Ero sivun ”Orivesi (Saimaa)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Lähteet: z Malline:Kansalaisen karttapaikka -> Karttapaikka
Pistalanjärvi on Oriveden lahti, varsinainen (tosin hyvin vähäinen) lasku-uoma sillä suunnalla on Pistalanjärvestä lähtevä Raikuun kanava, ym muotoilua
Rivi 26: Rivi 26:
| tilavuus = 5,50669 km³ <ref name=syke/>
| tilavuus = 5,50669 km³ <ref name=syke/>
| valuma-alue =
| valuma-alue =
| laskujoki = Orivirta; Pistalanjärvi <ref name=kp/>
| laskujoki = Orivirta, [[Raikuun kanava]] <ref name=kp/>
| saaria = 1558 <ref name=syke/>
| saaria = 1558 <ref name=syke/>
| virtaus =
| virtaus =
| järvinumero = 04.311.1.001
| järvinumero = 04.311.1.001
}}
}}
'''Orivesi''' on [[Vuoksen vesistö]]ön kuuluva ja [[Saimaa|Suur-Saimaaseen]] luettava järvi [[Liperi (kunta)|Liperin]], [[Rääkkylä]]n, [[Savonlinna]]n ja [[Kitee]]n alueilla [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjalassa]] ja [[Etelä-Savon maakunta|Etelä-Savossa]]. Sen pinta-ala on 601&nbsp;km², ja pinnankorkeus 75,9 metriä merenpinnan yläpuolella.<ref name="järviwiki"/> Orivesi saa vetensä koillisesta, [[Pielisen reitti|Pielisen reitin]] vedet kokoavasta [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselästä]] kapeiden Arvin- ja Kivisalmien kautta; kaakosta [[Pyhäjärvi (Kitee)|Kiteen Pyhäjärvestä]] Puhoksen kosken ja Hiiskosken kautta; ja pohjoisesta [[Viinijärvi (järvi)|Viinijärvestä]] Taipaleenjokea pitkin. Orivedestä vedet jatkavat matkaansa lounaassa Orivirran, Pyyveden ja Enonveden kautta [[Haukivesi|Haukiveteen]], ja osin myös etelässä Pistalanjärven ja Raikuun kautta [[Puruvesi|Puruveteen]].
'''Orivesi''' on [[Vuoksen vesistö]]ön kuuluva ja [[Saimaa|Suur-Saimaaseen]] luettava järvi [[Liperi (kunta)|Liperin]], [[Rääkkylä]]n, [[Savonlinna]]n ja [[Kitee]]n alueilla [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjalassa]] ja [[Etelä-Savon maakunta|Etelä-Savossa]]. Sen pinta-ala on 601&nbsp;km², ja pinnankorkeus 75,9 metriä merenpinnan yläpuolella.<ref name="järviwiki"/> Orivesi saa vetensä koillisesta, [[Pielisen reitti|Pielisen reitin]] vedet kokoavasta [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselästä]] kapeiden Arvin- ja Kivisalmien kautta, kaakosta [[Pyhäjärvi (Kitee)|Kiteen Pyhäjärvestä]] Puhoksen kosken ja Hiiskosken kautta sekä pohjoisesta [[Viinijärvi (järvi)|Viinijärvestä]] Taipaleenjokea pitkin. Orivedestä vedet jatkavat matkaansa lounaassa Orivirran ja rinnakkaisten salmien kautta [[Pyyvesi|Pyyveteen]] ja edelleen [[Enonvesi (Enonkoski)|Enonveden]] kautta [[Haukivesi|Haukiveteen]]. Hyvin pieni osa Oriveden vesistä poistuu etelässä [[Raikuun kanava]]n kautta [[Puruvesi|Puruveteen]].


