimellä. --Velma (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 14.18 (EEST)

Kerro, miksi et voisi muokata, jos se edellyttäisi nimen kertomista. Entä oletko sitä mieltä, että muidenkaan ei kannattaisi kertoa nimiään? Se, että minä kerron, kertoo mielestäni rohkeudesta. Tosin minulla on niin yleinen nimi, ettei se yksin läheskään riittäisi yksilöijäksi, mutta kerron jopa Facebook-sivuni (tosin Facebookissa en ihan hirveän paljon ole), puhelinnumeroni, synnyinvuoteni ja nykyisen asuinkaupunginosani. Kertooko se mielestäsi pahaa minusta? Jaalei (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 18.01 (EEST)

Tämän sivun tarkoitus ei ole olla Jaalein ystäväkirja, joten jospa tämä pelto laitettaisiin vähitellen pakettiin. Yhteisön mielestä käytäntöehdotus ei ole kannatettava, joten pyritään välttämään keskustelun muuttumista juttelemiseen Jaaleista. --Pxos (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 18.44 (EEST)

Mä toivoisin, että vandaalit ja häiriköt ilmoittaisivat oikean nimensä. --Lax (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 15.14 (EEST)

Ei tarvetta, potentiaalista haittaa paljonkin:

• riski häiriköinnistä ja Wikipedian ulkopuolisen elämän haitoista
• syrjivät tai suosivat asenteet "siviili-identiteetin" perusteella
• vähemmän halukkaita alkaa ylläpitäjäksi.

Ei ole mitään helkkarin väliä sillä, onko muokkaaja tai ylläpitäjä vaikka koira, kunhan toiminta ja kommunikaatio toimii. --Pitke (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 16.22 (EEST)

On siinä toinenkin näkökanta. Ylläpitäjä joutuu noudattamaan sääntöjä huomattavasti paremmin. Jukka Wallin (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 16.41 (EEST)

Kolmas: Ylläpitäjät voi huoletta rikkoa sääntöjä. --188.67.199.188 12. heinäkuuta 2015 kello 17.01 (EEST)

Eikä voi. Ylläpitäjillekin voi antaa huomautuksia ja muokkausestojakin. On annettukin. --Höyhens (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 18.53 (EEST)

Voipas. Huomautuksia on annettu ja niillä ne pyyhkii pe- ei kun pöytää. Ylläpitäjien oma estotilasto on aikas pieni. --178.55.0.89 12. heinäkuuta 2015 kello 19.04 (EEST)

Todennäköisesti vaikkapa siksi, että ylläpitäjät tekevät vähiten estoihin edellyttäviä sääntörikkomuksia. Fmurto (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 22.19 (EEST)

Kun tarkemmin ajattelin asiaa luettuani vastauksia, aloin vähän ymmärtää, mikseivät kaikki ylläpitäjätkään kerro nimiään. Kuitenkin edelleen arvostan paljon enemmän niitä käyttäjiä (mukaan lukien ylläpitäjät) jotka kertovat oman nimensä ja olen sitä mieltä, että se, että joku ei käyttäjäsivullaan nimeään kerro, kertoo käyttäjästä jotakin. Ja erityisesti tämä pätee ylläpitäjiin. Jaalei (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 17.33 (EEST)

Mutta IMHO kysymys oli silti ihan asiallinen. --Höyhens (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 18.53 (EEST)

No jos otoskoko rajataan yhteen, huomataan, että oman nimen kertominen ei paranna muokkauksia tai toimintaa yhtään. Ainoa hyöty siitä näkyy olevan se, että lukuisat tunnukset ja estonkiertoyritykset tulevat helpommin ilmi, kun jokainen tunnus kertoo saman oikean nimensä heti kättelyssä. Kuten Lax mainitsi, tämä helpottaisi kovasti ylläpidon työtä. Kannatan Laxin toivetta. --Pxos (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 18.58 (EEST)

Huom. korostan: Muutin mieltäni, kun luin perusteluja ylläpitäjien nimettömyydelle. Jokainen joskus oppii ymmärtämään jotakin entistä paremmin ja tajuaa olleensa kyseisess asiassa tyhmä tai ainakin harkitsematon. En enää kannata, että ylläpitäjyys edellyttäisi oman nimen kertomista, tosin arvostan edelleen nimen kertomista. Jaalei (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 19.09 (EEST)

Tähän kysymykseen liittyen en-wikissä on sivu en:Wikipedia:Admins willing to make difficult blocks: "This page has been created in response to the increasing numbers of admins who are being threatened and harassed off-site or in real life because of admin actions they have taken on Wikipedia. The real-life harassment is usually possible because admins have inadvertently given out too much personal information about themselves, perhaps incrementally without realizing that an adversary would be able to piece the information together, or because when they first joined Wikipedia, they felt they had no reason to preserve their anonymity." --Jisis (keskustelu) 13. heinäkuuta 2015 kello 02.16 (EEST)

Och samma på finska: "Tämä sivu on perustettu vastineena sille, että yhä useampi ylläpitäjä on kokenut uhkauksia ja häirintää muilla sivustoilla tai internetin ulkopuolella johtuen heidän Wikipediassa suorittamistaan ylläpitotoimista. Häirintä on yleensä mahdollista siksi, että ylläpitäjä on epähuomiossa paljastanut itsestään liikaa tietoa, ehkä huomaamattaan vähitellen ja ymmärtämättä, että vastustaja voisi päätellä irrallisista tiedonmurusista jotain, tai koska ei Wikipediaan liittyessään pitänyt anonymiteettiä tärkeänä." --Pitke (keskustelu) 13. heinäkuuta 2015 kello 15.39 (EEST)

Myös päinvastoin: olen kokenut ylläpitäjän minuun kohdistamaa häirintää Wikipedian ja internetin ulkopuolella - siksi, että olen epähuomiossa paljastanut itsestäni liikaa tietoa, ehkä huomaamattani vähitellen ja ymmärtämättä, että vastustaja voisi päätellä irrallisista tiedonmurusista jotain, tai koska en Wikipediaan liittyessäni ymmärtänyt anonymiteetin tärkeyttä. Enempää en voi sanoa itseni suojelemisen vuoksi. --85.76.180.124 13. heinäkuuta 2015 kello 16.10 (EEST)

"Tyypillisesti paras käyttäjätunnus on oma oikea nimesi tai jokin internetissä käyttämäsi nimimerkki." Wikipedia:Käyttäjätunnus Pitäisiköhän tämä järkyttävän huono ohje muuttaa? Täällä kun on 11-vuotiaitakin muokkaajia, niin joku saattaa ottaa tuon tosissaan. Enwikissä sen sijaan nimenomaan varoitetaan, että oman nimen käyttäminen voi olla "vaarallista". --Whitetabor (keskustelu) 13. heinäkuuta 2015 kello 16.15 (EEST)

Muutin kohtaa. Se oli ollut 11 vuotta koskematta alkuperäisestä sivuversiosta saakka. Mitähän muita muinaisten aikojen hometuulahduksia ohjeista ja käytännöistä löytyykään... Etenkin niistä, joita käyttäjä ei vakiinnuttuaan enää kaipaa. --Pitke (keskustelu) 13. heinäkuuta 2015 kello 16.47 (EEST)

"Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen." (Ahti Karjalainen) --Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2015 kello 17.32 (EEST)

Mitä tarkoitat? --Pitke (keskustelu) 13. heinäkuuta 2015 kello 18.49 (EEST)

Äh, ei mitään: silloin suomalaisen projektin alkuaikoina on varmaan ajateltu noin ja arveltu että Suomen rauhallisissa oliossa voidaan poiketa en-wikin kokemuksesta. Jälkiviisaus kuitenkin näyttää, että muiden wikien kokemus oli varmemmalla pohjalla. Useimmiten hankalien asioiden , ristiriitojen ym. käsittelyyn on varhemmin aloittaneissa wikeissä hyvät, kokemukseen perustuvat menettelyt ja käytännöt valmiina. EDIT: Kehitys onkin tainnut olla siellä vähittäisempää, ja kokemusta, josta ammentaa, on vasta nyt. --Urjanhai (keskustelu) 14. heinäkuuta 2015 kello 15.23 (EEST)

Ei siinä en-wikin kokemuksesta poikettu vaan päinvastoin mentiin samalla linjalla: "The best username is typically either your real name, or a longstanding internet pen name." (ks. [1]) En-wikissä vaan on jossakin vaiheessa vuosikymmenen varrella huomattu muuttaa ohjetta, meillä vasta nyt. – Haltiamieli 14. heinäkuuta 2015 kello 18.34 (EEST)

Kiitos korjauksesta, olisi pitänyt tarkistaa. Maailma on siis muuttunut tai nettiprojekti kehittynyt yhtä jalkaa rapakon kummallakin puolella, ja on siis näköjään jääty jälkeen vain päivityksistä.--Urjanhai (keskustelu) 14. heinäkuuta 2015 kello 19.10 (EEST)

Google Maps lähteenä?

Jaalei-niminen käyttäjä laittaa artikkelin lähteeksi Google Mapsin. Onko se hyväksytty lähde Wikipediassa? Otin pois, mutta jos hyväksytään, voin sen palauttaa. --Käyttäjä:Kielimiliisi 16. heinäkuuta 2015 kello 18.41 (EEST)

Kansalliset viranomaiskartat (esim. Karttapaikka) olisivat luotettavampia, enkä keksi syytä miksei suomalaisiin kohteisiin käyttäisi niitä. Asiasta on aiemmin keskusteltu helmikuussa 2014. --Jmk (keskustelu) 16. heinäkuuta 2015 kello 19.17 (EEST)

Tuon keskustelun perusteella on parempi olla käyttämättä sitä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 16. heinäkuuta 2015 kello 19.26 (EEST)

Olen samaa mieltä Jmk:n kanssa. Toukokuuhun 2015 asti, kuka tahansa pystyi muokkaamaan Google Mapsia ja oletan, että sieltä löytyy edelleen virheitä/vandalismia niiltä ajoilta. Asiantuntijoiden julkaisemat kartat (kuten Karttapaikka) ovat luotettavampia. --Dodi 8238 (keskustelu) 16. heinäkuuta 2015 kello 19.44 (EEST)

Voinee myös todeta, että koko artikkelin (esim. tämä Ankeriasjärvi) kirjoittaminen pelkästään karttakuvan perusteella ei ole erityisen suositeltavaa, oli kartta kuinka luotettava tahansa. Kartassa näkyvät alueiden muodot tms. eivät ole tietosanakirja-artikkelin kannalta keskeistä sisältöä. --Ryhanen (keskustelu) 16. heinäkuuta 2015 kello 21.21 (EEST)

Mutta mistä muualta löytyy tietoa tuntemattomassa paikassa sijaitsevasta pikkujärvestä pelkällä tekstihaulla nimestä? Entä jos järvi on Kiinan syrjämailla (eikä siis Järviwikin alaa)? --Pitke (keskustelu) 16. heinäkuuta 2015 kello 23.33 (EEST)

Lähteet vaihtelevat maittain. Esim. Norjasta on Kansalaisen karttapaikkaa vastaava hieno karttapalvelu, Venäjältä joku suuri neuvostoliittolainen tietosanakirja, ja maailmanlaajuisiakin ensyklopedioita ja maantieteellisiä lähteitä on. Nämä tulisi vain tuntea, toisaalta niitä olisi myös maittain tai aiheittain mahdollista koota jonnekin lähdeprojektisivulle, joillei ole jo koottukin.--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 10.27 (EEST)

