Karlsruhe

Karlsruhe
vaakuna
Karlsruhe
Koordinaatit: 49°1′N, 8°24′E
Valtio	Saksa
Osavaltio	Baden-Württemberg
Hallintopiiri	Karlsruhe
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	173,46 km²
Korkeus	115 m m
Väkiluku	288 917 (31,12,2007)
– Väestötiheys	1 666 as./km²
www.karlsruhe.de Kotisivut
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Karlsruhe on kaupunki Saksassa Baden-Württembergin osavaltiossa lähellä Ranskan rajaa. Se sijaitsee noin 75 km Stuttgartista luoteeseen ja noin 60 km Mannheimista etelään. Kaupunki perustettiin 1715, eli se on saksalaiseksi kaupungiksi hyvin nuori. Karlsruhe oli Badenin pääkaupunki vuodesta 1724 vuoteen 1945. Ennen toista maailmansotaa se tunnettiin hallinto- ja varuskuntakaupunkina. Toisen maailmansodan jälkeen kauppa, teollisuus ja liikenne ovat olleet kaupungin keskeisiä elinkeinoja.

Sijainti

Karlsruhe sijaitsee Ylä-Reinin laaksossa pienten Alb- ja Pfinz-jokien sekä Reinin varrella. Se rajoittuu idässä Schwarzwaldin metsään ja Kraichgaun kumpumaastoon. Kaupunki sijaitsee Karlsruhe/Pforzheimin taajama-alueella (Verdichtungsraum Karlsruhe/Pforzheim), johon kuuluvat Karlsruhen kaupungin lisäksi saman nimisen piirikunnan kaupungeista Bruchsal, Ettlingen, Stutensee ja Rheinstetten sekä Pforzheimin kaupunki ja Enzin piirikunnan luoteisosa, Mühlackerin kaupunki sekä Niefern-Öschelbronnin kunta Enzin piirin koillisosassa. Karlsruhe on osa saksalais-ranskalaista Paminan yhteistyöaluetta (Regio Pamina).

Karlsruhen naapurikunnat pohjoisesta myötäpäivään ovat Eggenstein-Leopoldshafen, Stutensee, Weingarten (Baden), Pfinztal, Karlsbad, Waldbronn, Ettlingen ja Rheinstetten (kaikki Karlsruhen piirikunnassa) sekä Hagenbach ja Wörth am Rhein (molemmat Germersheimin piirikunnassa Rheinland-Pfalzin osavaltiossa). Kaupungin korkein kohta on Grünwettersbachin kaupunginosassa 322,7 metriä merenpinnan yläpuolella.

Ilmasto

Karlsruhen vuotuinen keskilämpötila on 10,9 °C, joten se on yksi Saksan lämpimimpiä kaupunkeja. Kesäisin Karlsruhessa vallitsee usein painostavan kostea säätyyppi. Talvet ovat leutoja. Kaupungissa on keskimäärin 17,1 pakkaspäivää vuodessa. Kaudella 1961–1990 heinäkuun keskilämpötila oli 19,6 °C ja tammikuun 1,2 °C. Vuotuinen sademäärä oli 770,4 millimetriä.

Historia

Paikallisen legendan mukaan Karlsruhe sai alkunsa kun kreivi Karl-Wilhelm von Baden-Durlach levähti puun alle ollessaan retkellä Hardtwaldin metsässä. Hän näki unen viuhkan muotoon rakennetusta kaupungista, jonka keskus oli mahtava linna, josta kaikki kadut lähtivät kulkemaan säteittäin. Hän päätti perustaa Karlsruhen unensa mukaisesti ja laskea linnansa peruskiven "unipuunsa" juurien paikalle.

Karlsruhe on Euroopan nuorimpia suurkaupunkeja, mutta sen alueella oli asutusta jo 700-luvulla. Sen perusti yllämainittu Baden-Durlachin kreivi Karl-Wilhelm, joka kyllästyi entisen asuinpaikkansa Durlachin keskiaikaiseen ahtauteen. Hän rakennutti Karlsruhen barokkilinnan, jonka ympärille kaupunki alkoi kehittyä. Linnan peruskivi laskettiin 17. kesäkuuta 1715; linna valmistui 1782. Kreivi esitteli suunnitelmansa tulevaisuuden mallikaupungista Privilegienbrief-nimisessä historiallisessa dokumentissa. Kirjeessään hän toi esille useita aatteita, jotka myöhemmin tulivat suosituiksi Euroopassa: henkilökohtainen ja taloudellinen vapaus, yhdenvertaisuus lain edessä ja poliittiset oikeudet.

