Aarne Kinnunen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aarne Kinnunen
Aarne Kinnunen 1950-luvulla.
Aarne Kinnunen 1950-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt 4. helmikuuta 1930 (ikä 89)
Lieksa
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Tutkimusalue estetiikka, kirjallisuustiede
Tunnetut työt Estetiikka

Aarne Einari Kinnunen (s. 4. helmikuuta 1930 Lieksa[1]) on suomalainen estetiikan emeritusprofessori. Hän on tutkinut erityisesti esteettistä kokemusta, komiikkaa ja huumoria sekä kirjallisuuden ja teatterin kysymyksiä.[2]

Kinnunen kirjoitti ylioppilaaksi Savonlinnan lyseosta vuonna 1949 ja opiskeli psykologiaa, estetiikkaa ja kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1952 ja lisensiaatiksi vuonna 1960.[1] Kinnunen väitteli tohtoriksi vuonna 1968 Aleksis Kiven näytelmistä.

Kinnunen teki Helsingin yliopistossa pitkän uran estetiikan tutkijana ja opettajana. Hän työskenteli estetiikan ja yleisen kirjallisuustieteen assistenttina vuodet 1963–1968,[1] apulaisprofessorina ja professorina 1968–1975 ja 1982–1983 sekä estetiikan henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina 1986–1994.[3] Hän julkaisi vuonna 2000 yleistajuisen teoksen Estetiikka.[4]

Vuonna 1992 Kinnunen sai Suomen Estetiikan Seuran Yrjö Hirn -palkinnon.[5] Vuonna 1988 Kinnunen johti Finlandia-palkintolautakuntaa.[6]

Kinnunen oli vuodesta 1957 naimisissa näyttelijä Aino-Maija Tikkasen kanssa.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • F. Nietzsche. Kirjayhtymä, 1960.
  • Aleksis Kiven näytelmät: Analyysi ja tarkastelua ajan aatevirtausten valossa. Diss. 1967.
  • Esteettisestä elämyksestä. Porvoo Helsinki: WSOY, 1969. – Näköispainos: Helsinki: Yliopistopaino, 1990. ISBN 951-570-065-5
  • Envall, Markku & Kinnunen, Aarne & Sepänmaa, Yrjö (toim.): Estetiikan kenttä. Universitas 12. Helsinki: WSOY, 1972. ISBN 951-0-00525-8. (2. painos: Taskutieto 98.)
  • Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä: Tutkimus Aleksis Kiven romaanista. WSOY, 1973.
  • Taide kovassa maailmassa. Toimite. Suomen estetiikan seuran vuosikirja 1. Taskutieto 117. Helsinki: Weilin+Göös, 1974. ISBN 951-0-06092-5.
  • Kinnunen, Aarne & Oksala, Teivas (toim.): Antiikin estetiikka. Suomen estetiikan seuran vuosikirja 2. Taskutieto 136. Helsinki: WSOY, 1977. ISBN 951-0-06817-9.
  • Syvä nauru: Tutkimus Paavo Haavikon dramatiikasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 331. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1977. ISBN 951-717-109-9.
  • Itämaiden estetiikka. Toimite. Suomen estetiikan seuran vuosikirja 3. Taskutieto 142. Helsinki: WSOY, 1980. ISBN 951-0-08484-0.
  • Ympäristöestetiikka. Toimittaneet Aarne Kinnunen ja Yrjö Sepänmaa. Gaudeamus, 1981.
  • Haanpään pitkät varjot: Pentti Haanpään kertomataiteesta. Otava, 1982.
  • Mitä näyttelijä tekee? Syntiä vai työtä. WSOY, 1984.
  • Draaman maailma: Villiintynyt puutarha. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-13041-9.
  • Kertomuksen opissa: Avoimen maailman hahmotuksesta. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15424-5.
  • Miksi estetiikka? (Äänite.) Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1993
  • Huumorin ja koomisen keskeneräinen kysymys. WSOY, 1994.
  • Estetiikka. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24449-X.
  • Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet. WSOY, 2002.
  • Talo ilmassa: Joel Lehtosen Putkinotko. WSOY, 2005-
  • Kaksi metriä syvistä kysymyksistä: Paavo Haavikon proosasta. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-34507-8.
  • Päätoiminen elämä. Otava, 2011.
  • Horror vacui: Antti Hyryn proosasta, lyyrisestä ja dramaattisesta. Helsinki: Siltala, 2015. ISBN 978-952-2-34334-5.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d ”Kinnunen, Aarne Einari”, Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1978, s. 385. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-04755-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 11.8.2015).
  2. Estetiikka: Tietoa oppiaineesta Helsingin yliopisto. Viitattu 11.8.2015.
  3. Autio, Veli-Matti (toim.): Professorimatrikkeli 1918–1996 Professorsmatrikel, s. 211. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1997. ISBN 951-45-7818-X.
  4. Blomstedt, Jan: Vanhan konkarin kaunoviisaus 19.2.2000. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.1.2019.
  5. Yrjö Hirn -palkinto Suomen Estetiikan Seura. Viitattu 9.5.2008.
  6. Lindfors, Jukka: Finlandia-palkinnon saaja Gösta Ågren Elävä arkisto. 8.9.2006. Yle. Viitattu 11.8.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]