Tässä esim. Pitken yllä mainitsema järviwiki (so. sen ainoastaan viranomaismuokkaajien päivitettävissä olevat tieto-osiot) olisivat mahdollinen lähde, jossa olisi eksaktia faktatietoa. Erilaisia muita karttoja käyttämällä (kuten karttapaikka, painetut peruskartat) saa lisäksi eksaktia ja tarkistettavaa tietoa esim. järvimallineeseen vaikkapa siitä, minkä kunnan/kuntien ja kylän/kylien alueella järvi sijaitsee, mikä on sen lasku-uoman nimi. Lisäksi löytyy objektiivista, tarkistettavissa ja lähteistettävissä olevaa valuma-aluetietoa. Luokka:Kokemäenjoen alue sisältää suuren määrän järviartikkeleita, joissa Käyttäjä:J Hokkanen on pyrkinyt luomaan järviartikkeleita systemaattisesti tämän tapaisesta tiedosta. Eri muokkaajilla varmaan on eri painotuksia ja näkemyksiä, mitä kukin artikkeleihin valitsisi, mutta suurissa piirteissään näkisin, että kuvio olisi likimain tämän tapainen.--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 10.27 (EEST)

Malliksi siitä, mitä (wikipedian tapauksessa) lähteistettyä tietoa jostain esim. järvestä voi olla taas käynevät yleisellä tasolla aihepiiriä Wikipedian ulkopuolella käsittelevät kelvolliset lähteet, so. mitä jostain aiheesta, kuten joku järvi, tällaisissa lähteissä on yleensä tapana kertoa. Järviwiki ja painetut tietosanakirjat, joissa on artikkeleita järvistä, tai maakunnalliset vesistönsuojelyhdistysten tms. järvisivustot varmaan antavat tästä osviittaa. Lisäksi eri järviä saatetaan eri lähteissä tarkastella hyvin vaihtelevasti eri näkökulmista kuten geologinen historia, biologia, kalasto, kasvillisuus, limnologia, vesistöjärjestelyjen historia, maisemat jne.--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 10.51 (EEST)

Aiheesta käytiin aikoinaan erittäin pitkä keskustelu. Jos jotain keskustelusta muistan, niin Google Mapsia ei pidetty sopivana lähteenä, koska luotettavampia ja parempia karttalähteitä on tarjolla, esimerkiksi karttapaikka. –Makele-90 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 23.35 (EEST)

Kaikki kartat ovat aika huonoja lähteitä, sillä niistä ei tietoa saa irti, ilman että lukija tulkitsee lähdettä. Googlen kartoissa on sitten vielä näitä epämääräisyyksiä[2], tosin eivät takavuosien "oikeiden" karttojen tekijät olleet sen parempia[3]. --Otrfan (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 10.22 (EEST)

Juuri näin. Pääsääntöisesti pitäisi välttää Googlemapsin käyttämistä lähteenä. Jonkun luonnehtivan tarkennuksen voi sillä lähteistää, mutta ei niin että koko artikkelin tiedot perustuu havainnointiin googlemapsista. Sama koskee muitakin karttoja: ei ole erityisen hyvää lähteistämistä tarinoida omia tulkintojaan karttojen perusteella ja sitten lähteistää ne vain maininnalla kartasta. Parempi jos etsii kunnon lähteet ensin ja sitten kirjoittaa niissä kerrotuista maantieteellisistä kohteista. Gopase+f (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 10.18 (EEST)

Muistutus keskustelusivukäytännöstä

Muistuttaisin kaikkia keskustelusivukäytännön kohdasta Erota kommenttisi edellisestä tyhjällä rivillä.. Keskustelut ovat muokkaustilassa välillä melkoista puuroa. --Otrfan (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 13.33 (EEST)

Esitän myös toiveeni siitä, että jos joku noudattaa tuota käytäntöä ja lisää tyhjän rivin oman kommenttinsa yläpuolelle tai sitten alapuolelle, jos hän kirjoittaa kommenttinsa sisennettynä johonkin väliin, niin muut keskustelijat eivät sitten tuhoaisi näitä välejä jälkikäteen, koska pitävät puurosta kuin hullut jostain minulle käsittämättömästä syystä. --Pxos (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 13.56 (EEST) Kommenttia on muutettu, koska ilmeisesti viimeinen lause ei ole riittävän kelvollinen lukijoille. --Pxos (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 16.50 (EEST)

Juuri näin. Etenkin pitkän keskustelun lukeminen ja sinne kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kun viestit on erotettu tyhjällä rivillä. Muistakaa kuitenkin, että jos jaat kommenttisi usealle eri riville, niin älä laita tyhjää riviä kommenttisi sisälle, sillä joku kuitenkin laittaa viestinsä keskelle sinun viestiä tai ihmettelee onko jäänyt allekirjoitus puuttumaan. –Makele-90 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 20.32 (EEST)

Eikö tuota voisi toteuttaa automaattisenakin? Rivinalkuinen kaksoispiste tai miksei vain rivinvaihtokin aiheuttaisi keskustelusivun kommenttikenttään aina tyhjän rivin edelleen. --Savir (keskustelu) 17. heinäkuuta 2015 kello 21.44 (EEST)

Ulkoisista linkeistä teosluetteloissa

Käyttäjä Heikki Poroila on lisännyt tänään useisiin artikkeleihin tekstin sisään ulkoisia linkkejä täydellisiin teosluetteloihin. Olen ymmärtänyt että se on käytännönvastaista, vai onko tässä asiassa tehty jokin poikkeus kun niitä ei ole vielä poisteltu? --Savir (keskustelu) 20. heinäkuuta 2015 kello 17.54 (EEST)

Niin. Olet vissiin ensimmäinen joka on huomannut asian ja et ole niitä poistanut, joten oletko tehnyt itse poikkeuksen. Informaatio näyttää olevan hyödyllistä sinänsä, se on vain tungettu häiritsevästi väärään paikkaan. Ne pitäisi siirtää "Aiheesta muualle" -osioon. Kenties joku muu tekee poikkeuksen rutiineihinsa ja rupeaa siirtämään niitä. --Pxos (keskustelu) 20. heinäkuuta 2015 kello 17.57 (EEST)

Älähdin heti kun huomasin ne. Moni niistä linkeistä löytyy jo AM-osiosta eli ne ovat kahteen kertaan. Pyysin käyttäjää poistamaan ne itse, mutta jos hän ei poista tai siirrä niitä, käyn ajan säästämiseksi vain kumoamassa muokkaukset kokonaan. --Savir (keskustelu) 20. heinäkuuta 2015 kello 17.59 (EEST)

No voi, tarkkailulistallani on useita tuhansia sivuja, mutta näistä ei yhtään. Tsekkasin randomin säveltäjän ja se lisäys oli AM-osiossa kuten kuuluukin. Tekstiin niitä ei saa lisätä edelleenkään ja ne voi joko poistaa tai siirtää (joka ehkä on parempi vaihtoehto) AM-osioon. Jahka saan työn alla olevan muokkauksen tallennettua, voin käydä käyn siirtelemässä.--Htm (keskustelu) 20. heinäkuuta 2015 kello 18.06 (EEST)

Sellainen huomio tähän sitten vielä, että osa noista linkeistä joita lisättiin lienee muuten sellaisia, että ne voisivat olla hyvin kirjallisuutta yms. osioissa ja täydellä kirjaviite-mallineella täytettynä. --Zache (keskustelu) 20. heinäkuuta 2015 kello 18.10 (EEST)

Lukijoille tiedoksi, että tämä ei sitten ole lainkaan mitään käytäntökeskustelua vaan jonkinlainen hätäinen ilmoitus siitä, että joku kokematon käyttäjä on laittanut informaatiota virheelliseen paikkaan, hänen keskustelusivulleen on huomautettu asiasta ja sitten täällä kysytään, onko Wikipedian yhteisö ehtinyt muutamassa tunnissa tehdä ulkoisten linkkien käytäntöön ratkaisevan poikkeuksen. No ei ole ehtinyt. --Pxos (keskustelu) 20. heinäkuuta 2015 kello 18.15 (EEST) Korj. 20. heinäkuuta 2015 kello 18.18 (EEST).

Ylläpitäjän loma

Esitän uutta käytäntöä, joka koskee ylläpitäjiä, seuraavasti: Yksittäisellä ylläpitäjällä on oikeus pyytää lomaa (oikeastaan "virkavapautta", mutta tämä on liian juhlallinen sana) ylläpitäjän tehtävistä perustellusta syystä byrokraatilta. Jos byrokraatti hyväksyy perustelut ja katsoo, että lomapyyntöä ei ole tehty tarkoituksessa välttää ylläpitäjän tunnukseen kohdistuvia kurinpitotoimenpiteitä, byrokraatti voi poistaa pyynnön tehneeltä käyttäjältä ylläpitäjän oikeudet siihen saakka, kunnes kyseinen ylläpitäjä ilmoittaa loman loppuneen ja pyyttää oikeuksiaan takaisin. Tällöin byrokraatti palauttaa oikeudet ilman eri keskustelua. Loman pituutta ei ole määritelty, mutta mikäli ylläpitäjä on lomalla kauemmin kuin vuoden eikä tämän vuoksi ole käyttänyt ylläpitäjälle rajoitettuja toimintoja vuoteen, oikeudet voidaan poistaa passiivisuuden vuoksi normaalin menettelyn kautta. Mikäli muokkaajayhteisö on ylläpitäjän loman aikana sitä mieltä, että ylläpitäjän oikeudet pitäisi poistaa pysyvästi, tähän on jo olemassa käytäntö ylläpitäjän oikeuksien poistosta, ja lomalla olo ei vaikuta asiaan. Loman pituutta ei tarvitse määrittää pyynnön yhteydessä etukäteen. --Pxos (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 15.42 (EEST)

Mihin tällaista tarvitaan ja mitä etua tästä olisi verrattuna nykyisiin? --Pitke (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 16.22 (EEST)

Jos joku ylläpitäjä haluaa luopua oikeuksistaan, hänellä ei ole muuta mahdollisuutta kuin erota. Asia ei ole minun keksimäni vaan sain idean Ejs-80:n ratkaisuehdotuksesta eräässä kommenttipyynnössä. Ilman käytäntöä on vähän epävarmaa mennä byrokraatin luo pyytämään lomaa ja saada sitten selville, että oikeuksia ei saakaan takaisin ilman äänestystä. Jos ylläpitäjä kokee tarvitsevansa lomaa ja samalla oikeuksien poistoa väliaikaisesti, uskoisin että loman myöntäminen on eduksi sekä käyttäjälle että yhteisölle. Pitke puhui "nykyisistä". Mitä ovat nuo "nykyiset"? --Pxos (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 16.28 (EEST)

Ylläpitäjän loma alkaa niin että hän kirjoittaa käyttäjäsivulleen "olen lomalla" eikä siitä sen suurempaa numeroa tarvitse tehdä. Noin ainakin muut tekevät. --85.76.45.164 21. heinäkuuta 2015 kello 16.58 (EEST)

Tämä nyt sattuu olemaan käytäntökahvihuone, jossa ainakin minun tulkintani mukaan rekisteröityneet käyttäjätunnukset (vaikea sanoa, vaaditaanko äänioikeutta käytäntömuutoksiin) päättävät käytännöistä. Ei minua kiinnosta, mitä "muut tekevät". Puhun uudesta käytännöstä. Lopuksi sanon, että keskustelu on nyt jotenkin kovin vääristynyttä täällä. En usko, että olen ainoa kolho ivailija täällä, näitä on muitakin. --Pxos (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 17.01 (EEST)

Myös käytäntökahvihuoneessa IP:llä on ihan samanlainen keskusteluoikeus kun muuallakin wikipediassa. Tietenkin IP:n sanomisilla on sinänsä yleensä vähemmän "painoarvoa", mutta täysi oikeus heillä on kertoa mielipiteensä. Keskusteluun osallistuminen on jopa toivottavaa. Gopase+f (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 18.12 (EEST)

