Ero sivun ”Laila Jokimo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p replace archive.today -> archive.is (domain archive.today blocked by onlinenic) |
kh, lisätty elonetistä elokuvarooleja jne. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Laila Tellervo Jokimo''' (ent. '''Backman''' |
'''Laila Tellervo Jokimo''' (ent. '''Backman'''; [[5. maaliskuuta]] [[1921]] [[Pihlajavesi (kunta)|Pihlajavesi]], [[Suomi]] – [[31. toukokuuta]] [[1988]] [[Tukholma]], [[Ruotsi]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]] ja [[balettitanssija]].<ref name=ys>[http://archive.is/8jVGz Laila Tellervo Backman - yhdestoista sukupolvi]. Yksityisen kotisivun tallennus Archive.Todayssa. Viitattu 14.7.2014.</ref> |
||
== Elämä ja ura == |
|||
| ⚫ | |||
=== Balettitanssijana === |
|||
| ⚫ | Pihlajavedellä vuonna 1921 syntynyt Laila Jokimo kävi [[Virrat|Virroilla]] kirkonkylän kansakoulua 1930–1932 ja [[Tampere|Tampereella]] keskikoulun iltaopiskelussa. Hän harrasti ratsastusta, kieliä ja maalaustaidetta. Jokimo oli esiintymishaluinen ja haaveili jo lapsena näyttelijän- ja tanssijanurasta. |
||
| ⚫ | Jokimo aloitti tanssimisen 14-vuotiaana. Tampereella esitettiin silloin ''[[Carmen]]ia'' ja Jokimo esiintyi siinä espanjalaisittain [[Ida Tähtinen|Ida Tähtisen]] johdolla. Hän kävi Tampereella [[Liisi Hallas|Liisi Hallaksen]] Balettikoulua noin 1934–1937 ja esiintyi [[Tampereen Teatteri|Tampereen Teatterissa]] muun muassa [[Seere Salminen|Serpin]] revyyssä ''[[Lennokki]]'' sekä lukuisissa Hallaksen ohjaamissa tanssikappaleissa. |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Jokimo aloitti syksyllä 1937 Helsingissä [[Kansallisooppera]]n balettikoulun, jonka käytyään opiskeli muun muassa [[Alexander Saxelin]]in ja myöhemmin vielä [[Julian Algo]]n oppilaana Tukholmassa. Hän toimi menestyksekkäästi Suomen Kansallisoopperan solistitanssijana 1942–1947. Hän teki sopimuksen Ruotsin Kuninkaallisen Oopperan kanssa, jonka jälkeen hän esiintyi lähinnä Tukholmassa 1947–1949. Hänen tärkeimmistä rooleistaan Suomen Kansallisoopperassa mainittakoon baletit ''[[Onnen linna]]'' (Heilemä), ''[[Näkyjä]]'' (portto), ''[[Joutsenlampi]]'' (pikkujoutsenet; morsian), ''[[Musta joutsen (baletti)|Musta joutsen]]'' (Lemminkäisen sisar Ainikki). Baletissa ''[[Soirée De Bal]]'' 1945 Jokimo esitti komiikkaa irtonaisesti. Samana vuonna balettituotanto ''Näkyjä'' suomalaisen baletin toteuttamana saavutti niin suuren menestyksen, että se sittemmin liitettiin oopperan ohjelmistoon Tukholman vierailua varten. Jokimo esitti osansa aistillisen iloisesti.<ref name=ys /> |
||
== Ura balettitanssijana == |
|||
| ⚫ | Jokimo kuului Kansallisoopperan baletin kymmenhenkiseen valioryhmään, joka teki Tukholman vierailun jälkeen pitkän kiertueen Tanskaan ja Norjaan 1946. Suurta menestystä saavuttaneella tähtikiertueella Jokimon [[cakewalk]], jonka hän tanssi yhdessä [[Jaakko Lätti|Jaakko Lätin]] kanssa, herätti hauskalla huumorillaan ansaittua huomiota. Operettiin ''[[Bajadeeri]]'' lisättiin ylimääräisiä tanssikohtauksia ja sooloja kaikille tanssitähdille. Mukana oli poreilevaa pikanttia [[can-can]]ia, jota johtivat Jokimo, [[Mary Grönroos]] ja [[Hannele Keinänen]]. |
