Ero sivun ”Wivi Lönn” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p tynkä/Arkkitehti
→‎Töitä: muokkausta
Rivi 1: Rivi 1:
'''Olivia Mathilda "Wivi" Lönn''' (s. [[20. toukokuuta]] [[1872]], [[Tampere]] - k. [[27. joulukuuta]] [[1966]], [[Helsinki]]) oli suomalainen [[arkkitehti]] ja Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, joka perusti oman toimiston. Huomattava osa hänen tuotannostaan käsittää koulurakennuksia ympäri Suomea.
'''Olivia Mathilda "Wivi" Lönn''' (s. [[20. toukokuuta]] [[1872]], [[Tampere]] - k. [[27. joulukuuta]] [[1966]], [[Helsinki]]) oli suomalainen [[arkkitehti]] ja Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, joka perusti oman toimiston. Huomattava osa hänen tuotannostaan käsittää koulurakennuksia ympäri Suomea.


===Töitä===
== Työura ==
Wivi Lönnin työura jakaantuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen aikana (alkaen vuodesta 1898) hän työskenteli kotikaupungissaan Tampereella opettajiensa Tarjanteen ja Nyströmin arkkitehtitoimistoissa. Työskennellessään Tarjanteen toimistossa osallistui hän [[Kansallisteatteri]]n piirtämiseen. Wivin opiskelutoveripiirin jäsenistä useampi työskenteli Nyströmin toimistossa. Eräs heistä oli [[Armas Lindgren]], jonka kanssa hän suunnitteli useita rakennuksia. Vuosisadan vaihteessa Lönn perusti oman arkkitehtitoimiston.

Wivi Lönnin veli Wille Lönn houkutteli sisarensa muuttamaan Jyväskylään. Hän asettui asumaan "Älylässä" (nyk. Jyväskylän [[Mattilan]] kaupunginosassa) sijaitsevaan itse piirtämäänsä asuintaloon vuonna 1911. Jyväskylässä asuessaan hän suunnitteli lähes 20 muuta asuinalueensa rakennusta. Toinen työskentelyvaihe päättyi kun Lönn vuonna 1918 muutti [[Helsingin maalaiskunta|Helsingin maalaiskunnan]] [[Kulosaari|Kulosaareen]].

Kolmannen, Helsingin vaiheen aikana hän keskittyi lähinnä suurten tilaustöiden suunnitteluun. [[Säynätsalo]]on valmistui tänä aikana useita rakennuksia, joiden lisäksi hän piirsi sinne omakotitaloalueen asemakaavan. Lönn lopetti arkkitehdin työt lähes kokonaan 1930-luvun alussa kun rakennustyyli vaihtui [[jugend]]ista [[funktionalismi]]in.<ref>http://www.uta.fi/koskivoimaa/henkilot/lonn.htm</ref>

=== Omia töitä ===
==== Ennen vuotta 1910 ====
* Hämeenpuiston koulu, ent. Suomalainen Tyttökoulu, Tyttölyseo, Tampere (1902)
* Hämeenpuiston koulu, ent. Suomalainen Tyttökoulu, Tyttölyseo, Tampere (1902)
* Talouskoulu, Tampere (1902-04)
* Talouskoulu, Tampere (1902-04)
Rivi 14: Rivi 22:
* Mikkelin yhteiskoulu, [[Mikkeli]] (1908-09)
* Mikkelin yhteiskoulu, [[Mikkeli]] (1908-09)
* Ruotsalainen yhteiskoulu, [[Turku]] (1909)
* Ruotsalainen yhteiskoulu, [[Turku]] (1909)

==== 1910-luku ====
* Korporaatio Sakala, [[Tartto]], [[Viro]] (1910)
* Korporaatio Sakala, [[Tartto]], [[Viro]] (1910)
* Kirkkokatu 10, ent. Oulun aluesäästöpankki, [[Oulu]] (1911)
* Kirkkokatu 10, ent. Oulun aluesäästöpankki, [[Oulu]] (1911)
* Säästöpankin talo, Tampere (1911)
* Säästöpankin talo, Tampere (1911)
* Tampereen kauppaoppilaitos, Tampere (1911)
* Tampereen kauppaoppilaitos, Tampere (1911)
* Helsingin ylioppilastalo, Helsinki (1912)
* Yhteislyseo, [[Rauma]] (1912)
* Yhteislyseo, [[Rauma]] (1912)
* Joensuun vapaaopisto, entinen yhteiskoulu, [[Joensuu]] (1912)
* Joensuun vapaaopisto, entinen yhteiskoulu, [[Joensuu]] (1912)
* Kaupungin kansakoulu, Puistokoulu, Jyväskylä (1912)
* Kaupungin kansakoulu, Puistokoulu, Jyväskylä (1912)
* [[Estonia-teatteri]], [[Tallinna]], [[Viro]] (1913)
* Yhteiskoulu, [[Rovaniemi]] (1914)
* Yhteiskoulu, [[Rovaniemi]] (1914)
* Vanha kaupunginkirjasto (viljamakasiinista), Jyväskylä (1916)
* Vanha kaupunginkirjasto (v. 1851 rakennetun viljamakasiinin muutostyö) nyk. [[Jyväskylän yliopisto]]n hallintorakennus Rehtoraatti, Jyväskylä (1916)
* Keski-Pohjanmaan kansanopisto, päärakennus, [[Haapavesi]] (1917)
* Keski-Pohjanmaan kansanopisto, päärakennus, [[Haapavesi]] (1917)
* Kansakoulu, [[Savonlinna]] (1917)
* Kansakoulu, [[Savonlinna]] (1917)