Orivesi on sokkeloinen, yli 1&nbsp;500 saaren rikkoma järvi, jolla on pituutta pohjois–eteläsuunnassa enimmillään 60 kilometriä ja leveyttä 16 kilometriä järven keskiosassa. Järven osa-alueita ovat eteläinen, vähäsaarisena kraatterialtaana tunnettu [[Paasselkä]], keskiosien Orivedenselkä ja Savonselkä, kaakossa Kiteelle työntyvä Mustanselkä sekä pohjoisessa kapean Onkisalmen erottama Heposelkä. Järven saarien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 100&nbsp;km², ja niistä suurimmat ovat Oravisalo, Varpasalo, [[Niinikkosaari]], Siikasaari, Suoparsaari ja Ikolansaari. Järven lounaisrannalla sijaitsee [[Savonranta|Savonrannan]] kirkonkylä, pohjoisrannalla Liperin kirkonkylä ja kaakossa Mustanselän rannalla Kiteen [[Puhos (Kitee)|Puhoksen taajama]]. Kuten muutkin Saimaan osajärvet, myös Orivesi on suhteellisen syvä: keskisyvyys on yli yhdeksän metriä ja suurin mitattu syvyys 74 metriä. Rantaviivaa suurella Orivedellä on yli 1&nbsp;300 kilometriä.<ref name="järviwiki"/> Savonlinnan ja [[Joensuu]]n välinen [[Saimaan syväväylä|syväväylä]] kulkee järven poikki.
Orivesi on sokkeloinen, yli 1&nbsp;500 saaren rikkoma järvi, jolla on pituutta pohjois–eteläsuunnassa enimmillään 60 kilometriä ja leveyttä 16 kilometriä järven keskiosassa. Järven osa-alueita ovat eteläinen, vähäsaarisena kraatterialtaana tunnettu [[Paasselkä]], keskiosien Orivedenselkä ja Savonselkä, kaakossa Kiteelle työntyvä Mustanselkä sekä pohjoisessa kapean Onkisalmen erottama Heposelkä. Järven saarien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 100&nbsp;km², ja niistä suurimmat ovat Oravisalo, Varpasalo, [[Niinikkosaari]], Siikasaari, Suoparsaari ja Ikolansaari. Järven lounaisrannalla sijaitsee [[Savonranta|Savonrannan]] kirkonkylä, pohjoisrannalla Liperin kirkonkylä ja kaakossa Mustanselän rannalla Kiteen [[Puhos (Kitee)|Puhoksen taajama]]. Kuten muutkin Saimaan osajärvet, myös Orivesi on suhteellisen syvä: keskisyvyys on yli yhdeksän metriä ja suurin mitattu syvyys 74 metriä. Rantaviivaa suurella Orivedellä on yli 1&nbsp;300 kilometriä.<ref name="järviwiki"/> Savonlinnan ja [[Joensuu]]n välinen [[Saimaan syväväylä|syväväylä]] kulkee järven poikki.

Versio 4. helmikuuta 2020 kello 12.53

Orivesi
Valtiot SuomiView and modify data on Wikidata
Paikkakunta Liperi, Rääkkylä, Savonlinna ja KiteeView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 62°13′38″N, 29°28′29″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Orivirta, Raikuun kanava [1]
Järvinumero 04.311.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 75,9 m [1]
Rantaviiva 1 332,46 km [2]
Pinta-ala 601,30199 km² [2]
Tilavuus 5,50669 km³ [2]
Keskisyvyys 9,16 m [2]
Suurin syvyys 74 m [2]
Saaria 1558 [2]
Kartta
Orivesi

Orivesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Suur-Saimaaseen luettava järvi Liperin, Rääkkylän, Savonlinnan ja Kiteen alueilla Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Sen pinta-ala on 601 km², ja pinnankorkeus 75,9 metriä merenpinnan yläpuolella.[3] Orivesi saa vetensä koillisesta, Pielisen reitin vedet kokoavasta Pyhäselästä kapeiden Arvin- ja Kivisalmien kautta, kaakosta Kiteen Pyhäjärvestä Puhoksen kosken ja Hiiskosken kautta sekä pohjoisesta Viinijärvestä Taipaleenjokea pitkin. Orivedestä vedet jatkavat matkaansa lounaassa Orivirran ja rinnakkaisten salmien kautta Pyyveteen ja edelleen Enonveden kautta Haukiveteen. Hyvin pieni osa Oriveden vesistä poistuu etelässä Raikuun kanavan kautta Puruveteen.

Orivesi on sokkeloinen, yli 1 500 saaren rikkoma järvi, jolla on pituutta pohjois–eteläsuunnassa enimmillään 60 kilometriä ja leveyttä 16 kilometriä järven keskiosassa. Järven osa-alueita ovat eteläinen, vähäsaarisena kraatterialtaana tunnettu Paasselkä, keskiosien Orivedenselkä ja Savonselkä, kaakossa Kiteelle työntyvä Mustanselkä sekä pohjoisessa kapean Onkisalmen erottama Heposelkä. Järven saarien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 100 km², ja niistä suurimmat ovat Oravisalo, Varpasalo, Niinikkosaari, Siikasaari, Suoparsaari ja Ikolansaari. Järven lounaisrannalla sijaitsee Savonrannan kirkonkylä, pohjoisrannalla Liperin kirkonkylä ja kaakossa Mustanselän rannalla Kiteen Puhoksen taajama. Kuten muutkin Saimaan osajärvet, myös Orivesi on suhteellisen syvä: keskisyvyys on yli yhdeksän metriä ja suurin mitattu syvyys 74 metriä. Rantaviivaa suurella Orivedellä on yli 1 300 kilometriä.[3] Savonlinnan ja Joensuun välinen syväväylä kulkee järven poikki.

Oriveden vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä, eteläisen Paasselän osalta erinomainen. Tyydyttäviksi on luokiteltu Liperin pieni Kirkkolahti sekä Hepolahti järven pohjoisimmassa kolkassa.[4]

Lähteet

  1. a b Orivesi, Kitee (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2019.
  2. a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 23.5.2017.
  3. a b Orivesi (Saimaa) (04.311.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.5.2017.
  4. Suomen ympäristökeskus: Pintavesien laatu 2000–2003 -esite 18.1.2005. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 25.4.2013.
Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.