Voin nyt puhua ainoastaan omasta puolestani, mutta itse näkisin tuon välineenä irrottautua joko Wikipediasta tai sitten ylläpitäjännakeista väliaikaisesti. Esimerkiksi jos muokkaan Wikipediaa, niin ainakin itse koen, että minulla on velvollisuus seurata vähän mitä täällä tapahtuu ja esimerkiksi antaa estoja esimerkiksi sotkijoille tai myös vaikka muokata järjestelmäviestejä tai poistaa sivuja siirron tieltä, koska minulla on sellaiset käyttöoikeudet joilla sen voi tehdä. Toisaalta välillä voisi olla ihan hyvä tehdä yleisen motivaation kannalta jotain ihan muuta. Toinen on, että täällä menee välillä sen verran kireäksi tunnelma, että myös sen takia on hyvä voida irrottautua ylläpitäjän oikeuksista ja olla tavallisen käyttäjän tasolla ja vastuilla. Esimerkiksi itselläni viime syksynä ja alkuvuonna oli sellainen tilanne omien hermojeni ja ajankäytön kannalta varmaan olisin luopunut väliaikaisesti ylläpitäjän oikeuksista jos se olisi ollut mahdollista. Toisaalta jos luopuisin vapaaehtoisesti ylläpitäjänoikeuksista kokonaan, niin olen vähän skeptinen sen suhteen, että tulisin kovinkaan nopeasti uudestaan valituksi ylläpitäjäksi. Sama pätee aika lailla muihinkin aktiivisiin ylläpitäjiin, koska jos herättää mielipiteitä niin silloin siellä on väistämättä myös vastustusta ja vaadittu 75% kannatus jää aika helposti saamatta jos on edes muutama joka vastustaa. --Zache (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 17.20 (EEST)

Valta turmelee. Aika hyvä osoitus kun ylläpitäjä itse toteaa, että hänellä ei välttämättä olisi enää yhteisön mandaattia uudessa ylläpitäjä-äänestyksessä, mutta jatkaa siitä huolimatta tehtävässään, koska kokee olevansa "sopivampi" tehtävään kuin muut. Gopase+f (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 18.12 (EEST)

Säädetään kaikille vakimuokkaajille yksi pakollinen lomakuukausi (30 pv) per jokainen kalenterivuosi. 31.12. arvotaan seuraavan vuoden lomien pitojärjestys. Jos joku vakimuokkaaja ei onnistu pitämään yhtäjaksoista lomaa 30 päivää vuoden aikana, estetään hänet vuosittain kuukaudeksi 1.12. alkaen. Gopase+f (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 18.12 (EEST)

Mitäpäs,jos vaihteeksi keskusteltaisiin aiheesta asiallisesti löymättä sitä täysin läskiksi. Voisi muuten vähentää tarvetta pakotetuille lomajaksoille. --MiPe ^(wikinät) 21. heinäkuuta 2015 kello 18.20 (EEST)

Mä olen ajatellut ehdottaa yllämainittua jossakin muodossa jo kuukausien ajan. Nyt osui toinen ehdotusaatos vähän samalla ajatuksella, joten ajattelin että tämä ajatus sopii tässä esitettäväksi. Ei ajatella boksissa, vaan boksin ulkopuolella. Gopase+f (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 21.16 (EEST)

En kannata pakkolomaa käyttäjille. Haluaisin lukea perusteluja näkemyksiä omaan ehdotukseeni. Muu keskustelu pitää käydä toisen otsikon alla. --Pxos (keskustelu) 21. heinäkuuta 2015 kello 21.48 (EEST)

Maksimissaan vuoden (tai 6-9 kk) virkavapaa kuulostaa kohtuulliselta. Onko lomavuorot, ettei sitten käy niin, että kaikki ylläpitäjät ovat yhtä aikaa etsimässä itseään?--Htm (keskustelu) 22. heinäkuuta 2015 kello 00.32 (EEST)

Pidän ehdotusta hyvänä. Itselleni tällaisella uudistuksella ei ole tarvetta, mutta on helppo ymmärtää, että joillekin tämä homma voi olla välillä niin stressaavaa, että tästä voisi olla apua. --Nironen (keskustelu) 22. heinäkuuta 2015 kello 01.06 (EEST)

Niin ja voihan tuo ruudun ulkopuolinenkin maailma (työ, opiskelu, perhe) joskus häiritä tätä harrastusta.--Htm (keskustelu) 22. heinäkuuta 2015 kello 06.11 (EEST)

En kannata pakkolomaa ylläpitäjille, mutta tällainen vapaaehtoinen loma olisi hyvä idea. Elämässä voi tulla monia tilanteita, joissa kaipaisi taukoa ja vapautusta velvollisuuksista. Esitetyssä muodossaan se olisi myös kevyt, kun se olisi vain byrokraatin ja ylläpitäjän välinen toimenpide. Lisäksi se säilyttäisi helpon mahdollisuuden jatkaa ylläpitotöitä, kun elämäntilanne sen taas sallii. Olisi turhaa ajan haaskausta sekä epävaruuden lietsomista laittaa pystyyn uusintaäänestyksiä. On myös hyvä, että loman syy menisi vain byrokraatin tietoon, koska se säilyttäisi ylläpitäjän yksityisyydensuojaa paremmin kuin julkinen selitys loman syystä. --LCHawk (keskustelu) 22. heinäkuuta 2015 kello 19.23 (EEST)

Kannatan ideaa. Ylläpitäjä ilmoittaa lomasta käyttäjä- ja/tai keskustelusivullaan. Mielestäni ylläpitäjän ei tarvitse selitellä loman tarvetta kenellekään, koska eiväthän byrokraatit tiedä ylläpitäjien henkilöllisyyttä niin syy olisi vain ilmoitusasia, eikä sitä mitenkään pystyisi todistamaan ja miksi pitäisikään. Jos yp yrittäisi pakoilla häneen kohdistuvia syytöksiä, niin varmaankin yhteisö pitää huolen siitä, että asia ei unohdu. Nykyisellään loman tarpeessa olevalla luudan heiluttajalla on projektin kannalta vain huonoja vaihtoehtoja: puurtaa pakolla eteenpäin, totaalinen wikiloma tai luopua luudastaan kokonaan. Vapaaehtoisessa yp-lomassa näen projektin kannalta enimmäkseen vain hyviä puolia. --Whitetabor (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 09.46 (EEST)

Miksi yp ei muka voi jättää yp-toimia tekemättä jonkin aikaa? --Pitke (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 13.29 (EEST)

Kaipa niinkin voi tehdä, mutta jos ennestään aktiivinen ylläpitäjä jättää hommat muiden harteille, niin siitäkin varmaan joku vetää herneen nenäänsä, etenkin jos yp samalla jatkaa aktiivisesti muita puuhiaan. En tiedä kuinka ylityöllistettyjä byrokraatit nyt ovat, mutta en usko että enimmillään ehkä muutama pyyntö vuodessa (tai viidessä) lisäisi byrokratiaa mitenkään merkittävästi. Jos yp haluaa välillä "huilata" ja keskittyä vaikka kokonaan sisällön tuottamiseen, niin en vain näe miksei sitä voisi hänelle suoda. --Whitetabor (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 22.54 (EEST)

Eikös se herne mene sinne nenään joka tapauksessa, jätti ylläpitäjä hommansa "muiden harteille" byrokraattista tai ei-byrokraattista tietä? Gopase+f (keskustelu) 24. heinäkuuta 2015 kello 09.48 (EEST)

Ei mitään järkeä. Oikeuksia voi olla käyttämättä, vaikka ne olisikin. --Otrfan (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 10.47 (EEST)

Ylläpitäjä voi muiden käyttäjien tavoin pitää wikilomaa ja säännellä tekemisiään. Loman anominen on turhaa byrokratiaa kun yp voi olla koskematta luutaan melkein vuoden menettämättä yp-oikeuksia. Jos ei osaa olla luutimatta vaikka haluaisi niin on syytä harkita onko täysi wikiloma tarpeen tai parempi luopua ylläpitäjyydestä. En vieläkään näe ehdotuksessa mitään etua nykyisiin menettelyihin verrattuna. Se vain lisää turhaa byrokratiaa siihen mikä nyt hoituu sujuvasti ilman. Vai onko kyse siitä, että on joku yp jolta tullaan usein pyytämään yp-toimia ei kehtaa ohjata kyselijöitä yp-ilmoitustaululle ja sanoa olevansa lomalla, koska on aktiivinen muissa toimissa? --Pitke (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 13.29 (EEST)

Itselläni ne eniten kuormittavia tilanteita ovat ne joissa näkee sellainen, että johonkin asiaan pitäisi puuttua ja johon ei oikein kukaan muukaan haluaisi koskea ja koen sitten itseni vastuulliseksi ylläpitäjänä tekemään asialle jotain. Yleensä nämä liittyvät käyttäjien välisiin ristiriitatilanteisiin tai sitten ihan vain siihen, että täällä joku tarkoitushakuisesti sohlaa ja nämä ovat myös sen tyyppisiä tilanteita, että fiwikissä niiden seurauksena ylläpitäjät ovat päätyneet luopumaan ylläpitäjyydestään. Sinänsä minulle tulee myös kysymyksiä joissa pyydetään yp-toimia, mutta enimmäkseen ne ovat olleet aika teknisluontoisia ja olen tehnyt niitä ihan mielelläni. --Zache (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 14.02 (EEST)

Ja miten ehdotettu lomakäytäntö tässä auttaisi? Kun johonkin asiaan pitäisi puuttua, mutta ei halua, niin voi pyytää lomaa, jolloin voi selittää olevansa lomalla ylläpitotehtävistä? --Otrfan (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 15.01 (EEST)

No kai se ainakin siten vaikuttaa, että jos ei ole ylläpitäjänoikeuksia niin voi irtautua ylläpitotehtävistä ja jättää ne jonkun muun huoleksi. En sinällään usko, että täällä olisi yhtään sen enemmän innokkaita ylläpitäjiä ratkomaan ongelmia joten ainakin alkuvaiheessa tämä lähinnä auttaa henkilöä itseään. Pidemmällä aikavälillä se voi sinänsä auttaa saamaan lisää aktiivisia ylläpitäjiä ja vähentää ylläpitäjien ja esimerkiksi estettyjen käyttäjien välisiä yhteentörmäyksiä jos ylläpitäjät voivat välillä siirtyä syrjemmälle. --Zache (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 15.15 (EEST)

En oikein usko, että aktiivisia ylläpitäjiä saadaan lisää porkkanalla, että nämä voivat halutessaan olla passiivisia ylläpitäjiä. Ja muista en tiedä, mutta jos minulle joskus tulee tunne, että jollekin asialle olisi tehtävä jotain, mutta syystä tai toisesta ei sillä hetkellä tee mieli, niin minä en tee mitään, kun ei ole pakko. Osa ylläpitäjistäkö on sellaisia, että jos kokevat itsensä "vastuulliseksi ylläpitäjänä tekemään asialle jotain", niin ottavat ja lähtevät lomalle? Onko se vastuullisempaa kuin minun toimintani? --Otrfan (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 15.40 (EEST)

Lähinnä ajattelen asiaa henkilön itsensa kannalta. --Zache (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 15.54 (EEST)

Aika lailla samaa mieltä Pitken kanssa. Ei me tarvita lisää vastuuta pakoilevia ylläpitäjiä. Jos jotakuta vituttaa olla ylläpitäjä niin olkoon vähän aikaa käyttämättä ylläpitotyökaluja. Jos sekään ei toimi niin voi jäädä wikilomalle tai sitten luopua ylläpito-oikeuksista kokonaan. En näe tarvetta ehdotetun kaltaiselle ylläpitäjälomalle. Gopase+f (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 21.00 (EEST)