||
| ⚫ | Jokimo aloitti tanssimisen 14-vuotiaana. Tampereella esitettiin silloin ''[[Carmen]]ia'' ja Jokimo esiintyi siinä espanjalaisittain [[Ida Tähtinen|Ida Tähtisen]] johdolla. Hän kävi Tampereella [[Liisi Hallas|Liisi Hallaksen]] Balettikoulua noin 1934–1937 ja esiintyi |
||
| ⚫ | |||
=== Näyttelijänä === |
|||
| ⚫ | Jokimo aloitti syksyllä 1937 Helsingissä [[Kansallisooppera]]n balettikoulun, jonka käytyään opiskeli |
||
| ⚫ | Jokimo hakeutui elokuva-alalle 14-vuotiaana, jolloin hän lähetti valokuvansa eräälle elokuvaohjaajalle ja pääsi sen perusteella koekuvaukseen. Hän kävi Helsingissä [[Suomen Filmiteollisuus|SF:n]] filmikoulun 1940–1943. Koulusta päästyään Jokimo opiskeli säännöllisesti laulua, lausuntaa ja puhetekniikkaa sekä muuta alaan liittyvää. Jokimolla oli lukuisia osia suomalaisissa elokuvissa. |
||
Hän aloitti filmiuransa tanssijan osassa elokuvassa ''[[Aktivistit]]'' vuonna 1939. Jokimo tuli suurelle yleisölle tutuksi ''[[Kulkurin valssi]]n'' myötä, jossa hän näytteli Cleo-nimistä [[akrobaatti]]a. Filmikoulun aikana kuvaamissaan elokuvissa hän oli useimmiten tanssirooleissa. Vuonna 1944 Jokimo teki ensimmäiset puheroolinsa, jotka olivat hillitty Karin Löfberg [[draamaelokuva]]ssa ''[[Sylvi (vuoden 1944 elokuva)|Sylvi]]'' ja pirteä Agnes seurapiiri[[komediaelokuva|komedia]]ssa ''[[Miesmalli]]''. |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | 1940-luvun jälkipuoliskon suomalaisen elokuvan suurin menestys Suomen ulkopuolella lienee ollut vuonna 1946 valmistunut ''[[Houkutuslintu (elokuva)|Houkutuslintu]]'', jossa Jokimolla oli naispääosa. Hän näytteli maalle pakenevaa ilotyttöä Maria Linnoilaa. Etenkin [[Ranska]]ssa elokuva oli yleisömenestys vuosina 1951 ja 1952. Sitä pidetään ainoana suomalaisena elokuvana, josta on kuvia elokuvan erotiikkaa käsittelevissä ranskalaisissa teoksissa. Rankassa roolissa esiintynyt Jokimo sai arvosteluissa kiitosta filmaattisuudesta ja ehyestä suorituksesta. |
||
| ⚫ | |||
Jokimo näytteli balettitanssijaa vuonna 1949 valmistuneessa [[Ingmar Bergman]]in ruotsalaiselokuvassa ''[[Jano (vuoden 1949 elokuva)|Jano]]''. Hänen viimeiseksi elokuvaroolikseen jäi kreivitär Marinan osa kansanballadissa ''[[Hallin Janne]]'' vuonna 1950.<ref name=ys /> Jokimo olisi halunnut jatkaa elokuvauraansa, mutta hänen aviomiehensä ei hyväksynyt sitä.<ref name=ys /> |
|||
== Ura näyttelijänä == |
|||
| ⚫ | Jokimo esiintyi Helsingissä revyyteatteri [[Punainen Mylly|Punaisessa Myllyssä]] sota-aikana ja kesäisin rintamilla viihdytyskiertueilla, joiden aikana hän oppi myös ratsastamaan. Hän esiintyi myös lukuisissa muissa tilaisuuksissa, kuten [[Jussi-palkinto|Jussi-gaalassa]]. Erään helsinkiläisen ravintolan kabarettiohjelmassa 1949 Jokimo heläytteli ''[[Mustalaisruhtinatar|Mustalaisruhtinattaren]]'' lauluja. Hänen kaunista lauluääntään kuultiin lisäksi muun muassa [[Yleisradio]]n suorissa lähetyksissä. Jokimo olikin yksi 1940-luvun monipuolisimpia suomalaisia esiintyjiä.<ref name=ys /> |
