Via Appia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Via Appia Rooman lähellä. Via Appia 271, Colosseumilta 6,9 km kaakkoon. Kuvattu 23. syyskuuta 2005.

Via Appia oli roomalainen tie, joka johti Roomasta Neapoliksen kautta Brundisiumiin. Via Appian ensimmäinen, Capuaan asti kulkenut osuus valmistui vuonna 312 eaa. kensori Appius Claudius Caecuksen rakennuttamana. Se oli Rooman julkisista teistä ensimmäinen, joka nimettiin rakennuttajansa mukaan.[1]

Via Appiaa käyttivät niin kauppiaat, Rooman legioonalaiset kuin "postilaitoksen" (cursus publicus) lähetit. Kuten muillakin suurilla teillä, myös Via Appian varrella oli mailipylväitä, joista näki etäisyyden seuraavaan kaupunkiin. Pylväitä oli yhden roomalaisen mailin (mille passus, 1 480 metriä[2]) välein. Muita Rooman varhaisia teitä olivat Via Salaria ja Tiber-joen vierestä kulkeva Via Aurelia.

Via Appia rakennettiin osana Rooman laajentumista kohti etelää. Kuten suurin osa muistakin valtateistä, senkin rakennuttamisen perimmäinen tarkoitus oli taata Rooman armeijoille mahdollisuus nopeaan siirtymiseen vasta valloitetuilla alueilla.

Rooman kuuluisimman tien varrelle ristiinnaulittiin Spartacuksen epäonnistuneen kapinan seurauksena noin 6 000 orjaa.[3]

Nykyään antiikin aikaista Appiuksen tietä (Via Appia Antica) on jäljellä enää 15,2 km Aureliuksen muurilta Pyhän Sebastianon portista (Mura Aureliane, Porta San Sebastiano) kaakkoon Rooman Colosseumilta.

Paavi Pius VI (Giovanni Angelo Braschi) määräsi 1700-luvulla Via Appian kunnostettavaksi. Tien rinnalle rakennettiin samansuuntainen uusi tie Via Appia Nuova.

Antiikin aikainen Appiuksen tie Rooman lähellä on nykyisen maksuton turistinähtävyys. Tien ensimmäiset 5 km ovat edelleen vilkkaasti moottoriajoneuvojen käytössä, mutta siitä eteenpäin liikenne on vähäistä ja raunoita voi ihastella jalkaisin suhteellinen turvallisesti.

Via Appia Antican varrella on useita nähtävyyksiä; keisari Lucius Domitius Aureliuksen muurissa oleva Pyhän Sebastianuksen portti ja suihkulähde, keisari Publius Septimius Getan hauta, Pyhän Neitsyt Marian kirkko "Domine Quo Vadis" (alueella jossa apostoli Pietari asusti Roomassa), paavi Calixtus I:n katakombit, Pyhän Sebastianuksen katakombit, konsuli Marcus Aurelius "Valerius" Romuluksen mausoleumi, keisari Maxentiuksen huvilan ja stadionin rauniot, Cecilia Metellan mausoleumi (konsuli Quintus Caecilius Metellus Creticuksen tytär ja kvestori Marcus Licinius Crassuksen vaimo), kardinaali Francesco Caetanin linnoitettu kylä Castrum Caetani, Akveduktien puisto (jossa on vielä keisari Claudiuksen, preetori Quintus Marcius Rexin Acqua Marcia sekä Felicen akveduktin jäännökset), roomalainen hautamuistomerkki (Gaius Rabirius Postumus Hermodorus, Lucia Rabiria Demaris ja Isis-papitar Usia Prima), Via Appian viidennen mailipylvään (quinti) kohdalla sijaitseva Quintilliusten kartanon rauniot (jonka rakennuttivat konsuliveljekset Sextus Quintillius Valerius Maximus ja Sexstus Quintillius Condianus) ja keskiaikaisen maatalon perustana oleva Casal Rotondo pyöreä mausoleumi sekä arkeologi Luigi Caninan muinaislöytöjensä arkkitehtoorisista marmorinpalasista kokoama seinämä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. New Pauly Online, hakusana "Via Appia". Luettu 1.3.2007.
  2. P. Castrén & L. Pietilä-Castrén (2000): Antiikin käsikirja, hakusana "mitat ja painot".
  3. Aissaoui, Alex: Orjasoturi Spartacus Legenda ja eläessään? Tiede.fi. 19.7.2007. Viitattu 9.11.2013.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Via Appia.
Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.