Niinnotota. Olen maalaisena mielestäni osittaisella lomalla ylläpitäjyydestä kuten muustakin toiminnasta täällä nyt kuumimpana ja aktiviisimpana kesäaikana. Se näkyy tavallaan myös käyttäjäsivullani. Tämä ei kuulu tähän mitenkään mutta lomallani kauneimpana kesänä heinäkuussa jouduin vetämään aika hankalaa ylläpidotoonkin liittymätöntä tointa välityslautakunnassa asiassa Joonasl vs Ulrika, kaivakoon ken tahtoo. mutta ei ylläpitäjänkään tarvitse olla aina hollilla. On tietenkin toivottavaa, että joku ylläpitäjä on, ja kun minusta täällä on lähinnä, kaikella kunnioituksellä, Pxos ja Otrfan, Ejs80, Anr ja Stryn sekä Harriv botteineen, ei voida ajatella, että koko roskan pitäisi aina kaatua heidän niskaansa. Näiden kaikkien seikkojen vuoksi kannatan suhteellisen suurta ylläpitäjämäärää. --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 22.51 (EEST)

Mä en viitsi nyt kommentoida, kun mä olen lomalla. --Lax (keskustelu) 26. heinäkuuta 2015 kello 18.54 (EEST)

Mulla loma käy vähiin. Onneksi ilmeisesti käytäntö ei ole muuttunut eikä byrokraattia tarvitse informoida. --Jisis (keskustelu) 30. heinäkuuta 2015 kello 19.04 (EEST)

Keskustelu on hiljentynyt. Totean, että ehdotus ei ole saavuttanut riittävää kannatusta (70–80 %), jotta käytäntöä voitaisiin muuttaa.

Puolesta	Vastaan	Tyhjää
Pxos (ehdottaja) Zache (YP) Htm Nironen (YP) LCHawk Whitetabor	Otrfan (YP) Pitke (YP) Gopase+f	Höyhens (YP) Lax (YP) Jisis (YP)
6	3
67 %

Katson ehdotukseni olevan hylätty ja päätän keskustelun omalta osaltani tähän. --Pxos (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 21.25 (EEST)

Totta kai ylläpitäjä saa putää lomaa, jos haluaa. Jos menee liian raskaaksi, on viisaampaa pitää lomaa, kuin väkisin raataa. Eli periaatteessa tämä kommentti lisää kannatusprosenttia ja nostaa sen 70%:iin. En sitten tiedä, kuinka riittävä prosentti se on.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 7. elokuuta 2015 kello 20.03 (EEST)

Seuraava kommentti voi muuttaa prosenttilukua taas. Sanotaan nyt, että tein oman tulkintani kokonaisarvion perusteella, jossa luin mielipiteiden perustelut ja totesin, että tällainen käytäntömuutos vaatisi taakseen selkeän konsensuksen, jota ei mielestäni ollut eikä ole vieläkään. Kiitos kommentista nyt kuitenkin. --Pxos (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 20.06 (EEST)

Ei mikään tai kukaan estä loman pitämistä nykyäänkään. Eivät ylläpitäjät ole pakkotyössä. --Otrfan (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 20.06 (EEST)

Jatkan tätä sen verran, että kyse ei ole siitä, että joku asia estäisi pitämästä lomaa. Kyse on MORAALISTA. On moraalisesti hankalaa päivittä Wikipediaa ylläpitäjänä ja olla käyttämättä ylläpitotyökaluja. Jos olisi selkeästi merkintä lomasta, tämä ongelma poistuisi. Tiedän tämän moraalisen puolen itse kokemuksesta, sillä olin joskus modena eräällä keskustelupalstalla ja siellä oli hankalaa käydä vain lukemassa ja kirjoittelemassa ja olla tekemättä ylläpitotoimia, vaikka olisi niin halunnut tehdä.--LCHawk (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 20.20 (EEST)

Ilmeisesti moraalissani on sitten vikaa. Jos namiskuukkeleita on ihan mahdoton olla painamatta, niin mikä estää käyttämästä altteria? Ja kukaan ei tunnu olevan huolissaan byrokraattien lomista. Päinvastoin byrokraattien työtä halutaan tällä käytäntöehdotuksella lisätä. --Otrfan (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 20.39 (EEST)

Alamäkiluistelijat

Onkohan alamäkiluistelijoiden merkittävyyydestä aiemmin keskusteltu? Mielestäni sellainen olisi kyllä paikallaan. Lähinnä kysyn vaan että ovatko kaikki Red Bull Crashed Ice -kilpailujen osanottajat automaattisesti merkittäviä. --Memasa (keskustelu) 28. heinäkuuta 2015 kello 20.30 (EEST)

Eivät varmastikaan kaikki osallistujat ole merkittäviä. Sivulla [4] sanotaan, että Suomen karsinnoista 32 parasta suomalaista pääsee mukaan MM-osakilpailuun. Tiedä sitten miten se raja voidaan vetää, pelkästään voittajiinko? Tuskin kuitenkaan... En ole lajiin sen enemmin perehtynyt, niin odotan jotain viisampaa sanomaan mielipiteensä. --Stryn (keskustelu) 28. heinäkuuta 2015 kello 21.37 (EEST)

(Vuodesta 2010) laajasti kiertuetta kiertäneet ovat merkittäviä. Gopase+f (keskustelu) 29. heinäkuuta 2015 kello 14.21 (EEST)

Tämä on mielestäni hyvä rajaus. Mutta kuka sen duunaa käytännössä? --Memasa (keskustelu) 29. heinäkuuta 2015 kello 18.43 (EEST)

Mielestäni tällä hetkellä fi-wikissä olevat alamäkiluisteluartikkelit ovat kaikki merkittäviä. --A. Keronen (keskustelu) 30. heinäkuuta 2015 kello 11.45 (EEST)

Huomautan, että maailmanmestareidenkin artikkeleissa on niukalti tarjolla kielilinkkejä, mikä kertoo kyllä jotain alamäkiluistelijoiden merkittävyydestä yleensä. --Memasa (keskustelu) 30. heinäkuuta 2015 kello 14.44 (EEST)

Alamäkiluistelu on maailmanlaajuisesti jo nyt melko suosittu laji ja se kasvattaa koko ajan suosiotaan. --A. Keronen (keskustelu) 31. heinäkuuta 2015 kello 13.36 (EEST)

Artikkelin poistaminen lähteettömänä

Wikipedian käytännöt edellyttävät lähteiden merkitsemistä. Lisäksi todetaan, että kun lisäät tietoa Wikipediaan, sinun tulee merkitä lisäykselle luotettavat, ulkopuoliset lähteet. Muussa tapauksessa lisäyksesi saatetaan poistaa. Eli voiko käytännön perusteella poistaa lähteettömän artikkelin, jos pyynnöstä huolimatta lähteitä ei artikkeliin ilmaannu?--Veli Himmeä (keskustelu) 30. heinäkuuta 2015 kello 10.31 (EEST)

Näinhän se tietysti menee jos tarkkoja ollaan, mutta parasta olisi kuitenkin katsoa löytyisikö hakukoneella jotain. Vielä voi laittaa merkittävyyskeskusteluun koska sillä keinoin joskus löytyy yllättäen lähteitä. Aikaa ja vaivaa vaativa prosessi tosin. --85.76.44.110 30. heinäkuuta 2015 kello 10.43 (EEST)

Pääpiirteissään ei. Fiwikissä noin kolmannes artikkeleista on kokonaan lähteettömiä eikä niitä olla poistamassa. Sitten taas jos artikkelissa muita myös muita ongelmia, niin niitä ollaan poistettu esimerkiksi jos artikkeli on niin huonosti kirjoitettu, että se pitäisi käytännössä kirjoittaa uusiksi jotta siitä saisi jotain tolkkua tai jos se vaikuttaa olevan huuhaata. Tämä on kuitenkin tapauskohtaista. --Zache (keskustelu) 30. heinäkuuta 2015 kello 10.45 (EEST)

Joo no totta toki, että aika iso joukko artikkeleita olisi poistouhan alla, jos oikeasti tätä lähtisi rankalla kädellä soveltamaan. Lähinnä nyt mietin sitä kautta, että kun niitä lähteettömiä aloituksia tulee säännöllisin väliajoin ja lähdettä kysyessä vastausta ei välttämättä tule ollenkaan tai saatu vastaus on jotain äärimmäisen epämääräistä.--Veli Himmeä (keskustelu) 30. heinäkuuta 2015 kello 10.59 (EEST)

Niin no, teoriassa käytäntö toki ohjeistaa, että voit kysyä lähdettä tiedon lisääjältä, mutta käytännössä se on varsinkin ip-muokkaajien osalta tuuleen huutelua. --Jmk (keskustelu) 30. heinäkuuta 2015 kello 11.03 (EEST)

Usein parempi ratkaisu olisi varmaan poistaa melkein kaikki lähteetön teksti mutta jättää parin lauseen määritelmä. Jos aihe on wikimerkittävä, valmista artikkelia on helpompi lähteä laajentamaan kuin olematonta. Lähteettömän sisällön poistaminen voi vaikuttaa rankalta toimenpiteeltä, mutta usein se on yhtä hyödyllistä kuin pensaan alasleikkaus, eli tyngästä kasvaa entistä ehompi artikkeli. --Savir (keskustelu) 30. heinäkuuta 2015 kello 10.48 (EEST)

Yksi keino on poistaa kokonaan lähteettömästä artikkelista niin paljon tekstiä että siitä tulee HOK, joka sitten poistuu jollei siihen lisätä lähteellistä tekstiä. –Makele-90 (keskustelu) 1. elokuuta 2015 kello 23.30 (EEST)

Hmm, olisiko tuo toimiva konsti karsia pornonäyttelijöitä ym lähteetöntä roskaa ilman että kukaan pystyy puuttumaan asiaan? Pari kolme päivässä pikkuhiljaa? –Kotivalo (keskustelu) 1. elokuuta 2015 kello 23.40 (EEST)

Savir muotoili asian hyvin. Lähteettömän tiedon saa käytännössä aina poistaa, ihan reippaalla kädellä. Mitä tapahtuu jäljelle jääneelle artikkelinaloitukselle, voidaan sitten katsoa erikseen (riippuen mm. itse aiheen merkittävyydestä). --Jmk (keskustelu) 30. heinäkuuta 2015 kello 10.59 (EEST)

Uusi tutkimus on merkitty poistokäytännössä yhdeksi ongelmaksi, joka saattaa edellyttää artikkelin poistoa. Tämä siis ottaa artikkelin lähteettömyyden yhden askeleen pidemmälle ja koskee asioita, joista ei todennäköisesti ole koskaan julkaistu mitään Wikipedian ulkopuolisissa, luotettavissa lähteissä. --Dodi 8238 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2015 kello 11.05 (EEST) [muokattu 30. heinäkuuta 2015 kello 11.49 (EEST)]

Tarkoitit kai sanoa "Wikipedian ulkopuolisissa, luotettavissa lähteissä"? Muotoilusi tahtoo sanoa että Wikipediakin olisi luotettava. --85.76.84.180 30. heinäkuuta 2015 kello 11.30 (EEST)

Aivan, kiitos! --Dodi 8238 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2015 kello 11.49 (EEST)

Parempi olisi ollut yliviivata virheellinen muotoilu ja kirjoittaa perään korjaus. Nyt hätäinen lukija saattaa luulla että pilkku on tarpeeton. --85.76.33.65 30. heinäkuuta 2015 kello 12.12 (EEST)