==== 1920-1940-luvut ====
* Villa von Konov, Kulosaari, Helsingin maalaiskunta - nyk. Helsinki (1920)
* Verkatehtaan rakennuksia, Tampere (1921-23) (osa purettu)
* Verkatehtaan rakennuksia, Tampere (1921-23) (osa purettu)
* Yhteiskoulu, Rovaniemi (1922)
* Lastentalo, Hyvinkää (1923)
* Kansakoulu, Savonlinna (1926)
* NNKY:n talo (Hospitz), Savonlinna (1930)
* Observatorio, Nurmijärvi (1940-41)
* Tähtelän observatorio, Sodankylä (1945)

=== Yhteisiä töitä ===
* Sakala-korporaation (osakunta) talo, Tartto, [[Viro]] (1911) yhdessä Armas Lindgrenin kanssa
* [[Uusi Ylioppilastalo]], Helsinki, (1912) yhdessä Armas Lindgrenin kanssa
* [[Estonia-teatteri]], [[Tallinna]], Viro (1913) yhdessä Armas Lindgrenin kanssa
* NNKY:n talo (Hotelli Helka), Helsinki (1928) yhdessä [[Aili Salli Ahde|Aili Salli Ahteen]] kanssa

== Lähteet ==
<references />


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 27. marraskuuta 2006 kello 15.44

Olivia Mathilda "Wivi" Lönn (s. 20. toukokuuta 1872, Tampere - k. 27. joulukuuta 1966, Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, joka perusti oman toimiston. Huomattava osa hänen tuotannostaan käsittää koulurakennuksia ympäri Suomea.

Työura

Wivi Lönnin työura jakaantuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen aikana (alkaen vuodesta 1898) hän työskenteli kotikaupungissaan Tampereella opettajiensa Tarjanteen ja Nyströmin arkkitehtitoimistoissa. Työskennellessään Tarjanteen toimistossa osallistui hän Kansallisteatterin piirtämiseen. Wivin opiskelutoveripiirin jäsenistä useampi työskenteli Nyströmin toimistossa. Eräs heistä oli Armas Lindgren, jonka kanssa hän suunnitteli useita rakennuksia. Vuosisadan vaihteessa Lönn perusti oman arkkitehtitoimiston.

Wivi Lönnin veli Wille Lönn houkutteli sisarensa muuttamaan Jyväskylään. Hän asettui asumaan "Älylässä" (nyk. Jyväskylän Mattilan kaupunginosassa) sijaitsevaan itse piirtämäänsä asuintaloon vuonna 1911. Jyväskylässä asuessaan hän suunnitteli lähes 20 muuta asuinalueensa rakennusta. Toinen työskentelyvaihe päättyi kun Lönn vuonna 1918 muutti Helsingin maalaiskunnan Kulosaareen.

Kolmannen, Helsingin vaiheen aikana hän keskittyi lähinnä suurten tilaustöiden suunnitteluun. Säynätsaloon valmistui tänä aikana useita rakennuksia, joiden lisäksi hän piirsi sinne omakotitaloalueen asemakaavan. Lönn lopetti arkkitehdin työt lähes kokonaan 1930-luvun alussa kun rakennustyyli vaihtui jugendista funktionalismiin.[1]

Omia töitä

Ennen vuotta 1910

  • Hämeenpuiston koulu, ent. Suomalainen Tyttökoulu, Tyttölyseo, Tampere (1902)
  • Talouskoulu, Tampere (1902-04)
  • Kuokkalan kartano, Jyväskylä (1904)
  • Aleksanterin kansakoulu, Tampere (1906)
  • Keski-Suomen Kirjailijatalo, ent. Stooren talo, Jyväskylä (1906)
  • Tampereen paloasema, Tampere (1907)
  • Nuolialan kansakoulu, Pirkkala (1907)
  • Kotitalouskoulu, Karjaa (1907)
  • Otavan koulu, ent. kansakoulu, Iisalmi (1908)
  • Haiharan puutarhapaviljonki, Tampere (1908) (purettu)
  • Mikkelin yhteiskoulu, Mikkeli (1908-09)
  • Ruotsalainen yhteiskoulu, Turku (1909)

1910-luku

  • Korporaatio Sakala, Tartto, Viro (1910)
  • Kirkkokatu 10, ent. Oulun aluesäästöpankki, Oulu (1911)
  • Säästöpankin talo, Tampere (1911)
  • Tampereen kauppaoppilaitos, Tampere (1911)
  • Yhteislyseo, Rauma (1912)
  • Joensuun vapaaopisto, entinen yhteiskoulu, Joensuu (1912)
  • Kaupungin kansakoulu, Puistokoulu, Jyväskylä (1912)
  • Yhteiskoulu, Rovaniemi (1914)
  • Vanha kaupunginkirjasto (v. 1851 rakennetun viljamakasiinin muutostyö) nyk. Jyväskylän yliopiston hallintorakennus Rehtoraatti, Jyväskylä (1916)
  • Keski-Pohjanmaan kansanopisto, päärakennus, Haapavesi (1917)
  • Kansakoulu, Savonlinna (1917)

1920-1940-luvut

  • Villa von Konov, Kulosaari, Helsingin maalaiskunta - nyk. Helsinki (1920)
  • Verkatehtaan rakennuksia, Tampere (1921-23) (osa purettu)
  • Yhteiskoulu, Rovaniemi (1922)
  • Lastentalo, Hyvinkää (1923)
  • Kansakoulu, Savonlinna (1926)
  • NNKY:n talo (Hospitz), Savonlinna (1930)
  • Observatorio, Nurmijärvi (1940-41)
  • Tähtelän observatorio, Sodankylä (1945)

Yhteisiä töitä

Lähteet

  1. http://www.uta.fi/koskivoimaa/henkilot/lonn.htm

Aiheesta muualla

Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.