Ero sivun ”Kampala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Liikenne: typo |
→Historia: kv |
||
| Rivi 89: | Rivi 89: | ||
Kampalan kehitys kaupunkina liittyy vahvasti alueella sijainneen [[Buganda]]n kuningaskuntaan, jonka pääkaupunki sijaitsi nykyisen Kampalan paikkeilla. Muslimikauppiaat saapuivat alueelle 1840-luvulla ja alue oli tärkeä kauppareitti jo ennen eurooppalaisten tuloa, mikä teki siitä strategisesti tärkeän siirtomaita havitteleville valtioille. 1870-luvun lopulla paikalle asettuivat [[anglikaaninen kirkko|anglikaanisen]] [[Church Mission Society]]n lähetyssaarnaajat ja hieman myöhemmin katolilaiset lähetyssaarnaajat Ranskasta. Vuonna 1881 rakennettiin Bugandan kuninkaallinen palatsi Kasubin kukkulalle. Saman vuosikymmenen lopussa Buganda ajautui sekasortoon uskonnollisen sisällissodan takia, johon eurooppalaiset sekaantuivat. [[Frederick Lugard]] julisti maan brittien protektoraatiksi vuonna 1890 ja Kampalasta tuli protektoraatin siirtomaahallinnon pääkaupunki. Siirtomaahallinnon pääkaupunki siirtyi myöhemmin [[Entebbe]]en, mutta brittiläinen Itä-Afrikan kauppakomppania perusti tukikohtansa kasvavaan Kampalaan. 1900-luvun alussa kaupunki liitettiin rautatiellä Intian valtamereen, mikä paransi paikallisen puuvillan, kahvin ja sokerin vientiä markkinoille. Kaupunkiin muutti myös [[Itä-Afrikan aasialaiset|aasialaisia]] siirtolaisia.<ref name="EAHC4">{{Kirjaviite | Tekijä = Willie F. Page, R. Hunt Davis | Nimeke = Encyclopedia of African history and culture | Vuosi = 2005 | Luku = | Sivu = 200-201 | Selite = Volume 4 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Facts on File | Tunniste = ISBN 0-8160-5199-2 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
Kampalan kehitys kaupunkina liittyy vahvasti alueella sijainneen [[Buganda]]n kuningaskuntaan, jonka pääkaupunki sijaitsi nykyisen Kampalan paikkeilla. Muslimikauppiaat saapuivat alueelle 1840-luvulla ja alue oli tärkeä kauppareitti jo ennen eurooppalaisten tuloa, mikä teki siitä strategisesti tärkeän siirtomaita havitteleville valtioille. 1870-luvun lopulla paikalle asettuivat [[anglikaaninen kirkko|anglikaanisen]] [[Church Mission Society]]n lähetyssaarnaajat ja hieman myöhemmin katolilaiset lähetyssaarnaajat Ranskasta. Vuonna 1881 rakennettiin Bugandan kuninkaallinen palatsi Kasubin kukkulalle. Saman vuosikymmenen lopussa Buganda ajautui sekasortoon uskonnollisen sisällissodan takia, johon eurooppalaiset sekaantuivat. [[Frederick Lugard]] julisti maan brittien protektoraatiksi vuonna 1890 ja Kampalasta tuli protektoraatin siirtomaahallinnon pääkaupunki. Siirtomaahallinnon pääkaupunki siirtyi myöhemmin [[Entebbe]]en, mutta brittiläinen Itä-Afrikan kauppakomppania perusti tukikohtansa kasvavaan Kampalaan. 1900-luvun alussa kaupunki liitettiin rautatiellä Intian valtamereen, mikä paransi paikallisen puuvillan, kahvin ja sokerin vientiä markkinoille. Kaupunkiin muutti myös [[Itä-Afrikan aasialaiset|aasialaisia]] siirtolaisia.<ref name="EAHC4">{{Kirjaviite | Tekijä = Willie F. Page, R. Hunt Davis | Nimeke = Encyclopedia of African history and culture | Vuosi = 2005 | Luku = | Sivu = 200-201 | Selite = Volume 4 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Facts on File | Tunniste = ISBN 0-8160-5199-2 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
Ugandan itsenäistyessä vuonna 1962 Kampalasta tuli Ugandan pääkaupunki. 1964 kaupungissa asui 80 000 asukasta ja toiset 60 000 sen lähiympäristössä.<ref name="EAHC4" /> Kampala kärsi huomattavia |
Ugandan itsenäistyessä vuonna 1962 Kampalasta tuli Ugandan pääkaupunki. 1964 kaupungissa asui 80 000 asukasta ja toiset 60 000 sen lähiympäristössä.<ref name="EAHC4" /> Kampala kärsi huomattavia vahinkoja väkivaltaisuuksissa, jotka seurasivat Ugandan diktaattori [[Idi Amin]]in syrjäyttämistä vuonna 1972. Viime vuosikymmeninä kaupungin infrastruktuuria on korjattu, uusia teitä rakennettu ja esimerkiksi katuvalaistusta on lisätty.<ref name="EAHC5">{{Kirjaviite | Tekijä = Willie F. Page, R. Hunt Davis | Nimeke = Encyclopedia of African history and culture | Vuosi = 2005 | Luku = | Sivu = 213 | Selite = Volume 5 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Facts on File | Tunniste = ISBN 0-8160-5201-8 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
==Liikenne== |
==Liikenne== |
||
Versio 21. syyskuuta 2020 kello 15.13
| Kampala | |
|---|---|
 |
|
  Kampala |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Uganda |
| Piirikunta | Kampalan piirikunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 189,88[1] km² |
| Korkeus | 1190[1] m |
| Väkiluku (2014) | 1 507 080[1] |
| – Väestötiheys | 7,937[1] as./km² |
Kampala on Ugandan pääkaupunki. Vuonna 2014 kaupungin asukasluku oli 1 507 080, mikä tekee siitä Ugandan suurimman kaupunkiasutuskeskittymän. Lähellä Victoriajärveä sijaitseva kaupunki kuuluu Kampalan piirikuntaan.
