Ero sivun ”Turun Palloseura (jääkiekko)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Viherio (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
17 525 muokkausta
Rivi 134: Rivi 134:
* 2010–2011 [[Marko Virtala]]
* 2010–2011 [[Marko Virtala]]
* 2011 [[Janne Hauhtonen]]
* 2011 [[Janne Hauhtonen]]
* 2013 [[Tapio Laakso (jääkiekkoilija)|Tapio Laakso]]
* 2013- [[Tapio Laakso (jääkiekkoilija)|Tapio Laakso]]
* 2013- [[Tero Koskiranta]]


== Saavutuksia ==
== Saavutuksia ==

Versio 7. tammikuuta 2014 kello 01.59

Turun Palloseura
Turun palloseura kaudella 2013-2014
Perustettu 1922
Kaupunki Suomi Turku, Suomi
Kotiareena

HK Areena (1990–)

– kapasiteetti 11 820
Sarja SM-liiga
Värit          
Toimitusjohtaja Suomi Niklas Österlund
Puheenjohtaja Suomi Timo Laukkanen
Päävalmentaja Suomi Kai Suikkanen [1]
Kapteeni Suomi Tapio Laakso
Yhteistyöseurat TuTo (Mestis)
Media Turun Sanomat, Auran Aallot
SM-mitalit
Kultaa 11 (1956, 1976, 1989, 1990, 1991, 1993, 1995, 1999, 2000, 2001, 2010)
Hopeaa 11 (1943, 1955, 1957, 1967, 1977, 1982, 1985, 1994, 1996, 1997, 2004)
Pronssia 4 (1953, 1978, 1979, 1981)
TPS:n mestaruusjuhlat 2010.
Joonas Järvinen 2009.

HC TPS eli Turun Palloseura on turkulainen jääkiekon SM-liigassa pelaava jääkiekkojoukkue. HC TPS:n toimitusjohtaja on Niklas Österlund. Palloseura pelaa kotiottelunsa HK-areenalla, johon mahtuu 11 820 katsojaa. TPS on suomalaisella pääsarjatasolla menestyneimpiä joukkueita Ilveksen ja Tapparan ohella. SM-liigassa joukkue on menestynein. Se on myös SM-liigan ensimmäinen mestari.

Historia

Turun Palloseura aloitti jääkiekkotoimintansa vuonna 1937 ja nousi vuonna 1939 karsintojen kautta SM-sarjaan. Vuonna 1943 TPS saavutti hopeaa mutta vuoden 1944 keskeytyneen sotasarjan jälkeen menestystä ei tullut. Vielä 1950-luvun alussa TPS pelasi maakuntasarjassa, kunnes joukkue nousi vuonna 1952 takaisin mestaruussarjaan ja saavutti heti seuraavalla kaudella pronssia. Vuoden 1955 hopean jälkeen TPS otti ensimmäisen jääkiekkomestaruutensa vuonna 1956 voittamalla kaksiosaisessa loppuottelussa Hämeenlinnan Tarmon maalein 7–2 kotona ja 9–3 vieraissa. Vuoden 1957 MM-kilpailuissa Suomen maajoukkuetta edusti viisi TPS-pelaajaa: Voitto Soini, Matti Sundelin, Mauno Nurmi, Risto Aaltonen ja Aki Salonen.

Vielä vuonna 1957 Turun Palloseura sai SM-sarjassa hopeaa, mutta sen jälkeen kaudet olivat ailahtelevia. Keväällä 1962 joukkue putosi alemmalle sarjatasolle, nousi seuraavana kautena takaisin ja saavutti vuonna 1967 SM-hopeaa mutta putosi jälleen mestaruussarjasta keväällä 1968. Paluu SM-sarjaan onnistui jälleen yhdessä vuodessa, mutta tulevat kaudet TPS sijoittui paikallisvastustajaansa TuTo:a heikommin. Myös oman jäähallin puuttuminen verotti menestystä, koska joukkue harjoitteli muiden kaupunkien halleissa. Vasta vuonna 1973 Kupittaan tekojäärata katettiin.