Lähteettömät tiedot voi poistaa, mutta mikään pakko se ei ole. Kuten Zache totesi, lähteettömiä artikkeleita on paljon. Yleensä olen antanut lähteettömienkin aloitusten olla. Jos niissä on oman vajavaisen käsitykseni mukaan täyttä potaskaa, poistan sen. Kulloisestakin intotilanteesta riippuu, etsinkö lähteitä vai ei. Mutta nähdäkseni ei ole syytä poistaa lähteettömiä artikkeleita systemaattisesti, sellaista käytäntöä ei nähdäkseni ole.--Htm (keskustelu) 30. heinäkuuta 2015 kello 12.27 (EEST)

Voi. Ja näin on jossain tapauksissa aikaisemmin toimittukin. Käytännön muokkaustyössä näin kuitenkin tapahtuu harvoin, joten kannattaa mahdollisuuksien mukaan useimmiten etsiä toista vaihtoehtoa. Gopase+f (keskustelu) 30. heinäkuuta 2015 kello 13.50 (EEST)

Lähteettömyys on parempi syy artikkelin poistamiselle kuin laihaksi katsottu merkittävyys. Kyllä jokaiseen merkittäväksi koettuun artikkeliin varmasti lähteitä löytyy, jos niitä vähän jaksaa hakea. Jos lähteitä ei kertakaikiaan etsimälläkään löydy, artikkeli ei sitten kuulu Wikipediaan. Asiaa voisi lähestyä näin: Katsotaan luettelo lähteettömistä artikkeleista ja arvioidaan lähteettömien artikkelien yleistä kiinnostavuutta joillain mittareilla. Sitten aletaan vain kovalla kädellä ja tasaista tahtia poistelemaan lähteettömiä artikkeleita alkaen vähiten kiinnostavista. Kun näin tehdään, pikkuhiljaa alkaa levitä tieto, että jos artikkeli on lähteetön, se saattaa todella poistua yllättäen. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 2. elokuuta 2015 kello 21.30 (EEST)

Kiinnostavuus on ainakin huono poistokriteeri. --Otrfan (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 03.44 (EEST)

Lähdekäytäntö ei ole ollut voimassa alusta asti. Vielä kymmenen vuotta sitten oli ihan asiallista kirjoittaa lähteettömiä artikkeleita. Näin ollen lähteettömyyttä ei pidä käyttää poistosyynä eikä myöskään poistaa olemassa olevaa tekstiä pelkästään puutteellisen lähteistyksen vuoksi. Jos poistoon on syytä, siihen löytyy muukin syy kuin lähteettömyys. --M. Porcius Cato (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 00.07 (EEST)

Tavuviivat artikkelin nimessä

Tyylioppaan mukaan jos artikkelin nimessä on kaareva heitto- tai lainausmerkki tulee luoda ohjaussivu suorilla vastaavilla merkeillä. Entä jos artikkelin nimessä on – merkki? Luodaanko ohjaussivu tavuviivalla kirjoitettuna? --Seegge ^(keskustele) 4. elokuuta 2015 kello 16.46 (EEST)

Kyllä minä ainakin olen näin toiminut. Tällöin ohjaussivulta on helppo käydä poimimassa väärinkirjoitetut tapaukset ja korjata ne. --Memasa (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 00.08 (EEST)

Punaiset linkit Katso myös -osiossa tulisi sallia

Tämä helpottaisi potentiaalista muokkaajaa hahmottamaan artikkelin puutteita ja veisi täten artikkelin kehitystä eteenpäin. --Memasa (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 22.35 (EEST)

Wikipedian tyylioppaaseen kuuluva Ohje:Artikkelin_rakenne#Katso myös -osio sanoo näin:

Linkkejä olemattomiin artikkeleihin (punaisia linkkejä) Katso myös -listaan ei tule lisätä, sillä on turha pyytää katsomaan artikkelia, jota ei ole. Tällaista linkkiä poistettaessa on kuitenkin pyrittävä mahdollisuuksien mukaan siirtämään linkki artikkelin leipätekstiosioon.

Tämä on mielestäni ihan hyvä perustelu ja toimintaohje. Artikkelin puutteista voi keskustella keskustelusivulla. --Dodi 8238 (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 00.21 (EEST)

Lukijan kannalta punaiset linkit ovat turhia, mutta tätä kysymystä tulisikin lähestyä muokkaajan näkökulmasta. Monikaan satunnainen ohikulkija ei eksy keskustelusivulle lukemaan artikkelin puutteista, sikäli mikäli sellainen sivu on edes luotu. Lisäksi jos artikkelin puutteista avaa keskustelun saattaa kulua kohtuuttoman pitkä aika ennen kuin joku vastaa, jos vastaa. Punainen linkki olisi muokkaajalle selvä signaali siitä ettei artikkeli ole täydellinen. Toisaalta olisi hyvä ohjeistaa käyttämään korjattava-mallineita ronskimmalla kädellä. --Memasa (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 00.43 (EEST)

Wikipedialla ei ole määräaikoja, joihin mennessä joidenkin asioiden tulisi olla tehtynä. Toimimme aikataululla, joka koostuu kuukausista, vuosista ja vuosikymmenistä. Aiheesta kiinnostunut muokkaaja tulee kyllä jossain vaiheessa eksymään artikkelin keskustelusivulle. Punaisen linkin ei ole tarkoitus olla "selvä signaali siitä ettei artikkeli ole täydellinen". Punainen linkki tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, ettei suomenkielisessä Wikipediassa vielä ole omaa artikkelia kyseisestä aiheesta. Punaiset linkit toimivat siis ikään kuin artikkelitoiveina. (Tämän takia ei kannata tehdä punaisia linkkejä aiheista, jotka eivät selvästi täytä Wikipedian Merkittävyys-käytännön asettamia vaatimuksia.) --Dodi 8238 (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 01.13 (EEST)

Totta kai se on selvä signaali siitä ettei artikkeli ole täydellinen, koska ideaalitapauksessa punaisia linkkejä ei ole lainkaan, jolloin ne asiat, jotka koetaan tärkeiksi, mainitaan jo leipätekstissä ja leipätekstinkin punaiset linkit ovat ideaalitapauksessa toisen värisiä. Kaikella kunnioituksella – mielestäni yksinkertaistat asiaa liikaa. --Memasa (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 01.37 (EEST)

Se että jokin linkki on punainen ei kerro aiheen merkittävyydestä mitään. --Memasa (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 01.39 (EEST)

Punaisia linkkejä tulee olla vain merkittäviin aiheisiin, jos on punainen linkki varmasti ei-merkittäväöän aiheeseen, niin tällainen linkki tulee poistaa. Vääriä linkityksiä voi toki olla, mutta väärät linkitykset tulee poistaa. Joskus voi olla erimielisyyttä, onko aihe merkittävä, silloin voi tarvittaessa keskustella aiheen merkittävyydestä.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 10.15 (EEST)

Käyn nyt tekemässä Katso myös -osion punaisella linkillä varustettuna artikkeliin Eurooppalainen elokuva, koska täällä kehotetaan muokkaamaan rohkeasti. Jos se jotakuta häiritsee, niin ei muuta kuin hihat heilumaan. --Memasa (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 01.56 (EEST)

Useimmiten voi tehdä muutaman rivin artikkelinaloituksen, joka oikeuttaa KM-linkkiin. Nyt sen tekoon meni alle 60 sekuntia. Ymmärrän kyllä, että ongelma ei ole pelkästään kyseinen World cinema, mutta olen muiden kanssa samaa mieltä, ettei punaisia KM-linkkejä pitäisi tehdä. Kahdesta pahasta on nykyinen käytäntö mielestäni pienempi. --Abc10 (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 09.32 (EEST)

KM-osion sinisetkin linkit pitäisi pyrkiä käsittelemään ja linkittämään leipätekstissä. --Otrfan (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 02.51 (EEST)

Punalinkkien lisäily katso myös -osioon on huono ajatus. Wikipediaahan tehdään lukijoille eikä muokkaajille. --Savir (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 11.39 (EEST)

Näin. Joskus Wikipedian alkuaikoina oli ehkä ymmärrettävää semmoinen edistyshuuma, että tärkeintä on kunhan saadaan lisää muokkauksia, lisää artikkelinaloituksia, lisää mitä tahansa, että saadaan projekti vauhtiin ja jotta tulevaisuuden Wikipedia olisi lukijalle käyttökelpoinen. Nykyaikana vois kuitenkin jo enemmän katsoa sitä, miten hyvin nykyajan Wikipedia palvelee nykyajan lukijaa. --Jmk (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 12.36 (EEST)

Saisiko sellainen ajatus kannatusta että luotaisiin Malline:Korjattava/laajennus, jota voisi käyttää laajennusehdotusten tekemiseen? --Memasa (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 15.51 (EEST)

Jos jotain oleellista tietoa puuttuu artikkelista, niin on {{Tynkä}} --Otrfan (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 15.58 (EEST)

En ole hirveästi seurannut keskustelua tynkämerkintöjen ympärillä, mutta eikös jossain vaiheessa käyty keskustelua tynkämerkinnöistä luopumisesta. --Memasa (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 16.06 (EEST)

Mielipidetiedustelun päättyminen?

Heips. Kyselisin, kuinka kauan mieleipidetiedustelun on seisottava hiljentyneenä ennen kuin se voidaan arkistoida? Saako esimerkiksi tänne [5] vielä laittaa mielipiteen asiasta?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 6. elokuuta 2015 kello 23.28 (EEST)

Tuo ei ollut mielipidetiedustelu vaan keskustelu, joka on edelleen auki. En tiedä miksi siinä on alettu laskemaan ääniä. --Otrfan (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 04.57 (EEST)

Jotta tulee selväksi, että konsensusta ei ole saavutettu. Ne mielipiteet, jotka olen merkinnyt taulukossani otsikolla "tyhjää", ovat oikeastaan ei-kannattavia, jos lukee rivien välistä, joten on melko selvää jo tässä vaiheessa, että ehdotus ei mene läpi. On selkeämpää kertoa asia kuin jäädä loputtomasti ihmettelemään, mitä päätettiin vai päätettiinkö mitään. Keskustelu on edelleen auki, jos siihen haluaa osallistua. Oman kommenttini siellä voi ymmärtää ymmärryksensä määrän mukaan. --Pxos (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 14.50 (EEST) Korjattu kommenttia. --Pxos (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 15.10 (EEST)

Mennään ihan normaalissa järjestyksessä. Ei lasketa ääniä keskusteluista. Jokainen joka haluaa tutkia yhteisön kantaa esiin nostettuun seikkaan voi lukea keskustelun. Jos joku haluaa olla kohtelias, hän voi lukea keskustelun ja kirjoittaa keskustelun loppuun lyhyen yhteenvedon keskustelusta laiskoja käyttäjiä varten. Sitten yleensä keskustellaan yhteenvedon totuudenmukaisuudesta kun se ei kaikkien mukaan ole neutraali tiivistelmä keskustelusta. Sitten kirjotetaan lisää yhteenvetoja, jonka jälkeen pari käyttäjää kertoo kantansa varsinaiseen keskusteluun ja kirjoitetaan uudet yhteenvedot, minkä jälkeen aloitetaan uusi keskustelu uudessa paikassa samasta aiheesta. Summa summarum: kannattaa lukea keskustelu jos haluaa tietää mitä mieltä yhteisö on keskustelussa ollut. Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 13.47 (EEST)