||
| ⚫ | Jokimo |
||
=== Yksityiselämä === |
|||
Hän aloitti filmiuransa elokuvalla ''Aktivistit'' vuonna 1939. Sitten seurasivat muun muassa ''[[SF-paraati]]'', ''[[Kulkurin valssi]]'', ''[[Katariina ja Munkkiniemen kreivi]]'', ''[[Houkutuslintu (elokuva)|Houkutuslintu]]'' sekä ''[[Hallin Janne (elokuva)|Hallin Janne]]''. Hän näytteli balettitanssijaa vuonna 1949 valmistuneessa [[Ingmar Bergman]]in elokuvassa ''[[Jano (vuoden 1949 elokuva)|Jano]]'' 1949.<ref name=ys /> |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | 1940-luvun jälkipuoliskon suomalaisen elokuvan suurin menestys Suomen ulkopuolella lienee ollut |
||
| ⚫ | Jokimo esiintyi Helsingissä revyyteatteri [[Punainen Mylly|Punaisessa Myllyssä]] sota-aikana ja kesäisin rintamilla viihdytyskiertueilla, joiden aikana hän oppi myös ratsastamaan. Hän esiintyi myös |
||
Hänen kaunista lauluääntään kuultiin lisäksi muun muassa [[Yleisradio]]n suorissa lähetyksissä. Jokimo olikin yksi 1940-luvun monipuolisimpia suomalaisia esiintyjiä.<ref name=ys /> |
|||
== Filmografia == |
== Filmografia == |
||
| Rivi 33: | Rivi 32: | ||
* ''[[Poikani pääkonsuli]]'' (1940) (rakastajatar) |
* ''[[Poikani pääkonsuli]]'' (1940) (rakastajatar) |
||
* ''[[Kersantilleko Emma nauroi?]]'' 1940 (konttoristi) |
* ''[[Kersantilleko Emma nauroi?]]'' 1940 (konttoristi) |
||
* ''[[Kulkurin valssi]]'' (1941) ( |
* ''[[Kulkurin valssi]]'' (1941) (naisakrobaatti Cleo) |
||
* ''[[Jos oisi valtaa...]]'' (1941) (balettitanssija) |
* ''[[Jos oisi valtaa...]]'' (1941) (balettitanssija) |
||
* ''[[Poretta eli Keisarin uudet pisteet]]'' (1941) (balettityttö) |
* ''[[Poretta eli Keisarin uudet pisteet]]'' (1941) (balettityttö) |
||
* ''[[Täysosuma (vuoden 1941 elokuva)|Täysosuma]]'' (1941) ( |
* ''[[Täysosuma (vuoden 1941 elokuva)|Täysosuma]]'' (1941) (hotelli Honkaharjun baarityttö/tanssija) |
||
* ''[[Onnellinen ministeri]]'' (1941) ( |
* ''[[Onnellinen ministeri]]'' (1941) (Swingsisters -lauluduon June) |
||
* ''[[ |
* ''[[Katariina ja Munkkiniemen kreivi]]'' (1943) (tanssiaisvieras) |
||
* ''[[Katariina ja Munkkiniemen kreivi]]'' (1943) (Ball guest) |
|||
* ''[[Tyttö astuu elämään]]'' (1943) (tanssija) |
* ''[[Tyttö astuu elämään]]'' (1943) (tanssija) |
||
* ''[[Nuoria ihmisiä]]'' (1943) (kabareetyttö) |
* ''[[Nuoria ihmisiä]]'' (1943) (kabareetyttö) |
||
Versio 22. maaliskuuta 2017 kello 00.47
Laila Tellervo Jokimo (ent. Backman; 5. maaliskuuta 1921 Pihlajavesi, Suomi – 31. toukokuuta 1988 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen näyttelijä ja balettitanssija.[1]
Elämä ja ura
Balettitanssijana
Pihlajavedellä vuonna 1921 syntynyt Laila Jokimo kävi Virroilla kirkonkylän kansakoulua 1930–1932 ja Tampereella keskikoulun iltaopiskelussa. Hän harrasti ratsastusta, kieliä ja maalaustaidetta. Jokimo oli esiintymishaluinen ja haaveili jo lapsena näyttelijän- ja tanssijanurasta.