Maantiede ja ilmasto
Kampala sijaitsee noin 30 km päiväntasaajalta pohjoiseen 1200 metrin korkeudessa.[2]
Keskimääräinen ylin lämpötila on ympäri vuoden 27-29 astetta, alin lämpötila 18 asteen vaiheilla. Vuodessa on kaksi sateisempaa ja yksi kuivempi jakso. Eniten sataa huhti- ja marraskuussa, vähiten heinä-elokuussa.[3]
Historia
Kampalan kehitys kaupunkina liittyy vahvasti alueella sijainneen Bugandan kuningaskuntaan, jonka pääkaupunki sijaitsi nykyisen Kampalan paikkeilla. Muslimikauppiaat saapuivat alueelle 1840-luvulla ja alue oli tärkeä kauppareitti jo ennen eurooppalaisten tuloa, mikä teki siitä strategisesti tärkeän siirtomaita havitteleville valtioille. 1870-luvun lopulla paikalle asettuivat anglikaanisen Church Mission Societyn lähetyssaarnaajat ja hieman myöhemmin katolilaiset lähetyssaarnaajat Ranskasta. Vuonna 1881 rakennettiin Bugandan kuninkaallinen palatsi Kasubin kukkulalle. Saman vuosikymmenen lopussa Buganda ajautui sekasortoon uskonnollisen sisällissodan takia, johon eurooppalaiset sekaantuivat. Frederick Lugard julisti maan brittien protektoraatiksi vuonna 1890 ja Kampalasta tuli protektoraatin siirtomaahallinnon pääkaupunki. Siirtomaahallinnon pääkaupunki siirtyi myöhemmin Entebbeen, mutta brittiläinen Itä-Afrikan kauppakomppania perusti tukikohtansa kasvavaan Kampalaan. 1900-luvun alussa kaupunki liitettiin rautatiellä Intian valtamereen, mikä paransi paikallisen puuvillan, kahvin ja sokerin vientiä markkinoille. Kaupunkiin muutti myös aasialaisia siirtolaisia.[4]
Ugandan itsenäistyessä vuonna 1962 Kampalasta tuli Ugandan pääkaupunki. 1964 kaupungissa asui 80 000 asukasta ja toiset 60 000 sen lähiympäristössä.[4] Kampala kärsi huomattavia vahinkoja väkivaltaisuuksissa, jotka seurasivat Ugandan diktaattori Idi Aminin syrjäyttämistä vuonna 1972. Viime vuosikymmeninä kaupungin infrastruktuuria on korjattu, uusia teitä rakennettu ja esimerkiksi katuvalaistusta on lisätty.[5]
Liikenne
Ugandassa on vasemmanpuoleinen liikenne. Entebben kansainvälinen lentokenttä on 40 kilometrin päässä Kampalasta.[6] Moottoritie Entebbe - Kampala Expressway valmistui vuonna 2018. Päätiet ovat Kampalan alueella tyydyttävässä kunnossa, sivutiet ovat yleensä huonokuntoisia.
Talous
Kampala on Ugandan taloudellinen keskus. Kaupungin teollisuuteen lukeutuvat metalli-, huonekalu-, tekstiili-, sementti- ja koneteollisuus. Alueella tuotettu kahvi, puuvilla, tupakka ja tee viedään maailmanmarkkinoille Port Bellistä, noin kymmenen kilometriä Kampalasta kaakkoon Victorianjärven rannalla.[5]
Kulttuuri
Kampalassa sijaitsee esimerkiksi Ugandan kansallisteatteri ja -museo, kansalliskirjasto, Makereren yliopisto, sekä useita kristillisiä, islamilaisia ja hindulaisia uskonnollisia rakennuksia.[5]
Lähteet
- ↑ a b c d Uganda citypopulation.de. Viitattu 1.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Kampala The Columbia Electronic Encyclopedia, 6th ed. / Infoplease. 2012. Viitattu 4.12.2016.
- ↑ Kampala Climate WMo World Climate. Viitattu 4.12.2016.
- ↑ a b Willie F. Page, R. Hunt Davis: Encyclopedia of African history and culture, s. 200-201. Volume 4. Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5199-2. (englanniksi)
- ↑ a b c Willie F. Page, R. Hunt Davis: Encyclopedia of African history and culture, s. 213. Volume 5. Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5201-8. (englanniksi)
- ↑ Kampala Overland Africa
| ||||||