Kai tuo yllä oleva on sitten hauskasti kirjoitettu. En osaa arvioida. Joka tapauksessa keskusteluissa pyritään löytämään aina konsensus jonkun päätöksen taakse. Jos kyseessä on olemassa olevan käytännön muuttaminen, konsensusta voi arvoida eri tavoin. Yksi tapa on katsoa, mitä ihmiset ovat asiasta lausuneet ja yrittää hahmotella, onko noin 70–80 % keskustelijoista ehdotuksen takana ja mitä ehdotuksen vastustajat ovat kommenteissaan tuoneet esille. Yleensä erilaisessa päätöksenteossa on hyvä, että lopputulos pyritään selvittämään tarkasti, ettei asia jää epäselvään tilaan. Minulla on omat toimintatapani, kun taas Gopase+f kuvaa yllä olevassa kirjoituksesaan ilmeisesti toisenlaisia menettelytapoja. --Pxos (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 15.59 (EEST)

Onhan tuollaisia yhteenvetoja kirjoteltu aikaisemminkin loppukaneeteiksi useisiin erilaisiin keskusteluihin. En tiedä mihin toimintatapoihin Pxos omalta osaltaan viittaa. Mä kuvailin vain lyhyesti yhteisön aikaisempia toimintamalleja. Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.06 (EEST)

Kiitos kuvailusta. Sentree kysyi, koska mielipidetiedustelun voi arkistoida. Esimerkiksi hän antoi käytäntökeskustelun, joka ei ollut mielipidetiedustelu äänten muodossa eikä sitä ollut arkistoitu. Jos vastaan alkuperäiseen kysymykseen, niin mielipidetiedustelun voi arkistoida sitten kun se on päättynyt, mutta arkistointi ei ole pakollista. Viimeistään keskustelusivujen botti arkistoi kaiken täällä olevan. Olisi pitänyt vaan vastata alkuperäiseen kysymykseen ja jättää tuo esimerkin kuvaama asia rauhaan. --Pxos (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.11 (EEST)

Johan siihen Otrfan vastasi ajat sitten... Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.14 (EEST)

En osannut lukea vastausta oikein. No hyvä. Asia on kaiketi sitten jokseenkin selvä joillekuille, mikä riittää minulle. --Pxos (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.16 (EEST)

WP:Point -käytännön alennus käytösohjeeksi

Vuonna 2013 Käyttäjä:Ilmaisin (tuolloin ilaiho) oli rohkea ja muutti WP:POINT -käytännön käytösohjeeksi [6] vain lyhyen keskustelun pohjalta, ilman konsensusta (kaksi neljästä keskustelijasta piti ohjetta käytäntönä). Näin iso muutos vaatisi mielestäni pidemmän keskustelun ja selvän konseksuksen. Pitäisikö asiaa harkita uudelleen vai annetaanko olla? ¬Antilope 9. elokuuta 2015 kello 17.21 (EEST)

Itse asiassa nyt olisi hyvä tilaisuus mennä historiassa pitemmälle ja purkaa tänne yhden käyttäjän (Dilaudid) aikanaan rakentama, hieman keinotekoinen erottelu käytäntöihin ja käytösohjeisiin: [7], Häiriköivä muokkaustyyli -sivun keskustelu, Käytösohjeiden keskustelu. Ehkä tuo vuonna 2007–2008 oli jotenkin järkevä erottelu, mutta ei kai enää. Kaikki voisivat olla käytäntöjä aivan hyvin. --Pxos (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 17.51 (EEST)

Mitä itse olen ymmärtänyt, niin käytösohje eroaa käytännöstä siten, että käytösohje käsittelee toisten käyttäjien kanssa toimeen tulemista, käytännöt muita asioita. Käytösohje on samanarvoinen kuin käytäntö, molempia tulee noudattaa normaalitilanteissa. --ilmaisin (k) 9. elokuuta 2015 kello 19.18 (EEST)

Sivulle Wikipedia:Käytännöt on kirjattu pitkä litania otsikon Wikipedia:Käytännöt#Työskenteleminen toisten käyttäjien kanssa alle. --Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 19.26 (EEST)

Tuo WP:POINT kuitenkin ohjeistaa, miten täällä pitää toimia ja miten ei. WP:HH määrittelee ja kieltää henkilökohtaisen hyökkäyksen. Itse kallistun nyt kannattamaan Pxos:n ehdotusta käytäntö- ja käytösohjeluokitusten yhdistämisestä. --ilmaisin (k) 12. elokuuta 2015 kello 10.49 (EEST)

Järkevintä olis kun ensin mietittäis yhdessä, mitä ohjeita/käytäntöjä yhteisön jäsenet yleisesti noudattavat ja minkälaista toimintaa yhteisö jäseniltään odottaa, ja vasta sen jälkeen mietittäis millaisella ohjeistuksella tähän tulisi pyrkiä. Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 13.48 (EEST)

Täsmennyssivun ulkoasu

Pitäisikö täsmennyssivun ohjetta tarkentaa sanojen tavallisesti ja yleensä osalta? Vai onko tärkeätä? Esimerkiksi täsmennyssivulla Brown on enimmillään kolmekin linkkiä riviä kohti ja johonkin henkilöön liittyvä kuva. Ilmeisesti henkilö on kuuluisa, vaikken tunnistakaan enkä löydä lisätietoa ilman hakua (linkki puuttuu). Jos nämä ovat mielipideasioita, niin voin vapaasti poistella tai lisäillä oman tietoni tuntemukseni mukaan. Samoin joku toinen ihmettelee muokkauksiani ja korjaa mielestään paremmaksi. --Raid5 (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 18.57 (EEST)

Ymmärtääkseni sitä kantaa on ollut, että muita sanoja kuin itse hakusana ei tulisi linkittää, paitsi jos itse hakusanaa ei ole linkitetty siksi että sitä ei ole arvioitu itsenäisen artikkelin aiheena merkittäväksi ja siksi halutaan linkittää joku mu artikkeli, jossa asiasta on lisätietoa (mutta ei kuitenkaan ole linkitetty ohjausta). Samoin ymmärtääkseni on ollut kantaa, että täsmennyssivuilla ei pitäisai olla kuvia. (Ainakin veikeä orava, joka oli lisätty ao. täsmennyssivulle, poistettiin.) Nämä ehkä lienevätkin täsmennyssivun selkeyden kannalta hyviä periaatteita. (Vai miten on?) Jos jostain esim. suklunimestä tai suvusta onkin täsmennyssivua laajempi artikkeli, niin sen kuvitus on taas oma keskustelunaiheensa.--Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 19.14 (EEST)

Hakusanan linkittämisen pitäisi riittää, miksi ihmeessä pitäisi linkittää muita. -Kuvaongelma ratkesi äsken.--Htm (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 19.45 (EEST)

Kiitos vastauksista, ehkä niitä tulee vielä lisää, jolloin ohjetta voisi ainakin täsmentää, jos ei haluta kokonaan kieltää tietynlaista muokkausta. En tehnyt täsmennyssivuun muutoksia, koska en ollut varma käytännöstä. Vieläkään en tosin voi vedota selvään ohjeeseen muokkausten yhteenvedossa tai muuten perustellessa. --Raid5 (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 20.02 (EEST)

Wikipedia:Täsmennyssivu: linkki artikkeliin, jonne lukija halutaan ohjata (ei niitä voi olla monta, kohdesivulla on sitten lisää linkkejä) ja lyhyt kuvaus (siis lyhyt). Jos on aivan pakko lisätä punalinkki, voisi mielestäni viitata lähteeseen. Punalinkkien määrä sivulla on syytä pitää hillittynä.--Htm (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 20.16 (EEST)

En tiedä miksi punalinkkien määrää täsmennyssivulla pitäisi mitenkään rajata. Se kuitenkin kertoo lukijalle, että on esim. useita samannimisiä henkilöitä tai paikkoja, ja siten estää väärinkäsityksiä. Samoin täsmennyssivun punalinkkikin toimii mallina wikityksille artikkeleissa. Itse olen joskus luonut täsmennyssivuja, joilla on ainoastaan punalinkkejä. --Otrfan (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 20.21 (EEST)

Onko asianajaja automaattisesti Wiki-merkittävä?

Ajauduin vahingon ja Googlen kautta erään nuoren asianajajan wiki-sivulle. Artikkelin ainoa merkittävyyttä puoltava seikka näyttäisi olevan asianajajuus. Suomessa on aihetta koskevan artikkelin mukaan noin 2000 Asianajaliiton (asianajajaa) jäsentä. Onko teemaa koskaan käsitelty? --Caygill (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 20.30 (EEST)

Ei kai mikään aihe ole automaattisesti merkittävä? Mutta tämä on tietysti mielipidekysymys. J.K Nakkila (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 20.40 (EEST)

Asianajajat eivät ole olleet automaattisesti merkittäviä ja muistaaksni rima on ollut aika korkealla. Eli taustalla on pitänyt olla joko sellaisia oikeusjuttuja joilla on ollut yhteiskunnallista merkittävyyttä, huomattavaa medianäkyvyyttä tai sitten henkilö on ollut jonkun erityisalan asiantuntija. --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 20.44 (EEST)

Pääsääntöisesti asianajajat eivät ole wikimerkittäviä. Gopase+f (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 20.51 (EEST)

Sivuhuomautuksena sanottakoon, että ainoat ihmiset, joiden voi sanoa olevan automaattisesti wikimerkittäviä, ovat eurooppalaisten kuningashuoneiden vastasyntyneet prinssit ja prinsessat. Tokihan merkittävyys tulee lukuisten lähteiden kautta, koskapa heitä käsitellään laajasti aiheesta riippumattomissa lähteissä, mutta on hauska kuriositeetti, että on olemassa joukko ihmisiä, jotka ovat merkittäviä heti synnyttyään. --Pxos (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 12.36 (EEST)

Olen samaa mieltä edellisten kommenttoijien kanssa: asianajajan ammatti yksin ei tee henkilöstä merkittävää. Jos rima tässä viedään liian alas, on lisäksi olemassa riski mainosmaisista artikkeleista. ––Apalsola ^{k • m} 18. elokuuta 2015 kello 02.10 (EEST)

Verkkoviite-mallineen julkaisu-parametri

Hei, millä tavalla verkkoviite-mallineen julkaisu-parametriin tulisi ilmoittaa verkkojulkaisun lyhennetty osoite, käytetäänkö sen edessä pientä vai isoa alkukirjainta? Mallinesivun ohje suosittaa kumpaakin vaihtoehtoa (taulukossa ”HS.fi” ja esimerkkimallineessa ”ts.fi”). Olen itse käyttänyt aina pientä alkukirjainta, mutta ComradeUranium on ainakin käynyt muuttamassa ilmailuartikkelien verkko-ositteiden alkukirjaimia isoiksi. (esim. tämä) Oma mielipiteeni asiaan on, että jos julkaisu-parametrissä käytetään lyhennettyä verkko-osoitetta (hs.fi, spacenews.com, puolustusvoimat.fi), käytetään sen alkukirjaimena pientä, ja isoa kirjainta voi vastaavasti käyttää tilanteissa, joissa julkaisu-parametriin ilmoitetaan jokin muun muotoinen tieto (esim. Yle Uutiset). Verkko-osoitteiden esitys isolla alkukirjaimella on omasta mielestäni outoa, sillä ne ilmoitetaan kaikessa muussa käytössä yleisimmin pienellä. --Msaynevirta (k · m) 16. elokuuta 2015 kello 11.29 (EEST)

Puhut osoitteesta, mutta verkko-osoite merkitään Osoite-parametriin eikä sitä tarvitse Julkaisu-parametrissä toistaa. Verkkoviitemallineen ohjeesta: "Jos sivu on osa laajempaa julkaisua tai sivustoa (esim. uutispalvelut), voidaan sivuston nimi merkitä tähän. Tähän merkitään siis sivuston nimi, ei esimerkiksi sivuston julkaisseen yrityksen nimeä. Julkaisun nimi on oleellinen tieto etenkin verkkolehtien, sanomalehtien verkkoversioiden yms. tapauksessa. Julkaisuksi ei merkitä sivuston verkko-osoitetta paitsi, jos se on myös julkaisun nimi." Esimerkkeinä annetaan YLE Uutiset, Kaleva.plus ja HS.fi. Jos siis sivusto on erillinen julkaisu eikä vain sama kuin julkaisija (jolle on sitten oma parametri), parametri täytetään. Itse olen aika usein merkinnyt julkaisijaksi Yleisradion, mutta en ole jaksanut kirjoittaa julkaisuksi vielä tuota YLE Uutisia, mutta niin se kuitenkin olisi oikein ilmoittaa. Julkaisija on mielestäni kuitenkin tärkeämpi kuin julkaisu.

