Pelikonsoli

Pelikonsoli on viihde-elektroniikan laite, joka on valmistettu videopelien pelaamista varten. Käytännössä se on kuin pelkkään pelikäyttöön suunniteltu tietokone, josta puuttuu näppäimistö. Yleensä laitteen tuottamaa kuvaa katsellaan televisiosta ja toimintoja ohjataan peliohjaimella.

Nykyisin (2009) myytäviä pelikonsoleita ovat mm. Wii, Xbox 360, PlayStation 2 ja PlayStation 3. Tällä hetkellä myytäviä käsikonsoleita ovat mm. Nintendo DS ja PlayStation Portable.

Historiaa

Pelikonsolit jaetaan usein "sukupolviin" teknologiansa ja aikakautensa perusteella. Seuraavassa on esitetty eräs mahdollinen jaottelu.

Ensimmäinen sukupolvi

Ensimmäisen sukupolven laitteissa (noin 1972–1977) ei ollut vielä käytössä mikroprosessoreita, vaan pelit oli rakennettu suoraan laitteistoon tavanomaista elektroniikkaa käyttäen. Grafiikka oli yleensä karkeaa ja perustui mustavalkoisiin suorakaiteisiin, joskin muutamissa ensimmäisen sukupolven laitteissa oli myös värit.

• Magnavox Odyssey
• Coleco Telstar
• Pong-koneet

Toinen sukupolvi

Toinen sukupolvi (noin 1976–1983) toi pelikonsoleihin mikroprosessorit, jotka mahdollistivat pelin vaihtamisen ROM-pelimoduulia vaihtamalla. Tietokonetekniikka mahdollisti myös aiempaa huomattavasti monipuolisemmat pelit ja jopa suosittujen kolikkopelien uudelleensovittamisen kotikonsoleille. Toisen sukupolven laitteissa on yleensä 8-bittinen prosessori, parisataa tavua keskusmuistia sekä värillinen grafiikka.

• Fairchild Channel F
• Atari 2600 (Atari VCS)
• Mattel Intellivision
• Philips Videopac G7000 (Magnavox Odyssey 2)
• Vectrex
• ColecoVision
• Atari 5200

Kolmas sukupolvi

Kolmanteen sukupolveen (n. 1982–1990) sisältyvät kehittyneemmät 8-bittiset konsolit, jotka vastaavat tekniikaltaan suunnilleen 8-bittisiä kotitietokoneita. Näissä laitteissa on tyypillisesti useita kilotavuja keskusmuistia, moniväriset spritet ja taustat sekä useampiääniseen musiikkiin pystyvä äänipiiri.

• Atari 7800
• Nintendo Entertainment System
• Sega SG-1000
• Sega Master System

Neljäs sukupolvi

Neljännen eli "16-bittisen" sukupolven laitteet (n. 1988–1995) ovat peliteknisiltä ominaisuuksiltaan suunnilleen samalla tasolla kuin Amiga 500:n ja Atari ST:n kaltaiset 1980-luvun puolivälissä markkinoille tulleet 16/32-bittiset kotimikrot. Laitteissa on yleensä 16- tai 32-bittinen prosessori, useita satoja värejä ja satoja kilotavuja keskusmuistia, mutta ei vielä RISC-prosessoreja eikä yleensä optisia tallennusvälineitä. CD-levyä käytettiin ensimmäistä kertaa tallennusvälineenä PC Engineen saatavan lisälaitteen myötä, mutta se ei yleistynyt. Ääniominaisuudet kehittyivät selvästi ja Super Nintendossa oli jo suora tuki digitoidun äänen toistolle.