Vuonna 1975 paikallisvastustaja TuTo putosi SM-sarjasta – joka saman tien muuttui SM-liigaksi – ja sen nimekkäimmät pelaajat siirtyivät Palloseuraan, joka saattoi rakentaa menestysjoukkueen uudistettuun pääsarjaan.[2] TPS voitti vahvistuneella joukkueellaan SM-liigan ensimmäisen mestaruuden kaudella 1975–1976 ja oli hopealla seuraavana vuonna. Vuosien 1982 ja 1985 hopea- sekä useiden pronssimitalien jälkeen seura voitti kultaa kaudella 1988–1989, mistä alkoivat suurimman menestyksen vuodet.

TPS on voittanut 11 Suomen-mestaruudestaan kuusi Hannu Jortikan valmennuksessa. Jortikan mestaruudet ovat tulleet kahdesti kolmena vuonna peräkkäin 1989–1991 ja 1999–2001. Vuosina 1989–2001 Palloseura oli 11 kertaa SM-finaaleissa ja voitti niistä kahdeksan. Yhdentoista SM-mitalin lisäksi se voitti tuona aikana Euroopan Cupissa kultaa ja kolme pronssia, EHL-mestaruuden ja -pronssin sekä Super Cupin voiton. Useita turkulaisseuran pelaajia siirtyi NHL:ään rikastuttaen kasvattajaseuraansa siirtosummina.

Turkuhalli menetti Suomen ykkösjäähallin aseman, kun Helsinkiin valmistui Hartwall-areena 1990-luvun puolivälissä. Urheilutoimittaja Kalle Virtapohjan mukaan tämä merkitsi "Turun dynastian" rappeutumisen alkua vaikka Hannu Jortikka vielä pystyikin johtamaan TPS:ää urheilulliseen menestykseen. Jalkapallon Bosman-päätöksen soveltaminen jääkiekkoon merkitsi sitä, että pelaajien myyminen ei enää muodostunut entisenlaiseksi tulonlähteeksi. Organisaation valuminen jatkui 2000-luvulla osakeanneista ja kiinteistöjen myynnistä huolimatta.selvennä[3]

Vuoden 2001 mestaruuden jälkeen TPS:n menestys 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä jäi kauden 2003–2004 hopeaan. Pudotuspelien karsintoihin päättynyt kausi 2006–2007 oli seuralle surkea, koska menestystä ei kovista pelaajapanostuksista huolimatta saavutettu ja tilikauden tappiot olivat ennätykselliset lähes 1,4 miljoonaa euroa[4]. Näitä tappioita korjattiin ensimmäisen kerran seuran historiassa julkisella osakeannilla, jolla onnistuttiinkin paikkaamaan seuran taloutta.

Kausi 2007–2008 oli TPS:lle poikkeuksellinen moniin vuosiin. Edellisen kauden taloudellisista tappioista johtuen jouduttiin rakentamaan aivan erilainen joukkue, jossa panostettiin nuoriin tulevaisuuden lupauksiin hankkimatta kallispalkkaisia tähtipelaajia.

Keväällä 2010 TPS voitti Suomen mestaruuden tavalla, jota esimerkiksi Iltalehden Pekka Jalonen piti "liigahistorian kovimpana temppuna". Joukkue lähti kauteen liigan toiseksi pienimmällä pelaajabudjetilla mutta sijoittui silti runkosarjassa kuudenneksi. Pudotuspeleissä joukkue paransi vielä suoritustaan ja hävisi 15 pudotuspelistä vain kolme: kaksi JYPille välierissä ja yhden HPK:lle finaaleissa.[5]

Kausi 2010–2011 oli edellisen vastakohta. Hallitseva mestari oli koko kauden sarjataulukon loppupäässä ja vaarassa joutua liigakarsintaan. Vasta runkosarjan viimeisellä kierroksella ratkesi, että karsintaan joutui TPS:stä pisteen päähän jäänyt Lahden Pelicans. Kaudella 2011–2012 TPS sijoittui runkosarjassa kymmenenneksi ja hävisi pudotuspelien villi kortti -kierroksella Oulun Kärpille otteluvoitoin 0–2. Kaudella 2012–2013 TPS sijoittui runkosarjassa 13:nneksi, seitsemän pistettä Tampereen Ilveksen edellä.

