Ero sivun ”Tyyli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
korjattiin ajatusviivaksi
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 2: Rivi 2:
'''Tyyli''' on taiteilijan, esittäjän, tietyn ajan, [[Koulukunta (taidehistoria)|koulukunnan]] tai jonkin muun senkaltaisen omaleimainen ilmaisu- tai esitystapa. Käsitteellä viitataan myös sellaiseen perustuvaan taidetuotteen tai -esityksen yhtenäiseen omaleimaisuuteen, tai sellaisena ilmenevään makusuuntaan, tyylisuuntaan.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|tyyli}}</ref>
'''Tyyli''' on taiteilijan, esittäjän, tietyn ajan, [[Koulukunta (taidehistoria)|koulukunnan]] tai jonkin muun senkaltaisen omaleimainen ilmaisu- tai esitystapa. Käsitteellä viitataan myös sellaiseen perustuvaan taidetuotteen tai -esityksen yhtenäiseen omaleimaisuuteen, tai sellaisena ilmenevään makusuuntaan, tyylisuuntaan.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|tyyli}}</ref>


Tyyli voi olla merkkijärjestelmä, jota käytetään [[Merkitys|merkityksen]] parantamiseksi, lisäämiseksi tai nostattamiseksi missä tahansa [[Taide|taiteessa]] tai [[Media|mediumissa]]. Jokaisella [[Taideteos|taideteoksella]] on merkitys, [[ikonografia]] ja sille ominaiset piirteet. [[Veistos|Veistoksessa]] niitä voivat olla se tapa, jolla [[marmori]] on leikattu tai kiillotettu, [[Piirustus|piirustuksessa]] [[kynä]]än tai [[liitu|liidun]] käsittelytapa [[viiva]]n ja [[Muoto|muodon]] tekemiseksi, tai rakennuksessa osien ja massojen tietty yhdistelmä. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Paul Duro & Michael Greenhalgh | Nimeke = Essential Art History | Vuosi = 1992 | Luku = | Sivu = 279 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bloomsbury | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.5.2009 | Kieli = }}</ref>
Tyyli voi olla merkkijärjestelmä, jota käytetään uhiguhljighijk[[Merkitys|merkityksen]] parantamiseksi, lisäämiseksi tai nostattamiseksi missä tahansa [[Taide|taiteessa]] tai [[Media|mediumissa]]. Jokaisella [[Taideteos|taideteoksella]] on merkitys, [[ikonografia]] ja sille ominaiset piirteet. [[Veistos|Veistoksessa]] niitä voivat olla se tapa, jolla [[marmori]] on leikattu tai kiillotettu, [[Piirustus|piirustuksessa]] [[kynä]]än tai [[liitu|liidun]] käsittelytapa [[viiva]]n ja [[Muoto|muodon]] tekemiseksi, tai rakennuksessa osien ja massojen tietty yhdistelmä. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Paul Duro & Michael Greenhalgh | Nimeke = Essential Art History | Vuosi = 1992 | Luku = | Sivu = 279 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bloomsbury | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.5.2009 | Kieli = }}</ref>


[[Taidehistoria|Taidehistoriallisen]] käsityksen mukaan taideteokset voidaan ryhmitellä tyyliominaisuuksien mukaan, jotta sellaiset teokset, joita ei ole [[Signeeraus|signeerattu]], voidaan osoittaa eli [[Attribuointi|attribuoida]] jonkun henkilön tekemäksi niiden yhteisten ominaisuuksien takia. Aikakausila tai jopa mailla voidaan osiottaa olevan yhteisiä piirteitä, jotka mahdollistavat tunnistamattomien taideteosten osoittamisen kuuluvaksi maahan, aikakauteen tai [[Koulukunta (taidehistoria)|koulukuntaan]], tai jopa jollekin [[taiteilija]]lle. <ref>sama</ref>
[[Taidehistoria|Taidehistoriallisen]] käsityksen mukaan taideteokset voidaan ryhmitellä tyyliominaisuuksien mukaan, jotta sellaiset teokset, joita ei ole [[Signeeraus|signeerattu]], voidaan osoittaa eli [[Attribuointi|attribuoida]] jonkun henkilön tekemäksi niiden yhteisten ominaisuuksien takia. Aikakausila tai jopa mailla voidaan osiottaa olevan yhteisiä piirteitä, jotka mahdollistavat tunnistamattomien taideteosten osoittamisen kuuluvaksi maahan, aikakauteen tai [[Koulukunta (taidehistoria)|koulukuntaan]], tai jopa jollekin [[taiteilija]]lle. <ref>sama</ref>


