Tuija Piepponen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuija Piepponen
Tuija Piepponen vuonna 2008
Tuija Piepponen vuonna 2008
Henkilötiedot
Koko nimi Tuija Vuokko Anneli Piepponen Berhane-Mehari
Syntynyt19. syyskuuta 1947 (ikä 74)
Valkeakoski
Ammatti näyttelijä, taiteilija, ilmaisutaidon opettaja ja luennoitsija
Näyttelijä
Aktiivisena 1969–
Merkittävät roolit Kaisa Kuovi
(Pekko-elokuvat 1993–1997)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Tuija Vuokko Anneli Piepponen (oik. Piepponen Berhane-Mehari, s. 19. syyskuuta 1947 Valkeakoski) on suomalainen näyttelijä, ilmaisutaidon opettaja ja luennoitsija. Lähinnä komedienneksi profiloitunut Piepponen on esiintynyt sekä teatterissa että televisiossa. Hän toimi näyttelijänä Kuopion kaupunginteatterissa 21 vuotta, minkä jälkeen hän siirtyi freelanceriksi. Hänet muistetaan muun muassa Pekko-elokuvista sekä useista televisiomainoksista, erityisesti kodinkoneketju Mustan Pörssin mainoksien koheltavana äitinä. Piepponen oli Kuopion Tanssistudio Oy:n perustajaosakas vuonna 1988. Vuonna 1998 hän perusti oman yrityksen, Isoacca Tuotanto Oy:n.

Teatteriura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piepposen vanhemmat olivat Yrjö ja Mirja Piepponen. Näyttämöllä Piepponen nähtiin ensi kerran nelivuotiaana. Hän opiskeli Tampereen yliopiston näyttelijälinjalla ja valmistui 1969. Ammattilaisuransa hän aloitti samana vuonna Lappeenrannan kaupunginteatterissa, jossa hän työskenteli vuosina 19691971. Nuoren näyttelijättären ura jatkui Kuopion kaupunginteatterissa vuonna 1971 (vuoteen 1975 Kuopion Yhteisteatteri). Piepponen jätti kaupunginteatterin vuonna 1993 ja ryhtyi freelanceriksi. Hänen näyttämötaiteellisiin tulkintoihinsa lukeutuu muun muassa Martan rooli Hella Wuolijoen näytelmässä Niskavuoren naiset sekä Viktorian husaari (Riquette), Nainen (Avoin liitto) ja Zoe (Kadonnut kirje). Piepponen on vieraillut muun muassa Pyynikin ja Vartiovuoren kesäteattereissa. Lisäksi hän on ollut mukana Nukketeatteri Sytkyjen kiertueilla. Hän on niin ikään ohjannut näytelmiä eräille harrastajaryhmille.

Elokuva- ja televisioura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuija Piepposen valkokangasura alkoi kangerrellen, sillä hänen osuutensa Risto Jarvan klassikkoelokuvassa Jäniksen vuosi (1977) leikattiin pois. Seuraavana vuonna hän vihdoin debytoi elokuvayleisölle Mikko Niskasen teoksessa Syksyllä kaikki on toisin. Timo Koivusalon 1990-luvun suosituissa Pekko-komedioissa Piepposen näyttelemä Kaisa Kuovi muodosti subrettiparin Esko Nikkarin näyttelemän Reino Kuovin kanssa. Piepponen on nähty sivuosissa myös muissa Koivusalon teoksissa. MTV3:n sarjassa Kuolema savolaiseen tapaan (1983) Piepponen oli se, joka löysi ”ne punaiset saappaat kellarista”.[1] Vuonna 1998 hänellä oli oma televisiosarja Piepposkan parempi arki Yle TV2:lla. Vuonna 1999 Piepponen näytteli MTV3:n Sydän toivoa täynnä -draamasarjassa kokki Kyllikki Karjalaista. Maalaiskomedia-sarjan tuotantokaudessa Peräkamaripojat hän näytteli Lilja Fräntilää. Televisioelokuvassa Elli Piepposella oli nimiosa. Piepponen vieraili saippuasarjassa Salatut elämät vuonna 2007 roolihahmonaan Mirja Mattila. Hänen vierailunsa sai jatkoa maaliskuussa 2009 sekä loppukeväästä 2009 saman vuoden syksyyn, roolihahmo palasi sarjaan keväällä 2022.[2] Vuonna 2008 hän liittyi Yle TV1:n Kotikatu-sarjaan muutaman jakson ajaksi esittäen Johanna Rantasta ("Rantaska").