Turun Palloseura on saavuttanut mainetta etenkin hyvien maalivahtien kasvattajana, ja varsinkin Vladimir Jursinovin alaisuudessa nuorista pelaajista jalostui suuri määrä huippupelaajia, kuten Saku Koivu, Mikko Koivu, Aki Berg, Fredrik Norrena, Antti Aalto, Jani Hurme, Sami Salo, Kimmo Rintanen, Jere Lehtinen Marko Kiprusoff, Miikka Kiprusoff, Kimmo Timonen Petteri Nummelin ja Antero Niittymäki, jotka ovat pelanneet menestyksekkäästi eri maiden sarjoissa ja Suomen maajoukkueessa.

Tunnukset

Peliasu

TPS pelaa kotipelinsä musta-valkoisella paidalla, mustilla housuilla, mustilla sukilla sekä valkoisella kypärällä. Vierasottelut joukkue pelaa valko-mustalla paidalla ja valkoisilla sukilla.

Logot

  • TPS:n logo 1922–1981, 1989–1990 ja 2007–. ”Pallologosta” on ollut käytössä erilaisia variaatioita.[6]
    TPS:n logo 1922–1981, 1989–1990 ja 2007–. ”Pallologosta” on ollut käytössä erilaisia variaatioita.[6]
  • TPS:n ”kaukalologo” 1981–89.[6]
    TPS:n ”kaukalologo” 1981–89.[6]
  • TPS:n logo 1990–2007. ”Pallologon” ympärille lisättiin kultalehvät sen jälkeen, kun joukkue oli voittanut toisen peräkkäisen Suomen-mestaruuden.[6]
    TPS:n logo 1990–2007. ”Pallologon” ympärille lisättiin kultalehvät sen jälkeen, kun joukkue oli voittanut toisen peräkkäisen Suomen-mestaruuden.[6]

Pelaajat

TPS kaudella 2023–2024 n · k · m
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja

Apulaisvalmentajat

Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects Eliteprospects.
Päivitetty: 15. helmikuuta 2024

Johtoryhmä

Huolto

Päävalmentajat SM-liigassa

Jäädytetyt pelinumerot

Kapteenit SM-liigassa

Saavutuksia

SM-sarja ja SM-liiga

  • SM-kultaa 11 kertaa: 1956, 1976, 1989, 1990, 1991, 1993, 1995, 1999, 2000, 2001, 2010
  • SM-hopeaa 11 kertaa: 1943, 1955, 1957, 1967, 1977, 1982, 1985, 1994, 1996, 1997, 2004
  • SM-pronssia 4 kertaa: 1953, 1978, 1979, 1981

Suomen Cup

Euroopan Cup

  • Euroopan Cup -mestari vuonna 1994
  • Euroopan Cup -pronssia 3 kertaa: 1990, 1991, 1995

EHL

  • EHL-mestari vuonna 1997
  • EHL-pronssia vuonna 2000

Super Cup

Paras seura

Runkosarjan voittaja

Vuoden joukkue

(mukana kaikki lajit)