Jos tyylin ominaisuuksia ei voitaisi käsitellä tällä tavoin, taidehistoria olisi melko olematonta, koska silloin tiede rajoittuisi signeerattujen, luotettavan [[autenttinen|autenttisuuden]] tai [[provenienssi]]n omaaviin teoksiin, eivätkä mitkään näistä tekijöistä huomioisi kaikkien ihmisten taipumusta lisätä ymmärtämystään [[Luokittelu|luokittelemalla]] aineistoa. <ref>sama</ref>
Jos tyylin ominaisuuksia ei voitaisi käsitellä tällä tavoin, taidehistoria olisi melko olematonta, koska silloin tiede rajoittuisi signeerattujen, luotettavan [[autenttinen|autenttisuuden]] tai [[provenienssi]]n omaaviin teoksiin, eivätkä mitkään näistä tekijöistä huomioisi kaikkien ihmisten taipumusta lisätä ymmärtämystään [[Luokittelu|luokittelemalla]] aineistoa. <ref>sama</ref>


== Tyylikäsitteen historia ==
== Tyylikäsitteen historia ==

Versio 7. lokakuuta 2020 kello 14.35

Lounaisvaltioiden rakennustyyliä, Santa Fe, Yhdysvallat.

Tyyli on taiteilijan, esittäjän, tietyn ajan, koulukunnan tai jonkin muun senkaltaisen omaleimainen ilmaisu- tai esitystapa. Käsitteellä viitataan myös sellaiseen perustuvaan taidetuotteen tai -esityksen yhtenäiseen omaleimaisuuteen, tai sellaisena ilmenevään makusuuntaan, tyylisuuntaan.[1]

Tyyli voi olla merkkijärjestelmä, jota käytetään uhiguhljighijkmerkityksen parantamiseksi, lisäämiseksi tai nostattamiseksi missä tahansa taiteessa tai mediumissa. Jokaisella taideteoksella on merkitys, ikonografia ja sille ominaiset piirteet. Veistoksessa niitä voivat olla se tapa, jolla marmori on leikattu tai kiillotettu, piirustuksessa kynään tai liidun käsittelytapa viivan ja muodon tekemiseksi, tai rakennuksessa osien ja massojen tietty yhdistelmä. [2]

Taidehistoriallisen käsityksen mukaan taideteokset voidaan ryhmitellä tyyliominaisuuksien mukaan, jotta sellaiset teokset, joita ei ole signeerattu, voidaan osoittaa eli attribuoida jonkun henkilön tekemäksi niiden yhteisten ominaisuuksien takia. Aikakausila tai jopa mailla voidaan osiottaa olevan yhteisiä piirteitä, jotka mahdollistavat tunnistamattomien taideteosten osoittamisen kuuluvaksi maahan, aikakauteen tai koulukuntaan, tai jopa jollekin taiteilijalle. [3]

Jos tyylin ominaisuuksia ei voitaisi käsitellä tällä tavoin, taidehistoria olisi melko olematonta, koska silloin tiede rajoittuisi signeerattujen, luotettavan autenttisuuden tai provenienssin omaaviin teoksiin, eivätkä mitkään näistä tekijöistä huomioisi kaikkien ihmisten taipumusta lisätä ymmärtämystään luokittelemalla aineistoa. [4]

Tyylikäsitteen historia

Johann Joachim Winckelmann uudisti tyylin käsitteen.