Nuoreen Karlsruheen muutti ihmisiä Ranskasta, Puolasta, Italiasta, Sveitsistä ja useista tuolloin vielä hajanaisen Saksan valtioista. Kaupungin ensimmäinen pormestari Johann Sembach oli kotoisin Strasbourgista. Kreivi Karl-Wilhelmin alkuperäinen ajatus kaupungin viuhkamaisesta asemakaavasta on edelleen tunnistettavissa. Karlsruhen linna on keskellä ympyrää, josta lähtee säteittäin eri suuntiin 32 katua. Tästä Karlsruhe on saanut lempinimen Fächerstadt, "viuhkakaupunki". Katujen lukumäärä perustuu 1700-luvun kompasseihin, joiden tuuliruusu oli jaettu 32 osaan.

Karlsruhe oli Badenin suurherttuan asuinpaikka vuodesta 1806. Vuonna 1818 kaupungissa annettiin tuolloin varsin liberaali Badenin perustuslaki (Die badische Verfassung). Neljä vuotta myöhemmin kaupunkiin kohosi Saksan ensimmäinen varta vasten parlamenttia varten tarkoitettu rakennus. Vuonna 1825 suurherttua Ludwig I perusti polyteekin, joka oli nykyisen Karlsruhen yliopiston alkio. Saksan vallankumouksen jälkeen toukokuussa 1849 suurherttua Leopold pakeni Koblenziin ja palasi Karlsruheen Preussin joukkojen mukana elokuussa. Vuosina 1863 ja 1864 Karlsruhessa tuli voimaan lakeja, joiden ansiosta ihmiset alkoivat vähitellen nousta valtion alamaisen asemasta kansalaisiksi.

Vuoden 1918 vallankumouksesta toisen maailmansodan loppuun Karlsruhe oli Badenin vapaavaltion pääkaupunki. Sodan jälkeen kaupunki liitettiin Württemberg-Badenin osavaltioon ja vuonna 1952 uuteen Baden-Württembergin osavaltioon. Saksan liittotasavallan Korkein oikeus aloitti työnsä Karlsruhessa 1950. Vuonna 1972 aloitettiin kävelykeskustan rakentaminen Kaiserstraßella. Nykyinen Kronenplatzilta Europaplatzille ulottuva kävelyvyöhyke valmistui 1984. Punainen armeijakunta murhasi tuomari Siegfried Bubackin Karlsruhessa 7. huhtikuuta 1977. Tammikuussa 1980 kaupungissa perustettiin Saksan vihreä puolue.

Saksan ensimmäiset sähköpostit vastaanotettiin ja lähettiin Karlsruhen yliopistossa 2. elokuuta 1984. Ilmailuyhtiö Baden-Airport GmbH perustettiin 13. kesäkuuta 1995. Se rakensi kansainvälisen lentoaseman Söllingeniin 40 kilometriä kaupungista lounaaseen.

Talouselämä

Kemianteollisuus on Karlsruhen keskeisiä teollisuudenaloja. Saksan suurin öljynjalostamo sijaitsee Karlsruhessa. Kaupungissa on myös teräs- ja koneteollisuutta sekä sähköteknistä teollisuutta. Energiayhtiö EnBW:n kotipaikka on Karlsruhe. Siemens AG:lla on kaupungissa eräs Saksan suurimmista ja vanhimmista toimipaikoistaan. Karlsruhe tunnetaan myös Saksan internet-pääkaupunkina, koska siellä on kaksi suurta internet-palveluntarjoajaa. Karlsruhen merkittäviä työllistäjiä ovat myös pankki- ja vakuutustoiminta sekä lääketeollisuus. Kaupungissa on niin ikään suuri teknologiapuisto, jossa on tutkimuslaitoksia ja kehityskeskuksia. Saksan suurin, vuonna 1956 perustettu ydintutkimuslaitos sijaitsee Karlsruhessa. Nykyisin sen nimi on Forschungszentrum Karlsruhe.

Karlsruhessa sijaitsee yksi Saksan viidestä valtiollisesta kolikkopajasta, Staatliche Münze Karlsruhe, jossa lyödään saksalaisia eurokolikoita. Karlsruhessa lyödyissä kolikoissa on tunnuskirjain "G". Kolikkopajan historia ulottuu vuoteen 1827.

Liikenne

Karlsruhen itäosien halki kulkee pohjois–eteläsuuntaisesti moottoritie A 5 (Alsfeld–Basel), hieman etäämmällä kulkee moottoritie A 8 (Perl–Salzburg). Kaupungin alueella kulkevat myös valtatiet B 3 (Heidelberg–Freiburg), B 10 (Landau–Stuttgart) ja B 36 (Mannheim–Lahr). Karlsruhen eteläiseltä kiertotieltä (Südtangente; Wolfartsweier–Rheinbrücke) on yhteys moottoritielle A 65 (Autobahndreieck Ludwigshafen-Süd–Wörth am Rhein). Samaisen kiertotien liittymältä numero 2 on yhteys Karlsruhen päärautatieasemalle.