  • 1990

Palkitut pelaajat ja valmentajat

Paras valmentaja – Kalevi Numminen -palkinto

Jääkiekon SM-liigan kuukauden pelaaja -palkinto

Kultainen kypärä -palkitut

Parhaana maalivahtina palkitut – Urpo Ylönen -palkinto

Parhaana puolustajana palkitut – Pekka Rautakallio -palkinto

Parhaat maalintekijät – Aarne Honkavaara -palkinto

Pistepörssin voittajat – Veli-Pekka Ketola -palkinto

Vuoden tulokkaat – Jarmo Wasaman muistopalkinto

Runkosarjan tehopelaajat – Matti Keinonen -palkinto

Runkosarjan parhaat pelaajat – Lasse Oksanen -palkinto

Herrasmiespelaajat – Raimo Kilpiö -palkinto

Pudotuspelien parhaat pelaajat – Jari Kurri -palkinto

Turun Palloseuran menestys kausittain

Runkosarja
Kausi O V H T JAV P TM PM Valmentaja Sija
1940–41 7 0 7 0 0 0 5 23 Sarjan 8. sija
1941–42 Ei pelattu sodan takia
1942–43 7 5 1 1 0 11 23 9 2. sija, josta on annettu hopea, mutta sarja jäi kesken
1943–44 7 5 1 1 0 11 29 8 Ei sijoitusta. Sarja jäi kesken sodan takia
1944–45 8 5 2 1 0 11 27 17 Teuvo Vaissi Sarjan 4. sija
1945–46 8 3 4 1 0 7 30 48 Sarjan 6. sija
1946–47 8 3 5 0 0 6 42 76 Sarjan 6. sija
1947–48 6 0 6 0 0 0 12 74 Sarjan 7. sija
1948–49 Ei pelannut SM-sarjassa
1949–50 Ei pelannut SM-sarjassa
1950–51 Ei pelannut SM-sarjassa
1951–52 Ei pelannut SM-sarjassa
1952–53 10 7 3 0 0 14 53 38 Pronssia
1953–54 8 5 2 1 0 11 38 29 Sarjan 4. sija
1954–55 8 6 1 1 0 13 45 17 Esko Pekkalainen Hopeaa
1955–56 8 6 2 0 0 12 31 28 Pentti Lumikko Kultaa
1956–57 8 6 2 0 0 12 40 22 Esko Pekkalainen Hopeaa
1957–58 8 3 3 2 0 8 43 39 Esko Pekkalainen Sarjan 4. sija
1958–59 18 9 8 1 0 19 67 53 Esko Pekkalainen Sarjan 5. sija
1959–60 18 8 7 3 0 19 68 81 Esko Pekkalainen Sarjan 5. sija
1960–61 18 8 5 5 0 21 73 58 Sarjan 4. sija
1961–62 18 5 12 1 0 11 52 65 Sarjan 9. sija
1962–63 Ei pelannut SM-sarjassa Norwel Olsen
1963–64 18 7 10 1 0 15 80 60 Norwel Olsen Sarjan 8. sija
1964–65 18 9 7 2 0 20 51 63 Pertti Nieminen Sarjan 4. sija
1965–66 20 10 7 3 0 23 66 58 Pertti Nieminen Sarjan 4. sija
1966–67 22 15 6 1 0 31 91 56 Pertti Nieminen Hopeaa
1967–68 20 5 13 2 0 12 64 82 Pertti Nieminen Sarjan 10. sija
1968–69 Ei pelannut SM-sarjassa Rauli Virtanen
1969–70 22 13 5 4 0 30 107 67 Pertti Nieminen Sarjan 4. sija
1970–71 22 6 14 2 0 14 71 101 Pertti Nieminen Sarjan 9. sija
1971–72 32 17 13 2 0 36 141 104 Juhani Wahlsten Sarjan 7. sija
1972–73 36 9 22 5 0 23 126 182 Matias Helenius Sarjan 9. sija
1973–74 36 10 20 6 0 26 133 179 Matias Helenius -> Reima Särös 08.01.1974 alkaen Sarjan 8. sija
1974–75 36 15 17 4 0 34 153 156 Rauno Heinonen Sarjan 5. sija
SM-sarja vaihtui SM-liigaksi 1975
1975–76 36 25 6 5 0 55 194 113 Raimo Määttänen Kultaa
1976–77 36 23 10 3 0 49 187 129 Raimo Määttänen Hopeaa