• Neo-Geo (1990-2004)
• PC Engine (1987-1994)("8-bittinen" mutta vastasi suorituskyvyltään "16-bittisiä", bittiluvun epätarkkuudesta mittarina katso artikkeli bittisyys)
• Super Nintendo Entertainment System (1990-1999)
• Sega Mega Drive (1988-1996)
• CD-i (1991-1998)

Viides sukupolvi

Viides eli "32/64-bittinen" sukupolvi (n. 1993–1998) vakiinnutti pelikonsoleihin aiempaa huomattavasti tilavammat tallennusvälineet (CD-levyn) sekä tehokkaat 32- ja 64-bittiset RISC-prosessorit. Tyypillisiä ominaisuuksia ovat myös 3D-grafiikan huomiointi laitteistotasolla sekä digitaalinen äänentoisto.

• Atari Jaguar (1993-1996)
• Amiga CD32 (1993-1999)
• Nintendo 64 (1996-2002)(käyttää yhä pelimoduuleita CD:n sijaan)
• PlayStation (1994-2005)
• Sega Saturn (1994-2000)

Kuudes sukupolvi

PlayStation 2 (SCPH-39000)

Kuudes sukupolvi (n. 1998–2006), "128-bittinen sukupolvi", laajensi pelikonsolien käyttömahdollisuuksia esimerkiksi elokuvien katseluun ja Internet-käyttöön. Laitteissa on yleensä mahdollisuus ethernet-verkon, näppäimistön ja hiiren käyttöön. Kuudennen sukupolven kohdalla tuli myös ensimmäinen kovalevyllinen konsoli, Xbox, joka sisältää 8 gigatavun kiintolevyn.

• GameCube (2001-2006)
• PlayStation 2 (2000-)
• Sega Dreamcast (1998-2001)
• Xbox (2001-2007)

Seitsemäs sukupolvi

Seitsemänteen eli tämänhetkiseen sukupolveen (2006-) luetaan viime aikoina markkinoille tulleet laitteet. Xbox 360 -pelikonsolin vahvuutena pidetään sen pelaajat yhdistävää Xbox Live -verkkopalvelua. Sony Computer Entertainmentin PlayStation 3 käyttää uutta optista tallennusformaattia (Blu-ray kykenee 1080p-tarkkuuteen). Nintendon Wiin erikoisuutena on sen uudentyyppinen liikkeentunnistava peliohjain.

• Wii (2006-)
• PlayStation 3 (2006-)
• Xbox 360 (2005-)

Käsikonsolit

Pienikokoiset kädessä pidettävät pelikoneet ovat myös kehittyneet ajan mittaan, ja kehityksessä voidaan erottaa selvästi ainakin kolme vaihetta:

Elektroniikkapelit, ensimmäisinä ja tunnetuimpina Nintendon Game & Watch -pelit 1970-luvun lopulta alkaen. Elektroniikkapeleissä koko laite nestekidenäytön rakennetta myöten on suunniteltu pelkästään yhtä peliä varten.

Ensimmäiset varsinaiset käsipelikonsolit, joiden pelit ovat vaihdettavia ja näyttö perustuu valmiiden pelikohtaisten kuvioiden sijaan pikseleihin. Näitä pelikoneita alkoi ilmestyä markkinoille vuodesta 1989 alkaen.

• Atari Lynx
• Game Boy
• Game Gear

Kehittyneemmät käsipelikonsolit, joissa käytetään RISC-prosessoreja, ja myös muut ominaisuudet ovat kehittyneempiä. Monissa laitteissa on myös mahdollisuus pelata monen pelaajan kesken langatonta linkkiä käyttäen, ja osassa on mukana myös matkapuhelinominaisuudet.

• Nintendo DS, Nintendo DS Lite, Nintendo DSi
• PlayStation Portable, PlayStation Portable Slim & Lite
• Game Boy Advance, Game Boy Advance SP, Game Boy Micro
• Nokia N-Gage, N-Gage QD
• N81, N81 8GB

Katso myös

• Konsolisota

Aiheesta muualla

• KonsoliFIN (Ajankohtaista tietoa pelikonsoleista ja konsolipeleistä)
• MVnet :: Konsolit (Pelikonsolien historiaa suomeksi)
• Pong-Story (Ensimmäisten pelikonsolien historiasta kertova sivusto)