Välimeren ruokavalio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oliiviöljy, ruoan kanssa nautittu punaviini, valkosipuli, hedelmät ja vihannekset kuuluvat Välimeren ruokavalioon.

Välimeren ruokavalio perustuu kreikkalaisten, eteläitalialaisten ja espanjalaisten 1940- ja 1950-luvuilla noudattamiin ruokailutottumuksiin, joita pidetään nykyisin yleisesti terveellisinä.[1]

Vuonna 2010 Välimeren ruokavalio valittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välimeren eri maiden ruokakulttuurit poikkeavat toisistaan, joten Välimeren ruokavaliolle ei ole yhtä ja selkeää määritelmää. Välimeren ruokavalion katsotaan kuitenkin yleensä sisältävän runsaasti kylmäpuristettua oliiviöljyä, vihanneksia, hedelmiä, viljatuotteita, pähkinöitä ja papuja, kohtuullisessa määrin kalaa, lihaa, maitotuotteita ja punaviiniä sekä pieniä määriä kananmunia ja sokeroituja ruokia. Joidenkin määritelmien mukaan vilja nautitaan Välimeren ruokavaliossa kokojyvätuotteiden muodossa.[2]

Perinteiset ruoat ovat Välimerellä väistyneet osin uudempien tieltä. Perinteistä ruokavaliota noudatetaan tyypillisimmillään lähinnä Kreikan saaristossa ja Etelä-Italiassa.[3] Toisaalta Italiassa kulutettiin vuonna 2017 enemmän hedelmiä kuin 1960-luvun alussa[4].

Kulttuuriperintökohteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välimeren ruokavalio on osa Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon tunnustamaa kulttuurisesti arvokasta maailmanperintöä. Välimeren ruokavaliolla viitataan tässä yhteydessä Kyproksen, Kroatian, Espanjan, Kreikan, Italian, Marokon ja Portugalin ruoantuotantotapoihin sekä aineelliseen ja aineettomaan ruokakulttuuriin ja siihen kuuluvaan yhteisöllisyyteen.[5][6]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useista tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että perinteinen Välimeren ruokavalio edistää terveyttä. Välimeren ruokavalion käsite syntyi vuosina 1958–1983 toteutetun seitsemän maan tutkimuksen nimellä kulkeneen tutkimushankkeen myötä. Hankkeessa saatiin selville, että Välimeren rannalla sijaitsevien Italian, Jugoslavian ja Kreikan[7] miespuolisen väestön riski kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin oli merkittävästi pienempi kuin sellaisten pohjoiseurooppalaisissa tutkimusmaissa asuvien miesten, joilla oli vastaavat seerumin kolesterolitasot, verenpaine, tupakointi- ja liikuntatavat sekä sama painoindeksi.[8]

Vuonna 1999 julkaistussa kliinisessä satunnaistetussa 600 sydänpotilaan ranskalaistutkimuksessa (Lyon Diet Heart Study) havaittiin, että vähän kolesterolia ja tyydyttynyttä rasvaa sekä paljon monityydyttymätöntä rasvaa, hedelmiä, vihanneksia, vähärasvaista lihaa, kalaa ja kokojyväviljaa sisältävää ruokavaliota noudattavaan ryhmään arvottujen koehenkilöiden kuolleisuus oli yli kaksi kertaa suurempaa kuin Välimeren ruokavaliota noudattavien ryhmään arvottujen kuolleisuus[9].

Vuonna 2008 julkaistun Italiassa tehdyn metatutkimuksen mukaan Välimeren ruokavalion noudattaminen vähentää ennenaikaisen kuoleman riskiä 9 %, sydän- ja verisuonitaudin riskiä 9 %, Parkinsonin taudin riskiä 13 %, Alzheimerin taudin riskiä 13 % ja syövän riskiä 6 %. Metatutkimuksen aineistona olleiden tutkimusten kesto vaihteli välillä 3–18 vuotta ja tutkittavien yhteismäärä oli 574 299 ihmistä.[10][11][12] Vuonna 2020 julkaistun hollantilaistutkimuksen mukaan välimeren ruokavaliolla ei ilmene kuitenkaan syöpäriskiä vähentävää vaikutusta jos muut syöpäriskiin vaikuttavat tekijät vakioidaan[13].

Välimeren ruokavalion ruokajuomana nautitun punaviinin terveysvaikutukset saattavat johtua siitä, että punaviini madaltaa reilusti aterian glykeemistä indeksiä[14]. Valkosipulin syöjillä on havaittu esiintyvän esimerkiksi 44 prosenttia vähemmän keuhkosyöpää sekä keskivertoa vähemmän nivelrikkoa ja eturauhasyöpää[15].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alberto Capatti et al., Italian Cuisine: A Cultural History, p. 106.; Silvano Serventi and Francoise Sabban, Pasta, p. 162.
  2. Davis C, Bryan J, Hodgson J, Murphy K (Nov 2015). "Definition of the Mediterranean Diet; a Literature Review". Nutrients (Review). 7 (11): 9139–53. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4663587/
  3. Laatikainen, Reijo: Välimeren ruokavalio, kestävä pohja terveyden vaalimiseen 28.12. 2011. Pronutrionist. Viitattu 31.5.2012.
  4. Fruit consumption per capita Our World in Data. Viitattu 30.9.2021.
  5. UNESCO - Mediterranean diet ich.unesco.org. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
  6. Mediterranean diet 2010. Unesco. Viitattu 31.5.2012.
  7. https://www.sevencountriesstudy.com/about-the-study/countries/
  8. 10/02/12THE DIET AND 15-YEAR DEATH RATE IN THE SEVEN COUNTRIES STUDY. American journal of epidemiology 1986. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0091743584900471
  9. Mediterranean Diet, Traditional Risk Factors, and the Rate of Cardiovascular Complications After Myocardial Infarction Final Report of the Lyon Diet Heart Study. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5466591/
  10. Adherence to Mediterranean diet and health status: meta-analysis BMJ
  11. Ylen tiedeuutiset
  12. Ylen tiedeuutiset
  13. Adherence to the Mediterranean Diet and Overall Cancer Incidence: The Netherlands Cohort Study. Journal of the Academy of Nutrition and Dietetics, 25.9.2020. doi:10.1016/j.jand.2020.07.025. ISSN 2212-2672. Artikkelin verkkoversio. en
  14. Atkinson, Kaye Foster-Powell, Jennie C. Brand-Miller |Otsikko= International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Supplementary materials: Taulukko A1. Glykeemisen indeksin (GI) ja glykeemisen kuorman (GL) arvoja henkilöillä, joilla on normaali glukoosinsietokyky. Diabetes Care 2008-1. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2584181
  15. Garlic: Proven health benefits and uses www.medicalnewstoday.com. 18.8.2017. Viitattu 30.9.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]