Via Tiburtina
| Via Tiburtina | |
|---|---|
 Via Tiburtinan sijainti Italiassa. |
|
| Maa | Rooman valtakunta |
| Pituus | n. 27 km |
| Alkupiste | Rooma |
| Päätepiste | Tibur (n. 27 km) |
| Muodostettu | 307 eaa. |
Via Tiburtina oli roomalainen tie, joka kulki Latiumissa Italiassa ja johti Roomasta Tiburiin. Sitä jatkoi Via Valeria, ja myöhemmin Via Tiburtina luettiin usein sen osaksi.[1][2][3][4][5]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Via Tiburtina oli alkuperältään hyvin vanha tie, ja sitä käytettiin alun perin paitsi Rooman ja Tiburin välisenä yhteytenä myös karjaa laidunnettaessa. Ajankohtaa, jolloin se rakennettiin kivetyksi roomalaiseksi tieksi, ei tunneta varmuudella, mutta sen arvellaan tapahtuneen samoihin aikoihin kun sitä jatkettiin Via Valerialla. Samalla se sai joskus käytetyn nimityksen Via Tiburtina Valeria. Rakennuttajan arvellaan olleen vuoden 307 eaa. kensori Marcus Valerius Maximus.[2][4][6][7][8][a]
Reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Via Tiburtinan reitti tunnetaan hyvin tiestä sekä sen varren haudoista ja rakennuksista tehtyjen löytöjen ansiosta.[4] Sen pituus Roomasta Tiburiin oli Itinerarium Antonini Augustin mukaan 20 roomalaista mailia eli noin 30 kilometriä.[3][10] Nykyisin katsotaan, että täsmällisempi etäisyys olisi ollut 18 mailia eli noin 27 kilometriä.[4][8]
Tie suuntasi Roomasta itäkoilliseen. Roomasta poistuessaan Via Tiburtina kulki oletettavasti Serviuksen muurien Porta Esquilina -portista, tosin joidenkin näkemysten mukaan kyseessä olisi ollut pohjoisempi Porta Viminalis -portti. Hieman myöhemmin Via Tiburtinan yli kulki Augustuksen rakennuttama kaari, jonka kautta akveduktit Aqua Marcia, Aqua Tepula ja Aqua Julia ylittivät tien. Myöhemmin kaaresta tuli Aurelianuksen muurien Porta Tiburtina.[4][3]
Tämän jälkeen Via Tiburtina kulki suoraan Anio (nyk. Aniene) -joen ylittäneelle sillalle, joka sijaitsi noin neljän mailin päässä Roomasta. Nykyisin paikalla oleva silta tunnetaan nimellä Ponte Mammolo. Ylitettyään Anion sen pohjoispuolelle tie kulki suuren osan matkaa joen suuntaisesti. Tien pohjoispuolelle jäi Ficulea.[11] Myöhemmin tie kulki Aquae Albulaen kautta. Tabula Peutingerianassa sen kuvataan sijainneen 16 mailin päässä Roomasta, mutta todellinen etäisyys oli lähempänä 14 mailia eli noin 21 kilometriä. Tiburin lähellä Via Tiburtina ylitti Anion uudestaan Pons Lucanus (nyk. Ponte Lucano) -siltaa pitkin.[4] Huomattavin muinaisjäänne tien varrella on Plautiusten mausoleumi, joka sijaitsee sillan lähellä.[2][4] Sillan jälkeen tie nousi jyrkästi ylös Tiburin kukkulalle.[4]
Tiburin jälkeen tietä jatkoi Via Valeria aina Cerfenniaan saakka, ja tämän jälkeen Via Claudia Valeria lopulta aina Aternumiin Adrianmeren rannalle saakka.[3][5]
Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Populaarilähteissä esiintyy virheellistä näkemystä, jonka mukaan rakennuttaja olisi ollut vuoden 286 eaa. konsuli Marcus Valerius Maximus Potitus.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Via Tiburtina Pleiades. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ a b c Tiburtina, Via Enciclopedia Italiana. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ a b c d Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Via Tiburtina”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Via Valeria”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Van Essen, C. C.: The Via Valeria from Tivoli to Collarmele 9.8.2013. Cambridge University Press. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ Marzano, Annalisa: Roman Villas in Central Italy: A Social and Economic History, s. 168, alaviite 54. Columbia Studies in the Classical Tradition. Brill, 2007. ISBN 9789047421221. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Von Hagen, Victor Wolfgang: The Roads that Led to Rome, s. 30. World Publishing Company, 1967.
- ↑ a b Hornblower, Simon & Spawforth, Antony & Eidinow, Esther: ”Via Valeria”, The Oxford Classical Dictionary, s. 1549. OUP Oxford, 2012. ISBN 9780199545568. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Via Tiburtina Rome Renato Prosciutto in Italy. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ Antonine Itinerary (Itinerarium Antonini Augusti) ToposText. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ ”43 C2 Via Tiburtina”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ashby, Thomas: The Classical Topography of the Roman Campagna Part II. Papers of the British School at Rome, 1905, 3. vsk, nro 1, s. 3–212 (Via Tiburtina: s. 84–). Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Via Tiburtina Wikimedia Commonsissa