Karlsruhen päärautatieasemalta on 150 päivittäistä kaukojunayhteyttä eri puolille Saksaa. Karlsruhe sijaitsee Mannheimista Baseliin johtavan vilkkaasti liikennöidyn Rheintalbahn-radan varrella. Kesästä 2007 alkaen Karlsruhen kautta on liikennöinyt TGV-juna Stuttgartista Pariisiin (→ LGV Est européenne).

Lähin lentoasema on Karlsruhen–Baden-Badenin lentoasema (Flughafen Karlsruhe/Baden-Baden), joka sijaitsee noin 45 km etelään Karlsruhesta. Frankfurtin ja Stuttgartin lentoasemat ovat noin tunnin ajomatkan päässä kaupungista.

Tasaisen pinnanmuodostuksen ja suorien katujensa ansiosta Karlsruhen alue soveltuu erinomaisesti polkupyöräliikenteelle. Nykyisen polkupyörän edeltäjän, potkupyörän, kehitti karlsruhelainen paroni Karl Drais 1810-luvulla. Karlsruhen kaupunginvaltuuston tavoite on kehittää kaupunkia polkupyöräilyä suosivaan suuntaan.

Uskonnot

Kristityt

"Luterilainen uskonpuhdistus" saavutti vankan suosion Baden-Durlachin kreivikunnassa vuonna 1556. Sen myötä myös Karlsruhe oli perustamisensa aikoina protestanttinen kaupunki. Houkutellakseen asukkaita uuteen kaupunkiin kreivi Karl-Wilhelm tarjosi heille sekä taloudellisia etuja että uskonnonvapauden. Karlsruheen alkoi muuttaa katolilaisia uudisasukkaita. Ensimmäinen roomalais-katolinen kirkko St. Stephan valmistui 1814. Nykyisin katolilaisten ja protestanttien osuus kaupungin väestöstä on suunnilleen sama.

Muut uskonnot

Juutalaiset asettuivat Karlsruheen kun kaupunki perustettiin. Vuonna 1925 kaupungissa asui noin 3 300 juutalaista. He omistivat yrityksiä ja maata ja kaupungissa oli useita synagogia, juutalaisia kouluja, kauppoja sekä hautausmaita.

Natsihallituksen ensimmäisenä vuonna monet juutalaiset muuttivat pois. 22. lokakuuta vuonna 1938 kaikki miespuoliset puolalaistaustaiset juutalaiset vietiin Puolaan. Synagogat tuhottiin Kristalliyönä. Monet miespuoliset juutalaiset vietiin Dachaun keskitysleirille. Vuonna 1945 kaupungissa oli vain 18 juutalaista. Uusi synagoga rakennettiin vuonna 1969. Nykyään kaupungissa asuu noin 900 juutalaista.

Karlsruhessa asuu noin 12 000 muslimia. Kaupungissa on useita moskeijoita. Vuonna 1989 perustettiin saksalaisten ja saksankielisten muslimien yhteisö Deutschsprachiger Muslimkreis Karlsruhe.

Ystävyyskaupungit

• Nancy, Ranska
• Nottingham, Yhdistynyt kuningaskunta
• Krasnodar, Venäjä
• Timişoara, Romania
• Halle, Saksi-Anhalt

Väkiluvun kehitys

Vuosi Asukkaita

• 1790 4 500
• 1820 16 200
• 1850 25 400
• 1880 49 300
• 1900 97 400
• 1925 145 700
• 2003 282 595
• 2006 285 812

Lähteet ja viitteet

Baden-Württembergin piirikunnat ja kaupunkipiirit

• Alb-Donau-Kreis
• Baden-Baden
• Biberach
• Bodenseekreis
• Breisgau-Hochschwarzwald
• Böblingenin piirikunta
• Calw
• Emmendingen
• Enzkreis
• Esslingen
• Freiburg
• Freudenstadt
• Göppingen
• Heidelberg
• Heidenheim
• Heilbronnin piirikunta
• Heilbronnin kaupunki
• Hohenlohekreis
• Karlsruhen piirikunta
• Karlsruhen kaupunki
• Konstanz
• Lörrach
• Ludwigsburg
• Main-Tauber-Kreis
• Mannheim
• Neckar-Odenwald-Kreis
• Ortenaukreis
• Ostalbkreis
• Pforzheim
• Rastatt
• Ravensburg
• Rems-Murr-Kreis
• Reutlingen
• Rhein-Neckar-Kreis
• Rottweil
• Schwarzwald-Baar-Kreis
• Schwäbisch Hall
• Sigmaringen
• Stuttgart
• Tübingen
• Tuttlingen
• Ulm
• Waldshut
• Zollernalbkreis