Jokimo aloitti tanssimisen 14-vuotiaana. Tampereella esitettiin silloin Carmenia ja Jokimo esiintyi siinä espanjalaisittain Ida Tähtisen johdolla. Hän kävi Tampereella Liisi Hallaksen Balettikoulua noin 1934–1937 ja esiintyi Tampereen Teatterissa muun muassa Serpin revyyssä Lennokki sekä lukuisissa Hallaksen ohjaamissa tanssikappaleissa.
Jokimo aloitti syksyllä 1937 Helsingissä Kansallisoopperan balettikoulun, jonka käytyään opiskeli muun muassa Alexander Saxelinin ja myöhemmin vielä Julian Algon oppilaana Tukholmassa. Hän toimi menestyksekkäästi Suomen Kansallisoopperan solistitanssijana 1942–1947. Hän teki sopimuksen Ruotsin Kuninkaallisen Oopperan kanssa, jonka jälkeen hän esiintyi lähinnä Tukholmassa 1947–1949. Hänen tärkeimmistä rooleistaan Suomen Kansallisoopperassa mainittakoon baletit Onnen linna (Heilemä), Näkyjä (portto), Joutsenlampi (pikkujoutsenet; morsian), Musta joutsen (Lemminkäisen sisar Ainikki). Baletissa Soirée De Bal 1945 Jokimo esitti komiikkaa irtonaisesti. Samana vuonna balettituotanto Näkyjä suomalaisen baletin toteuttamana saavutti niin suuren menestyksen, että se sittemmin liitettiin oopperan ohjelmistoon Tukholman vierailua varten. Jokimo esitti osansa aistillisen iloisesti.[1]
Jokimo kuului Kansallisoopperan baletin kymmenhenkiseen valioryhmään, joka teki Tukholman vierailun jälkeen pitkän kiertueen Tanskaan ja Norjaan 1946. Suurta menestystä saavuttaneella tähtikiertueella Jokimon cakewalk, jonka hän tanssi yhdessä Jaakko Lätin kanssa, herätti hauskalla huumorillaan ansaittua huomiota. Operettiin Bajadeeri lisättiin ylimääräisiä tanssikohtauksia ja sooloja kaikille tanssitähdille. Mukana oli poreilevaa pikanttia can-cania, jota johtivat Jokimo, Mary Grönroos ja Hannele Keinänen. Jokimo muistetaan erityisesti myös operetista Erämaan laulu, jossa hän näytteli menestyksekkäästi Azurin osan vuonna 1946. Hän piti myös oman menestyksekkään tanssi-iltansa oopperassa keväällä 1947.
Näyttelijänä
Jokimo hakeutui elokuva-alalle 14-vuotiaana, jolloin hän lähetti valokuvansa eräälle elokuvaohjaajalle ja pääsi sen perusteella koekuvaukseen. Hän kävi Helsingissä SF:n filmikoulun 1940–1943. Koulusta päästyään Jokimo opiskeli säännöllisesti laulua, lausuntaa ja puhetekniikkaa sekä muuta alaan liittyvää. Jokimolla oli lukuisia osia suomalaisissa elokuvissa.