Mutta vastauksena kysymykseesi: hs.fi on verkko-osoite ja sellaiset kirjoitetaan usein pienellä kirjaimella. HS.fi on osoitteesta löytyvä verkkojulkaisu, jolla on paperilehdestä erilliset uutispäälliköt ja tuottajat. Kyse on siis siitä, kumpi näistä mallineessa ilmoitetaan. Sanoisin, että verkkojulkaisun nimi on se joka ilmoitetaan Julkaisu-parametrillä. Sivuston etusivun osoitetta lienee tarpeetonta erikseen kertoa. – Kuohatti 16. elokuuta 2015 kello 13.20 (EEST)

Mitenkä sitten esimerkiksi Turun Sanomien suhteen menetellään, julkaisijahan on TS-Yhtymä Oy, mutta onko julkaisu Ts.fi, ts.fi vai TS.fi? Käytetäänkö Helsingin Sanomista muotoa Hs.fi, hs.fi vai HS.fi? Entä Pentonin julkaisema Aviation Week, käytetäänkö julkaisu-parametrissä tietoa Aviation Week, aviationweek.com vai Aviationweek.com? --Msaynevirta (k · m) 16. elokuuta 2015 kello 13.43 (EEST)

Iso alkukirjain näyttää huomattavasti siistimmältä. Esimerkiksi suositellussa artikkelissa RMS Titanic osoitteiden nimet on kirjoitettu isolla alkukirjaimella. ComradeUranium (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 14.26 (EEST)

Mielestäni esim. Turun Sanomien verkkosivuston tapauksessa julkaisu-parametrin arvoksi voi antaa ihan Turun Sanomat. Lukeehan se siellä ts.fi:ssäkin sekä selaimen otsikkorivillä että varsinaisen sivun otsikossa. –Kooma (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 14.40 (EEST)

Olin juuri kommentoimassa samaa Hesarista: sivuston otsikkona on Helsingin Sanomat. Moni lähteiden merkitsijä muuten jättää aina Julkaisu-kentän tyhjäksi ja kirjoittaa sivuston nimen Julkaisija-kenttään; en tiedä, mistä tämä on saanut alkunsa. --Silvonen (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 14.45 (EEST)

Oletan sen johtuvan verkkoviite-mallineen parametrien järjestyksestä: {{Verkkoviite | Osoite = | Nimeke = | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.8.2015 | Kieli = }}. Tuossa ainakin itse tulee yleensä merkittyä vain alusta osoite ja nimeke, ja sitten lopusta julkaisija, viitattu ja mahdollisesti kieli. Helppo ottaa pois siitä välistä pitkä rimpsu ei-niin-tarpeellista tekijästä julkaisupaikkaan, kun taas julkaisu olisi tuon pitkän rimpsun keskivälissä. Ja monta kertaa se menee vähän arpomiseksi mikä laitetaan julkaisuun ja mikä julkaisijaan. Tai no, tuo oli omalta osaltani varsin epäselvää vielä kolmisen vuotta sitten, mutta paremmin olen jo noita täytellyt viime aikoina. --Stryn (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 15.01 (EEST)

Omalla kohdallani se johtuu muokkausikkunan alla olevasta verkkoviiteMINI työkalusta, jossa on paikka julkaisijalle mutta ei julkaisulle. --Tappinen (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 15.39 (EEST)

Tuo kannattaisi korjata, koska julkaisun nimeä tarvitaan useammin kuin julkaisijaa. --Silvonen (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 15.49 (EEST)

Muutin tuon painikkeen julkaisija-parametrin julkaisu-parametriksi. (Taisin tuon painikkeen vuosia sitten väsätä ja on käynyt itsellänikin mielessä että julkaisu olisi tärkeämpi.)--Jisis (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 20.04 (EEST)

Olen aika ajoin huomannut käyttäjien keskustelusivuille jätetyn huomautuksia juuri tuollaista menettelyä vastaan: esimerkki. –Ejs-80 16. elokuuta 2015 kello 15.11 (EEST)

Vaikuttaa asiattomalta huomauttelulta. HS.fi-tyylisiä nimiä käytettiin ehkä useammin joskus Internet-kuplan aikoihin, kun .com yrityksen nimen perässä satakertaisti sen pörssiarvon. --Silvonen (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 15.40 (EEST)

Ei tuossa ole mitään asiatonta. Verkkojulkaisu on eri julkaisu kuin paperinen sanomalehti, ja sen olen tuolla sivulla selittänytkin. –Makele-90 (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 19.23 (EEST)

Kotuksen ohje:[8] --Otrfan (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 14.49 (EEST)

Kotuksen ohjeessa siis sanotaan: ”Internetosoitteita käytetään myös ilman www-alkua. Tällöinkin ne kirjoitetaan yleensä pienellä alkukirjaimella. Eräät sivustot ovat kuitenkin julkisia palveluita. Jos tällaisen sivuston osoite hahmotetaan nimeksi, se voidaan tekstissä kirjoittaa isollakin alkukirjaimella.” Mitä ohjeessa mainituilla yleisillä palveluilla tarkoitetaan, ja sovelletaanko kyseistä kirjoitusasua tavallisiin verkkosivuihin (esim. turunlentokerho.fi)? --Msaynevirta (k · m) 16. elokuuta 2015 kello 17.09 (EEST)

Edelleen olen sitä mieltä, että iso alkukirjain näyttää selkeämmältä ja paremmalta. ComradeUranium (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 17.11 (EEST)

Jälleen poimin summanmutikassa suosittellun artikkelin, Aasiannorsun. Lähteistä esimerkkejä kuinka ne on kirjoitettu: WWF.fi, Tiede.fi. ComradeUranium (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 17.14 (EEST)

Kotus on kuitenkin virallisesti varmasti se taho, jonka ohjetta meidän tulisi noudattaa wikipediassa jonkun satunnaisen suositellun artikkelin antaman esimerkin sijasta. Verkkoviite-mallineessa ei ole edes pistettä linkin jälkeen, jolloin kotuksen ohjeen mukaan ne tulisi kirjoittaa yleisesti ottaen pienellä (”Internetosoitteita käytetään myös ilman www-alkua. Tällöinkin ne kirjoitetaan yleensä pienellä alkukirjaimella.”).--Msaynevirta (k · m) 16. elokuuta 2015 kello 17.19 (EEST)

Entäpä kun Tiede-lehti on erisnimi, ja WWF on vakiintunut kirjoitettavaksi isolla (lyhenne)? Onko kotus meidän ”Raamattumme”, jota orjallisesti pitää noudattaa? ComradeUranium (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 17.26 (EEST)

Kyllä se vähän itse asiassa taitaa näin olla. Wikipediassa esimerkiksi NATOsta käytetään kirjoitusasua Nato, vaikka NATO on järjestön oman ohjeen mukainen kirjoitusasu. Tämän taustalla on pitkälti suomenkielisessä Wikipediassa lain lailla noudatetut kotuksen ohjeet. Tiede-lehti ja WWF ovat yksinään erisnimiä, mutta väitän vahvasti että tiede.fi ja wwf.org ovat verkko-osoitteita, ja niitä koskevat juuri nämä Otrfanin linkkaamat kotuksen ohjeet. --Msaynevirta (k · m) 16. elokuuta 2015 kello 17.48 (EEST)

Olen kyllä vahvasti sitä mieltä että TS:t ja HS:t veks: ilmoitetaan muodossa Turun Sanomat ja Helsingin Sanomat. Näin lukee lehtien sivuillakin. Verkkoviitteestä käy ilmi, että lähteenä on käytetty verkkolehteä. ComradeUranium (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 15.51 (EEST)

Tämä olisi yksinkertaisin tapa satunnaisen muokkaajan kannalta. --Thi (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 16.09 (EEST)

Ellen kuvittele aivan omiani, niin Hesarin nettiversio oli joskus taannoin paljon näkyvämmin profiloitunut HS.fi-nimen taa. Nythän sitä ei urlia lukuun ottamatta näy sivuilla oikein missään. – Haltiamieli 17. elokuuta 2015 kello 13.35 (EEST)

Juu, web.archive.org'in tallettamien versioiden perusteella käyttivät marraskuuhun 2012 asti HS.fi-nimeä (esim. [9]), sitten siirtyivät Helsingin Sanomiin. --Ryhanen (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 18.57 (EEST)

Eli alamme mekin korjailemaan vanhoja HS.fi-viitteitä Helsingin Sanomiksi. ComradeUranium (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 18.58 (EEST)

Mihin perustuu käsitys, että julkaisun nimi verkkoviite-mini -mallinetta käytettäessä tai yleensäkään olisi tärkeämpi kuin julkaisijan nimi? Kokematon muokkaaja saattaa nyt jotain väitettä oikeaksi todistaessaan käyttää lähteenä esimerkiksi saman julkaisijan eri verkkolehdissä julkaistua materiaalia havaitsematta, että kyseessä on sama paska eri paketeissa eikä useankaan saman julkaisijan lähteen käyttö tee artikkelia uskottavammaksi. Julkaisija on kaikissa painotuotteissa ja myös verkkotuotteissa se, joka vastaa sanomastaan ja viime kädessä päättää, mikä on lehden linja ja mikä ei. Lisäksi, kun julkaisijan nimi on valmiiksi ilmoitettu, ei lukijan tarvitse pähkäillä kenen mielipiteestä tässä on kyse. Jukaisijatiedon metsästys on toki hankalaa joskus.--Htm (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 20.19 (EEST)

VerkkoviiteMINI ei ole erillinen malline, vaan painike joka tulostaa verkkoviite-mallineesta yleisimmin käytetyt parametrit niin, ettei harvemmin käytettyjä tarvitse erikseen siivota. Vaikka tuo painike tulostaa nyt julkaisu-parametrin, voi julkaisija-parametrin silti käsin lisätä. Lisäksi mielestäni on usein käytännöllisempää mainita onko jokin tieto julkaistu Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa vai Aku Ankassa, vaikka kaikilla on sama julkaisija Sanoma Media Finland. --Jisis (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 20.46 (EEST)

Katsoakseni lähdeviitteen ensisijainen tarkoitus on yksilöidä käytetty lähde hyvin ja tarkasti, jotta se olisi myöhemmin mahdollisimman helposti löydettävissä ja tarkistettavissa. Siinä julkaisun nimi auttaa yleensä huomattavasti enemmän kuin julkaisijan. – Haltiamieli 17. elokuuta 2015 kello 21.55 (EEST)

Entäpä jos sivuston nimi on kirjoitettu isolla, kuten esim. Ajovalo.net, joka on sekä osoite että sivuston nimi? ComradeUranium (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 20.52 (EEST)

Kannattaisin kotuksen ohjeen ”Internetosoitteita käytetään myös ilman www-alkua. Tällöinkin ne kirjoitetaan yleensä pienellä alkukirjaimella” noudattamista. Kotuksen henkilökunta miettii kuitenkin suomen kieleen liittyviä kysymyksiä palkkatyönään. --Msaynevirta (k · m) 18. elokuuta 2015 kello 00.23 (EEST)

{{Verkkoviite}}-malline on aikanaan laadittu pitkälti asiaa koskevien kansainvälisen standardin ISO 690-2 ja sen pohjalta tehdyn kotimaisen SFS 5831 -standardin pohjalta. (Täydelliset viittaukset ovat mallineen ohjesivulla.) Standardit ohjeistavat merkitsemään viitteeseen nimenomaan (kausi)julkaisun nimen, ei osoitetta. Näin on menetelty myös standardien lukuisissa esimerkeissä. Aiemmissa kommenteissa esitetty ajatus, että julkaisu-parametrissa olisi käytettävä ensisijaisesti verkko-osoitetta (www:llä tai ilman), ei ole ainakaan näiden standardien mukainen eikä ainakaan minun mielestäni järkevä. Verkkojulkaisu on tietysti jotenkin erotettava mahdollisesti samannimisestä paperijulkaisusta: standardien suosittama tapa tehdä tämä on julkaisun tyypin merkitseminen julkaisun nimen jälkeen hakasulkeissa (esim. "[verkkolehti]", "[verkkodokumentti]" tai "[verkkosivu]"). Standardien mukaan julkaisutyyppi on pakollinen tieto, mutta verkkoviitemallineesta se puuttuu. Voisikin olla hyvä ajatus lisätä mallineeseen parametri tätä varten. (Parametrin oletusarvo voisi olla esim. "[verkkosivu]".) Ja vaikka edellä viittasin nimenomaan standardeihin, samansuuntaista ohjeistus on ollut muissakin näkemissäni viitteiden laatimista koskevissa ohjeissa.

