Saksan osavaltiot

Saksa on liittotasavalta, joka koostuu kuudestatoista osavaltiosta. Saksan kielellä osavaltion virallinen nimitys on Land eli maa, joskin usein käytetään epävirallista (lakiteknisesti virheellistä) nimitystä Bundesland (liittomaa). Kolme maata käyttää nimitystä vapaavaltio (Freistaat): Baijeri (vuodesta 1919), Saksi (vuodesta 1990) ja Thüringen (vuodesta 1994). Lisäksi kaksi kaupungista muodostuvaa osavaltiota eli kaupunkivaltiota (Stadtstaat) viittaa nimessään hansaan: vapaa ja hansakaupunki (Freie und Hansestadt) Hampuri (vuodesta 1806) sekä vapaa hansakaupunki (Freie Hansestadt) Bremen (vuodesta 1806).

Koska Saksa on federalistinen valtio, osavaltioilla on laaja itsemääräämisoikeus.^[1] Jokaisella osavaltiolla on oma lainsäädäntö ja perustuslaki sekä oma vaaleilla valittu parlamentti, maapäivät (Landtag). Osavaltion hallitusta (Landesregierung) johtaa pääministeri (Ministerpräsident). Liittovaltion tasolla osavaltioita edustaa liittoneuvosto (Bundesrat), jossa osavaltiot ovat edustettuina asukaslukuihinsa suhteutettuina.

Saksan nykyiset osavaltiot perustettiin suurelta osin vasta 1940-luvun jälkipuoliskolla, ja ne vastaavat vain osittain aikaisempia Saksan keisarikunnan ja Weimarin tasavallan aikaisia osavaltioita. Esimerkiksi silloisen Preussin alueet ovat nykyisin jaettuna monien osavaltioiden kesken. Saksan nykyiset osavaltiot muodostettiin vuosina 1945–1947 toisen maailmansodan neljän liittoutuneen eli Yhdysvaltain, Neuvostoliiton, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan yhteisen sotilashallinnon päätösten mukaisesti. Vuonna 1949 Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä olleet osavaltiot yhdistyivät Saksan liittotasavallaksi. Badenin, Württemberg-Badenin ja Württemberg-Hohenzollernin osavaltiot yhdistettiin vuonna 1952 nykyiseksi Baden-Württembergin osavaltioksi. Saarland oli aluksi puoliautonominen ja liittyi vasta vuonna 1957 liittotasavaltaan. Saksan demokraattisen tasavallan alueella olleet viisi osavaltiota korvattiin vuonna 1952 neljällätoista piirillä. Hieman ennen Saksan jälleenyhdistymistä vuonna 1990 Saksan demokraattiseen tasavaltaan muodostettiin uudelleen osavaltiot, jotka sitten yhdistyivät liittotasavaltaan. Tällöin myös Berliinistä muodostettiin yksi liittotasavallan osavaltioista. Sodan jälkeen kaupunki oli ollut virallisesti neljän vallan miehityksessä, mutta käytännössä se oli jakautunut Itä-Berliiniin ja monin tavoin jo epävirallisesti osavaltioksi luokiteltuun Länsi-Berliiniin.

Saksan liittotasavallan osavaltiot lokakuussa 1949
Huhtikuusta 1952 elokuuhun 1955 Baden-Württembergin perustamisen jälkeen
Tammikuusta 1957 lokakuuhun 1990 Saarlandin liittymisen jälkeen
Saksojen yhdistymisen jälkeen
Nykyinen osavaltiojako vuonna 1992 tehtyjen pienten rajamuutosten jälkeen

Sisällysluettelo

1 Luettelo Saksan nykyisistä osavaltioista
2 Osavaltiot kartalla
3 Katso myös
4 Lähteet

Luettelo Saksan nykyisistä osavaltioista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osavaltio	Liittyi liittotasavaltaan	Pinta-ala (km²)	Väkiluku	Väestötiheys (as./km²)	Pääkaupunki	Postikoodi
Ala-Saksi	1949	&&&&&&&&&&047615.&&&&0047 615	&&&&&&&&07827000.&&&&007 827 000	&&&&&&&&&&&&0164.&&&&00164	Hannover	NI
Baden-Württemberg	1949	&&&&&&&&&&035751.&&&&0035 751	&&&&&&&010717000.&&&&0010 717 000	&&&&&&&&&&&&0300.&&&&00300	Stuttgart	BW
Baijeri	1949	&&&&&&&&&&070550.&&&&0070 550	&&&&&&&012692000.&&&&0012 692 000	&&&&&&&&&&&&0180.&&&&00180	München	BY
Berliini	1990	&&&&&&&&&&&&0892.&&&&00892	&&&&&&&&03470000.&&&&003 470 000	&&&&&&&&&&&03891.&&&&003 891	kaupunkivaltio	BE
Brandenburg	1990	&&&&&&&&&&029654.&&&&0029 654	&&&&&&&&02458000.&&&&002 458 000	&&&&&&&&&&&&&083.&&&&0083	Potsdam	BB
Bremen	1949	&&&&&&&&&&&&0419.&&&&00419	&&&&&&&&&0662000.&&&&00662 000	&&&&&&&&&&&01578.&&&&001 578	kaupunkivaltio	HB
Hampuri	1949	&&&&&&&&&&&&0755.&&&&00755	&&&&&&&&01763000.&&&&001 763 000	&&&&&&&&&&&02334.&&&&002 334	kaupunkivaltio	HH
Hessen	1949	&&&&&&&&&&021115.&&&&0021 115	&&&&&&&&06094000.&&&&006 094 000	&&&&&&&&&&&&0289.&&&&00289	Wiesbaden	HE
Mecklenburg-Etu-Pommeri	1990	&&&&&&&&&&023214.&&&&0023 214	&&&&&&&&01599000.&&&&001 599 000	&&&&&&&&&&&&&069.&&&&0069	Schwerin	MV
Nordrhein-Westfalen	1949	&&&&&&&&&&034110.&&&&0034 110	&&&&&&&017638000.&&&&0017 638 000	&&&&&&&&&&&&0517.&&&&00517	Düsseldorf	NW
Rheinland-Pfalz	1949	&&&&&&&&&&019854.&&&&0019 854	&&&&&&&&04012000.&&&&004 012 000	&&&&&&&&&&&&0202.&&&&00202	Mainz	RP
Saarland	1957	&&&&&&&&&&&02569.&&&&002 569	&&&&&&&&&0989000.&&&&00989 000	&&&&&&&&&&&&0385.&&&&00385	Saarbrücken	SL
Saksi	1990	&&&&&&&&&&018420.&&&&0018 420	&&&&&&&&04055000.&&&&004 055 000	&&&&&&&&&&&&0220.&&&&00220	Dresden	SN
Saksi-Anhalt	1990	&&&&&&&&&&020452.&&&&0020 452	&&&&&&&&02236000.&&&&002 236 000	&&&&&&&&&&&&0109.&&&&00109	Magdeburg	ST
Schleswig-Holstein	1949	&&&&&&&&&&015802.&&&&0015 802	&&&&&&&&02831000.&&&&002 831 000	&&&&&&&&&&&&0179.&&&&00179	Kiel	SH
Thüringen	1990	&&&&&&&&&&016202.&&&&0016 202	&&&&&&&&02157000.&&&&002 157 000	&&&&&&&&&&&&0133.&&&&00133	Erfurt	TH