Vähkjärv (Piigandi)
| Vähkjärv | |
|---|---|
 Järvi kuvattuna elokuussa 2010 sen itäpään rannasta |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Põlvamaa |
| Kunnat | Kanepin kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Võhandu jõen valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | oja Piigandi järvestä |
| Laskuoja | oja Jõksi järveen |
| Järvinumero | VEE2108500 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 117,3 m mpy. [1] |
| Pituus | 0,66 km [1] |
| Leveys | 0,33 km [1] |
| Rantaviiva | 1,624 km [1] |
| Pinta-ala | 9,1 ha [1] |
| Tilavuus | 0,00028 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,1 m [1] |
| Suurin syvyys | 5,9 m [3] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Vähkjärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vähkjärv (myös Kanepi Vähkjärv, Piigandi Vähkjärv [3]) on Virossa Põlvamaalla Kanepin kunnassa Otepään ylängöllä sijaitseva järvi. Virolainen sana vähki tarkoittaa rapua, jota on aiemmin esiintynyt järvessä paljon. Järven nimi voitaisiin siksi suomentaa Rapujärvi.[1][3]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 660 metriä pitkä, 330 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 9,1 hehtaaria. Se sijaitsee Kamepin keskustaajaman pohjoispuolella maaston painanteessa kahden suuremman järven Piigandin ja Jõksin välissä. Järven kaakkoispuolella sijaitsee pieni Piigandin kylä, jonka peltoja ja niittyjä laskee rantaan asti. Etenkin pohjoisessa, missä sijaitsee Hinovarik-niminen mäki, ja kaakon suunnassa, laskeutuvat rinteet jyrkästi järveen. Pellot sijaitsevat 20 metriä korkeammalla kuin järvi. Järven ympäristössä on seitsemän maatilaa tai muuta tilaa, joista kaksi sijaitsee aivan rannassa. Järven itäpäässä on hiekkapohjainen uimaranta, nuotiopaikka ja telttapaikat ja jonne johtaa tie [4]. Valtatie 2 eli tie Võrusta Tallinnaan ohittaa järven sen länsipuolelta.[1][5][a]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vähkjärv on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa mannerjäätikön muodostaman päätemoreenin lähelle ja siellä jäätikön sulamisvesien uurtamaan laaksoon, jossa sijaitsevat myös Jõksi järv ja Piigandi järv. Vähkjärven näkösyvyys on vuonna 1977 ilmoitettu olevan 1,9–2,2 metriä. Järvessä esiintyy ahven, hauki, lahna, särki, kiiski, pasuri, suutari, made, sorva ja salakka. Järvessä elää myös piisami.[3]
Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 4) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on tumma (vir. pehme- ja tumedaveeline järv). Järvi luokitellaan limnologisesti lievästi dystrofiseksi järveksi, jossa järven vedessä on pienet humuspitoisuudet (vir. semidüstroofne tai poolhuumustoiteline, SD).[5]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven nimi oli vuonna 1638 Hansemoisa järv [3]. Järven nykyisen nimen alkuperää on haettu itämeresuomalaisesta kieliperinteestä. Tulkinnan mukaan järven nimi olisi ennen ollut Vähäjärvi (pieni järvi eli vir. Väikejärv), koska se sijaitsee välittömästi kahden suuremman järven välissä. Tätä nimeä käytetään myös Suomessa paljon. Myöhemmin nimi on tulkittu tarkoittavan rapua (vir. vähki), sillä järvestä on kalastettu rapua. On kuitenkin todennäköistä, että kaksi suurempaa järveä olivat myös rapurikkaita.[6]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vähkjärv kuuluu Võhandu jõen valuma-alueeseen, koska järven laskuoja laskee Jõski järveen, joka on Võhandun läpivirtausjärvi. Vähkjärveen tulee etelästä päin asuinalueen läpi pieni pelto-oja, jossa on patolampi. Toinen oja laskeutuu rinteitä alas Saarõrgia (alkulaakso) idän suunnalta. Sen valuma-alueella sijaitsee pieni Sulõndu järv. Vähkjärven itäpään pohjoisrantaan tulee Piigandi järven laskuoja. Siitä on sellainen maininta vuodelta 1977, että se kuivuu kesäisin [3]. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[a]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Keskkonnaregister: Vähkjärv (VEE2108500) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 10.7.2020. (viroksi)
- ↑ Järven tilavuus on laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
- ↑ a b c d e f Vähkjärv, kalapeedia.ee, viitattu 10.7.2020
- ↑ Vähkjärve campfire site loodusegakoos.ee. Riigimetsa Majandamise Keskus. Viitattu 10.7.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 10.7.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vähkjärv Eesti kohanimeraamat. eki.ee: Eesti Keele Institut. Viitattu 10.7.2020. (viroksi)