Sana tyyli juontuu alun perin kirjoitus- tai piirustuspuikkoa tarkoittavasta sanasta stylus. Roomalaisessa retoriikassa sillä kuvattiin jonkin aiheen esitystapaa ja tässä mielessä se omaksuttiin runouden, musiikin ja taiteen käsitteistöön. Keskiajalla stilus tarkoitti myös käytös- ja elämäntapoja, samalla tavalla kuin nykyisin puhutaan elämäntyylistä. Käsitettä alettiin soveltaa kuvataiteisiin 1500-luvulla Italiassa, jossa tyyli saattoi viitata taiteilijan persoonalliseen tekotapaan. Tyyli tarkoitti taiteilijan persoonallista, suurenmoista ja esimerkillistä ominaisuutta. Vastaava termi oli myös maniera. [5] Tämä käsitys tyylistä taiteilijan persoonallisena tekotapana, "käsialana" on monesti haluttu liittää nerouteen. [6]

Antiikin tutkija J.J. Winckelmann (1717–1768) toi tyylin käsitteeseen uuden ulottuvuuden 1700-luvun lopulla. Hän liitti tyylin kokonaisiin historiallisiin aikakausiin, epookkeihin ja kansakuntiin, eikä vain yksittäiseen taiteilijaan. Tyylin käsite alkoi palvella myös historian tulkintaa. Tyylihistoria oli 1800-luvulla taidehistoriassa keskeinen, kun taidehistorioitsijat tunnistivat ja erittelivät tyylilajeja ja tyyliperiodeja, kansallisia tyylejä ja niiden alatyylejä ja koulukuntia kasvitieteilijöiden tavoin. Käsitys evoluutiosta omaksuttiin tyylilajeihin darwinismista, jossa omaksuttiin käsitys kustakin tyylistä, joka noudatteli vääjäämätöntä kehitystä kasvuvaiheesta loistokauteen ja rappioon. [7]

Kasvanut tietoisuus tyyleistä johti käytännön sovellutuksiin kertaustyyleinä sisustustaiteessa ja arkkitehtuurissa. 1800-luvun lopussa tyylistä tuli yleinen tulkintametodi, joka kattoi kaikki tietyn aikakauden ja alueen taiteet ja joskus jopa kaikki kulttuurin alueet. Muun muassa Alois Rieglin (1858–1905) ja Heinrich Wölfflinin (1864–1945) vastakohtiin perustuvat tyylitunnusmerkit viittasivat teoksen muoto-ominaisuuksiin. Vapautuminen normatiivisista makukäsityksistä tapahtui samaan aikaan modernismin, modernin arkkitehtuurin ja abstraktin taiteen esiintulon kanssa. [8]

Tyylihistoriaa alettiin arvostella, koska väitettiin, että se yksinkertaistaa ja pinnallistaa historiallisia ilmiöitä, lyö leimoja ja kiinnittää huomiota liiaksi muoto-ominaisuuksiin. Tyylihistorian käsitettä on pyritty laajentamaan ja tulkitsemaan uusilla tavoilla, jotka ottaisivat paremmin huomioon myös taideteoksen sisällön. [9] 1900-luvun taidehistorioitsijat ovat selittäneet tyyliä tavoiksi ja menetelmiksi, joilla taiteilija tai ryhmä taiteilijoita hahmottaa ajatus- ja tunnesisältöjä. [10]

Tyylejä voivat olla

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ tyyli. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ Paul Duro & Michael Greenhalgh: Essential Art History, s. 279. Bloomsbury, 1992.
  3. ↑ sama
  4. ↑ sama
  5. ↑ Taiteen pikkujättiläinen, s. 763. WSOY, 1991.
  6. ↑ Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki: Taiteen sanakirja, s. 469. Otava, 2000.
  7. ↑ Taiteen pikkujättiläinen, s. 764. WSOY, 1991.
  8. ↑ sama, s. 764
  9. ↑ Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki: Taiteen sanakirja, s. 470. Otava, 2000.
  10. ↑ Taiteen pikkujättiläinen, s. 765. WSOY, 1991.
Estetiikka ja taidefilosofia
Aiheet
Estetiikan teoriat
Esteettiset kategoriat
Sovellettu estetiikka
Taidefilosofit
Artikkeleita aiheesta
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tyyli&oldid=19216375”