On tietenkin tilanteita, joissa verkkosivun osoite on myös julkaisun nimi. Näin on mielestäni aika selkeästi esimerkiksi Kalevan verkkolehden tapauksessa: muotoa "Kaleva.fi" on sivulla käytetty johdonmukaisesti.[10] Sen sijaan esimerkiksi Helsingin Sanomien on verkkoversiossa käytetään nykyisin johdonmukaisesti muotoa "Helsingin Sanomat".[11] Tällöin tätä muotoa tulisi käyttää myös viitemallineissa. Kysymystä siitä, pitääkö osoite kirjoittaa isolla vai pienellä alkukirjaimella, pitää myös ajatella siinä kontekstissa, että kyseessä on nimenomaan verkkosivuston nimi, ei osoite: sivustojen nimet kirjoitetaan suomen kielessä isolla alkukirjaimella ja niin tulee toimia tässäkin. Siksi edellä viitattu Kotuksen verkko-osoitteiden kirjoitusasua käsittelevä ohje ei tähän päde.

Jonkin verran ongelmia aiheuttaa tietysti se, että verkkolehtien nimet saattavat vaihtua ja uudet nimet päivitettyvät myös vanhoihin artikkeleihin: esim. Kalevan verkkolehti oli aikanaan nimeltään "Kaleva.plus" ja HS vastaavasti on aiemmin käyttänyt muotoa HS.fi. Molemmilla nimillä löytyy myös Wikipediasta paljon viitteitä, vaikka nykyisin sivuilla käytetäänkin muotoja "Kaleva.fi" ja "Helsingin Sanomat". Viitemallineessa oleva viittauspäivä on kuitenkin mm. juuri näitä tilanteita varten: lähtökohtaisesti käytetään viittauspäivänä voimassa ollutta muotoa. Verkkojulkaisun nimen voi toki päivittää, kunhan samalla päivittää viittauspäivän. Mitenkään pakollista tämä ei kuitenkaan ole. (Ja jos viite on ensisijaisesti kirjalliseen lähteeseen, esim. paperilehteen ({{Lehtiviite}}-malline, silloin julkaisun nimeä ei vanhoihin viittauksiin tietenkään pidä päivittää.)

Julkaisija taas on aina se luonnollinen henkilö tai (yleisemmin) oikeushenkilö, joka kyseistä verkkosivua julkaisee. Julkaisija-parametrin arvona ei siis tule käyttää sen enempää julkaisun nimeä kuin osoitettakaan. Julkaisija ei siis voi olla esim. "YLE Uutiset", "www.yle.fi" tai "yle.fi" (vaan "Yleisradio Oy" tai "Yleisradio") eikä "Helsingin Sanomat", "www.hs.fi" tai "hs.fi" (vaan "Sanoma Media Finland Oy" tai "Sanoma Media Finland").

Kysymys siitä, kumpi on oleellisempi tieto, julkaisu vai julkaisija, riippuu tilanteesta. Jos kyseessä on tunnettu verkkojulkaisu, jolla on selkeästi julkaisijan nimestä poikkeava nimi, julkaisun nimi on usein oleellisempi tieto. Esim. Helsingin Sanomien tapauksessa julkaisun nimi (Helsingin Sanomat) kertoo todennäköisesti paljon enemmän kuin julkaisijan nimi (Sanoma Media Finland Oy). Toki myös julkaisijan nimen voi näissäkin tapauksessa ilmoittaa mutta pitäisin julkaisun nimeä kuitenkin olennaisempana. (Ja esim. verkkolehtien tapauksessa julkaisijan nimeä voi olla itse julkaisusta jopa vaikea löytää: usein sen joutuu kaivamaan käyttöehdoista, rekisteriselosteesta tai muusta lakitekstistä.)

Toisaalta esim. yritysten ja yhteisöjen verkkosivujen tapauksessa julkaisun nimi on usein sama kuin julkaisijan nimi, ja siksi julkaisun nimi voidaan näissä tapauksissa jättää pois. Keinotekoisesti luotuja julkaisun nimiä (esim. "X Oy:n www-sivut") on mielestäni syytä väittää. Lisäksi kirjallisuusviitteiden pääsääntöhän on, että nimet ym. kirjoitetaan siinä muodossa kuin ne on alkuperäisessä julkaisussa. Julkaisun nimeksikään ei siis pidä kirjoittaa mitään sellaista, mitä julkaisussa itsessään ei ole julkaisun nimeksi ilmoitettu. ––Apalsola ^{k • m} 18. elokuuta 2015 kello 02.02 (EEST) –– (kh) Apalsola ^{k • m} 18. elokuuta 2015 kello 12.00 (EEST)

Pääsääntöisesti samaa mieltä. Sen sijaan on turha miettiä kumpi on oleellisempi tieto, julkaisu vai julkaisija, sillä molemmat kuuluu ilmoittaa. Julkaisijan tietoja tosin joutuu joskus kaivelemaan. Keskustellussakin mainittuja lähteitä voi merkitä esimerkiksi näin Kattelus. –Makele-90 (keskustelu) 19. elokuuta 2015 kello 22.04 (EEST)

Itse asiassa useiden viittausohjeitten mukaan vakiintuneiden kausijulkaisujen tapauksessa julkaisijan nimi voidaan jättää ilmoittamatta. Esim. monissa tieteellisissä julkaisuissa on hyvin tarkat muotovaatimukset lähdeviitteille, ja usein julkaisijan nimi on näissä tapauksissa jopa pakko jättää pois. Wikipediassa on toki hyvä ilmoittaa molemmat, mutta en pitäisi tätä välttämättömänä, jos julkaisu on yleisesti tunnettu. (Viitteen tarkoitushan on auttaa löytämään alkuperäinen lähde, ja usein tämän tarkoituksen kannalta julkaisijan ilmoittaminen ei ole tarpeellista.) Tässä kohtaa paras on helposti hyvän pahin vihollinen: jos vaatimusten kanssa ollaan liian puritaanisia, jäävät viitteet helposti kokonaan merkitsemättä tai sitten lisätään vain URL ilman mallinetta.

Mitä tulee esimerkkinä käyttämääsi Kattelus-artikkeliin, niin sen viitteet sisältävät nähdäkseni Wikipedian voimassa olevien käytäntöjen tai yleisten viittauskäytäntöjen valossa useita selkeitä virheitä:

• Turun Sanomien osalta julkaisun ensisijainen nimi on "Turun Sanomat" niin itse julkaisussa (otsikkorivillä ts.fi ei esiinny lainkaan; itse sivullakin vasta Turun Sanomien jälkeen) että esimerkiksi Fennica-tietokannassa, jossa "ts.fi" on ilmoitettu vain toissijaisena nimekkeenä ("Muut nimekkeet"). (Ja tuo on siis nimenomaan verkkolehden tietue; paperilehden tietue on erikseen.) Julkaisu-parametrinä pitäisi siis ilmoittaa "Turun Sanomat" tai mahdollisesti "Turun Sanomat (ts.fi)". Ks. myös edellinen kommenttini.
• Osittain samoin perustein Rannikkoseudun osalta julkaisu-kohdassa pitäisi ilmoittaa "Rannikkoseutu" eikä "rannikkoseutu.fi".
• Asuntomessujen sivuston kohdalla julkaisun pitäisi olla joko "Asuntomessut" tai "Suomen Asuntomessut", tai sen voi jättää kokonaan poiskin (sama kuin julkaisija).
• ISSN-numero ei kuulu selite-parametriin. Jos ISBN, ISSN tai muita tunnisteita halutaan lisätä verkkoviitteisiin, pitäisi ne lisätä verkkoviitemallineeseen omiksi parametreikseen samalla tavalla kuin mallineissa {{Kirjaviite}} ja {{Lehtiviite}}.
• ISSN-numeron osalta on {{Lehtiviite}}-mallineessa ohje, että sitä ei wikilinkitetä. Johdonmukaisuuden vuoksi samaa tulisi noudattaa myös verkkoviitteissä. Wikipedian historiasta löytyy myös lyhyt keskustelu aiheesta. (Yhteisö voi tietysti muuttaa käytäntöä, jos katsoo sen tarpeelliseksi.)

Kyseessä on kyllä hyvin lähteistetty artikkeli, sitä en kiellä. Samoin viitteet varmasti täyttävät tärkeimmän tehtävänsä eli yksilöivät lähteet ja mahdollistavat niiden löytämisen. Lähdeviitteiden muodon (josta tässä keskustelussa on kysymys) osalta artikkeli ei mielestäni kuitenkaan kelpaa esimerkiksi. ––Apalsola ^{k • m} 20. elokuuta 2015 kello 00.30 (EEST)

Verkkojulkaisujen nimissä kannattaisin nimen alkukirjaimeksi isoa kirjainta, esim. Ts.fi. Vaikka se logossa on pienellä, nimet kirjoitetaan kuitenkin normaalitekstissä isolla alkukirjaimella. Näin siitä huolimatta, että verkkojulkaisun nimi on sama kuin verkko-osoite. --Abc10 (keskustelu) 20. elokuuta 2015 kello 07.41 (EEST)

Viittasit toisessa kommentissasi Fennica-tietokantaan. Katsoin ihan mielenkiinnon vuoksi, että sen mukaan Kalevan verkkolehden nimeke on Kaleva. Huomautus-kohdassa lukee: ”Kuvailun perusta: 20.2.2012; nimeke lehden kotisivulta”. Siihen aikaan muoto Kaleva.fi on jo ollut näkyvästi esillä Kalevan verkkojulkaisun etusivulla. –Ejs-80 20. elokuuta 2015 kello 09.27 (EEST)

Niinpä näyttää. Sinänsä Kalevan verkkoversio voi minustakin kyllä hyvin olla "Kaleva" eikä "Kaleva.fi". Kommenttieni pääpointti on, että julkaisu-parametriin ei suinkaan mitenkään automaattisesti pidä kirjoittaa julkaisun osoitetta, vaan nimi. Fennicaan viittaamalla halusin lähinnä osoittaa, että sieltä(kään) ei löydy perustelua ts.fi-muodon käyttämiselle. ––Apalsola ^{k • m} 20. elokuuta 2015 kello 22.43 (EEST)