Hän aloitti filmiuransa tanssijan osassa elokuvassa Aktivistit vuonna 1939. Jokimo tuli suurelle yleisölle tutuksi Kulkurin valssin myötä, jossa hän näytteli Cleo-nimistä akrobaattia. Filmikoulun aikana kuvaamissaan elokuvissa hän oli useimmiten tanssirooleissa. Vuonna 1944 Jokimo teki ensimmäiset puheroolinsa, jotka olivat hillitty Karin Löfberg draamaelokuvassa Sylvi ja pirteä Agnes seurapiirikomediassa Miesmalli.
1940-luvun jälkipuoliskon suomalaisen elokuvan suurin menestys Suomen ulkopuolella lienee ollut vuonna 1946 valmistunut Houkutuslintu, jossa Jokimolla oli naispääosa. Hän näytteli maalle pakenevaa ilotyttöä Maria Linnoilaa. Etenkin Ranskassa elokuva oli yleisömenestys vuosina 1951 ja 1952. Sitä pidetään ainoana suomalaisena elokuvana, josta on kuvia elokuvan erotiikkaa käsittelevissä ranskalaisissa teoksissa. Rankassa roolissa esiintynyt Jokimo sai arvosteluissa kiitosta filmaattisuudesta ja ehyestä suorituksesta.
Jokimo näytteli balettitanssijaa vuonna 1949 valmistuneessa Ingmar Bergmanin ruotsalaiselokuvassa Jano. Hänen viimeiseksi elokuvaroolikseen jäi kreivitär Marinan osa kansanballadissa Hallin Janne vuonna 1950.[1] Jokimo olisi halunnut jatkaa elokuvauraansa, mutta hänen aviomiehensä ei hyväksynyt sitä.[1]
Jokimo esiintyi Helsingissä revyyteatteri Punaisessa Myllyssä sota-aikana ja kesäisin rintamilla viihdytyskiertueilla, joiden aikana hän oppi myös ratsastamaan. Hän esiintyi myös lukuisissa muissa tilaisuuksissa, kuten Jussi-gaalassa. Erään helsinkiläisen ravintolan kabarettiohjelmassa 1949 Jokimo heläytteli Mustalaisruhtinattaren lauluja. Hänen kaunista lauluääntään kuultiin lisäksi muun muassa Yleisradion suorissa lähetyksissä. Jokimo olikin yksi 1940-luvun monipuolisimpia suomalaisia esiintyjiä.[1]
Yksityiselämä
Jokimo avioitui kesällä 1950 Lars Håkan Moliisin kanssa. Heille syntyi neljä lasta. Jokimo sairastui vanhimman poikansa kuoltua vuonna 1961 ja muutti perheineen Tukholmaan vuonna 1969. Jokimo asui Tukholmassa kuolemaansa saakka. Hän menehtyi 67-vuotiaana 31. toukokuuta 1988.
Filmografia
- Aktivistit (1939) (masurkan tanssija)
- SF-paraati (1940) (nainen tanssiravintolassa)
- Yövartija vain... (1940) (sairaanhoitaja)
- Poikani pääkonsuli (1940) (rakastajatar)
- Kersantilleko Emma nauroi? 1940 (konttoristi)
- Kulkurin valssi (1941) (naisakrobaatti Cleo)
- Jos oisi valtaa... (1941) (balettitanssija)
- Poretta eli Keisarin uudet pisteet (1941) (balettityttö)
- Täysosuma (1941) (hotelli Honkaharjun baarityttö/tanssija)
- Onnellinen ministeri (1941) (Swingsisters -lauluduon June)
- Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943) (tanssiaisvieras)
- Tyttö astuu elämään (1943) (tanssija)
- Nuoria ihmisiä (1943) (kabareetyttö)
- Sylvi (1944) (Karin Löfberg, Sylvin tyttötoveri)
- Miesmalli (1944) (Agnes)
- Houkutuslintu (1946) (Marja Linnoila, naispääosa)
- Jano (1949) (balettitanssija)
- Hallin Janne (1950) (Kreivitär Maria, kenraalin rouva)
Lähteet
Aiheesta muualla
- Laila Jokimo Elonetissä.
- Laila Jokimo Internet Movie Databasessa. (englanniksi)