Piepponen voitti Thilia Thalia -kilpailun vuonna 1983.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piepposen ollessa kuusitoistavuotias hänen nuorempi veljensä hukkui. Hänellä on itseään viisi vuotta nuorempi sisar. Muutettuaan Lappeenrantaan 1960-luvun lopussa hippiaatteeseen ihastunut näyttelijätär eli avoliitossa väkivaltarikoksista tuomitun "Viiksin" kanssa. Vuonna 1972 Piepponen avioitui itseään 22 vuotta vanhemman muusikko Urho "Uke" Pesosen kanssa. Aviomiehen alkoholismi varjosti liittoa, ja se päättyi eroon. Toisen kerran Piepponen avioitui toukokuussa 1988 itseään yksitoista vuotta nuoremman eritrealaisen Hagos Berhanen kanssa.[3] Häiden jälkeen hän sai keskenmenon, josta on todennut: "Keskenmeno on naiselle rankka juttu, mutta näistä kokemuksista ei juuri puhuta. Ehkä ne koetaan liian yksityisiksi."[4] Piepposen kuopus Joonas Berhane syntyi 1990. Hän muutti kaksivuotiaan poikansa kanssa joksikin aikaa aviomiehensä kotimaahan. Piepponen asui vuosia Turussa. Vapaa-ajallaan hän maalaa ja matkustaa. Tuija Piepponen asuu nykyään Nokialla ja hänellä on ateljee, jossa hän maalaa tauluja.

Kirjailija Annika Grahn on kirjoittanut Tuija Piepposen elämästä kertovan muistelmateoksen Piepponen? Piepponen!, jonka Like julkaisi huhtikuussa 2007.

Piepposen näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisio-ohjelmassa Kesäkerttu elokuussa 1998 Tuija Piepponen kertoi näkemyksiään komiikasta[5]:

»Komiikan perusideahan on, että se on täysin vakavaa. Se on murheellista, se on tuskaa...siinä on viiltävä haava pohjalla.»

Itseään hän kuvaili uteliaaksi ihmiseksi, joka haluaa tietää ja nähdä mitä maailmassa on. Piepposen mielestä "äidin homma on ihaninta, mitä naiselle voi sattua".

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva
Vuosi Elokuva Rooli
1969 Liftimatka jonnekin
1975 Savoree
1978 Syksyllä kaikki on toisin pankin kassa
1979 Valmistumisen aika Elsa
1981 Kerran kesällä Mesopotamian nainen
1982 Aidankaatajat Maikki
1988 Makkarakalakeittoa, sano Tympee Huttunen
1989 Antin joulu muori
1993 Pekko Aikamiespojan poikamiesaika Kaisa Kuovi
1994 Pekko ja poika
1995 Pekko ja massahurmaaja
1996 Pekko ja muukalainen
1997 Pekko ja unissakävelijä
1999 Kulkuri ja joutsen Siiri Angerkoski
2005 Kaksipäisen kotkan varjossa leipoja
Elli Elli Kuitunen
2006 Anteeksianto asiakas
2022 Pelle Hermanni Äitiliini

Televisiosarjat
Vuosi Sarja Rooli
1981 Kukkivat roudan maat Lotta
Sotapäällikön poika Varpu-piika
1982 Suomalaisia tunnustuksia
1983 Kuolema savolaiseen tapaan Raina Niiranen
1985 Uskottu mies Helmiriitta Miettinen
1986 Eskimoiden elämästä
1987 Veijaritarinoita Alkon myyjä
1987–1989 Kummajaiset siivooja
1988 Korpimotelli
1993 Hyvät herrat Mervi
1999 Sydän toivoa täynnä Kyllikki Karjalainen
Ansa ja Oiva neiti Lotto
2001 Peräkamaripojat Lilja Fräntilä
2007, 2008,
2022
Salatut elämät Mirja ”Mirkku” Mattila
2008 Kotikatu Johanna ”Rantaska” Rantala

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, Tammi 1993, ISBN 951-31-0236-X
  • Kesäkerttu 20. elokuuta 1998

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]