Ero sivun ”Ammattioppilaitos” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 38: Rivi 38:


'''ammatillisia tutkinnon osia (135 osaamispistettä, joista 15 osaamispistettä voi olla vapaasti valittavia tutkinnon osia) yhteisiä tutkinnon osia (35 osaamispistettä) vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 osaamispistettä).''' Yhteensä 180 osaamispisteettä
'''ammatillisia tutkinnon osia (135 osaamispistettä, joista 15 osaamispistettä voi olla vapaasti valittavia tutkinnon osia) yhteisiä tutkinnon osia (35 osaamispistettä) vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 osaamispistettä).''' Yhteensä 180 osaamispisteettä
{| border="0" cellspacing="0" cellpadding="2" style="border-collapse: collapse; border: 0px solid #aaa;"
{| class="wikitable" border="0" cellspacing="0" cellpadding="2" style="border-collapse: collapse; border: 0px solid #aaa;"
|-
|-
|Ammatillinen tutkinto ||135 osp
|Ammatillinen tutkinto ||135 osp

Versio 5. helmikuuta 2018 kello 09.43

Koulutus Suomessa
Esiaste
varhaiskasvatus
esikoulu
Perusaste
peruskoulu
Toinen aste eli keskiaste
lukio
ammattikoulutus
ammatillinen aikuiskoulutus
kaksoistutkinto
Korkea-aste
ammattikorkeakoulu
yliopisto
Historiallisia oppilaitosmuotoja
kansakoulu
oppikoulu
opistoaste
kouluaste
Ammattiopisto Lappian Hyvinvointialan yksikkö Kemissä.
Ammattioppilaitos Lappajärvellä.

Ammatillinen oppilaitos (ammattiopisto, ammattikoulu) on toisen asteen oppilaitos. Ammatilliset oppilaitokset tarjoavat ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kesto on tällä hetkellä kolme vuotta. Tämä tulee muuttumaan, kun valmistelussa oleva ammatillisen koulutuksen reformi etenee ja osaamisperustaisuus lyhentää opiskeluaikaa, jos henkilöllä on aikaisempaa osaamista.

Ammatilliset tutkinnot tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ja tutkinnon suorittanut on hakukelpoinen ammattikorkeakouluihin sekä yliopistoihin. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa oppilaitosmuotoisena, oppisopimuskoulutuksessa tai näyttötutkintona. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina. Näyttötutkintoon valmistava koulutus voi tapahtua ammatillisessa oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksena.

Ammattiopistossa ammatillisen perustutkinnon opiskeluun kuuluu sekä teoriaa että käytäntöä. Teoreettiset opinnot jaottuvat pitkin opiskeluaikaa ja ne painottuvat alalle olennaisiin tietoihin. Esimerkiksi kielissä opiskellaan oman alan sanastoa. Kolmen vuoden opiskeluaikaan sisältyy noin viisi kuukautta työssäoppimista alaan liittyvissä työtehtävissä.

Osassa ammattiopistoista voi suorittaa perustutkinnon yhteydessä myös ylioppilastutkinnon niin sanottuna kaksoistutkintona, jolloin opiskelu kestää yleensä 3–4 vuotta. Tällöin osa opinnoista korvataan lukion oppimäärään sisältyvillä kursseilla.

Ammatillisen koulutuksen koulutusalat

Ammattiopistot tarjoavat toisen asteen ammatilliseen perustutkintoon johtavia koulutuslinjoja, jotka jaetaan kahdeksaan pääalaan. Seuraavassa luettelossa on mainittu pääala ja kullekin alalle tyypillisiä perustutkintoja sekä tutkintonimike. Ammatilliset perustutkinnot on lueteltu tyhjentävästi luettelossa ammatillisista perustutkinnoista.

Alan kouluja kutsutaan usein kauppaoppilaitoksiksi.
  • Kulttuuriala
    • tyypillinen tutkinto: media-assistentti, artesaani
  • Tekniikka ja liikenne
    • tyypillinen tutkinto: automekaanikko, sähköasentaja, puuseppä, maanmittaaja, Kiinteistönhoitaja
  • Luonnonvara- ja ympäristöala
    • tyypillisiä tutkintoja: kalastaja, metsuri
  • Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
    • tyypillisiä tutkintoja: parturi-kampaaja, kosmetologi, lähihoitaja
  • Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
    • tyypillisiä tutkintoja: suurtalouskokki, matkailuvirkailija, tarjoilija, toimitilahuoltaja

Edellä mainittujen opetusministeriön hallinnoimien alojen lisäksi sisäministeriön alaisuudessa annetaan sotilas- ja suojelualan ammattikoulutusta, johon luetaan vankila-alan, pelastusalan ja rajavartiolaitoksen ammattikoulutus.

Jokainen näistä pääaloista jakautuu alajaotuksiin, joihin kuuluvilla perustutkinnoilla on useita suuntautumisvaihtoehtoja oppilaitoksesta riippuen. Esimerkiksi sähköala on tekniikan ja liikenteen alan alajaotus, ja sillä voi erikoistua muun muassa tietotekniikkaan, elektroniikkaan, automaatiotekniikkaan tai sähkövoimatekniikkaan.

Ammatilliset opinnot ammatillisessa peruskoulutuksessa (ammatillinen perustutkinto)

Ammatillisen toisen asteen perustutkintojen laajuus on nykyisin 180 osaamispistettä (osp), joista yhteisiä tutkinnon osia on 35 osp (joista valinnaisia 16 osp) ja vapaasti valittavia opintoja 10 osp. Ammatillisiin tutkinnon osiin jää 135 osp. Yhteiset tutkinnon osat koostuvat viestintä- ja vuorovaikutusosaamisesta 11 osp, matemaattis-luonnontieteellisestä osaamisesta 9 osp, yhteiskunta- ja työelämäosaamista 8 osp sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta osaamisesta 7 osp. Näiden tutkinnon osien alla on perinteiset matematiikka, äidinkieli, englanti jne. Kesken

ammatillisia tutkinnon osia (135 osaamispistettä, joista 15 osaamispistettä voi olla vapaasti valittavia tutkinnon osia) yhteisiä tutkinnon osia (35 osaamispistettä) vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 osaamispistettä). Yhteensä 180 osaamispisteettä

Ammatillinen tutkinto 135 osp
Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 osp
Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9 osp
Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 osp
Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp


Katso myös

Aiheesta muualla