1977–78 36 22 11 3 0 47 180 123 Raimo Määttänen Pronssia
1978–79 36 18 14 4 0 40 144 123 Raimo Määttänen Pronssia
1979–80 36 26 6 4 0 56 210 123 Raimo Määttänen Sarjan 4. sija
1980–81 36 22 9 5 0 49 213 141 Juhani Wahlsten Pronssia
1981–82 36 23 7 6 0 52 180 120 Juhani Wahlsten Hopeaa
1982–83 36 18 13 5 0 41 145 131 Juhani Wahlsten Sarjan 5. sija
1983–84 37 23 13 1 0 47 150 117 Matti Keinonen Sarjan 4. sija
1984–85 36 24 10 2 0 50 163 124 Matti Keinonen Hopeaa
1985–86 36 18 13 5 0 41 153 139 Juhani Tamminen Sarjan 4. sija
1986–87 44 22 16 6 0 50 198 194 Juhani Tamminen Sarjan 4. sija
1987–88 44 22 19 3 0 47 206 182 Juhani Tamminen Sarjan 5. sija
1988–89 44 29 10 5 0 63 209 120 Hannu Jortikka Kultaa
1989–90 44 31 10 3 0 65 175 100 Hannu Jortikka Kultaa
1990–91 44 27 12 5 0 59 168 109 Hannu Jortikka Kultaa
1991–92 44 29 14 1 0 59 181 153 Hannu Jortikka Sarjan 5. sija
1992–93 48 28 12 8 0 64 178 138 Vladimir Jursinov Kultaa
1993–94 48 34 14 0 0 68 227 124 Vladimir Jursinov Hopeaa
1994–95 50 30 17 3 0 63 219 149 Vladimir Jursinov Kultaa
1995–96 50 33 12 5 0 71 216 141 Vladimir Jursinov Hopeaa
1996–97 50 32 11 7 0 71 191 105 Vladimir Jursinov Hopeaa
1997–98 48 30 12 6 0 66 162 111 Vladimir Jursinov Sarjan 5. sija
1998–99 54 37 10 7 0 81 179 107 Hannu Jortikka Kultaa
1999–00 54 39 10 5 0 83 232 118 Hannu Jortikka Kultaa
2000–01 56 36 16 4 0 76 186 115 Hannu Jortikka Kultaa
2001–02 56 32 21 3 0 69 154 111 Kari Jalonen Sarjan 4. sija
2002–03 56 24 26 6 0 56 138 138 Kari Jalonen Sarjan 8. sija
2003–04 56 35 14 7 0 80 169 112 Jukka Koivu Hopeaa
2004–05 56 22 16 18 8 92 146 142 Jukka Koivu Sarjan 6. sija
2005–06 56 14 23 19 11 72 119 135 Hannu Jortikka Sarjan 10. sija
2006–07 56 23 22 11 6 86 167 155 Hannu Jortikka Sarjan 9. sija
2007–08 56 18 27 11 2 67 130 164 Hannu Virta Sarjan 10. sija
2008–09 58 21 27 10 7 80 133 159 Hannu Virta -> Kai Suikkanen 27.10.2008 alkaen Sarjan 8. sija
2009–10 58 25 25 8 3 89 169 169 Kai Suikkanen Kultaa
2010-11 60 12 32 16 8 60 134 186 Heikki Leime -> Riku Petteri Lehtonen 20.10.2010 alkaen -> Jukka Koivu 23.01.2011 alkaen Sarjan 13. sija
2011-12 60 21 30 9 6 78 134 180 Pekka Virta Sarjan 10. sija
2012-13 60 12 28 20 8 64 114 181 Pekka Virta -> Juha Pajuoja 16.10.2012 alkaen Sarjan 13. sija
O=Ottelut, V=Voitot, H=Häviöt, T=Tasapelit, JAV=Jatkoajalla voitetut, P=Pisteet, TM=Tehdyt maalit, PM=Päästetyt maalit

Muuta

TPS:n maalilaulu on Erkki Liikasen esittämä ja säveltämä Maali se on hunajata -kappale. Sanat lauluun on tehnyt Veepee Lehto. Alkuperäinen rakkauslaulu Hunajata ilmestyi vuonna 1982 ja Liikanen esitti sen duettona Tuire Pentikäisen kanssa. Alkuperäiset laulun sanat ovat Erkki Liikasen käsialaa.

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ HC TPS: Suikkanen ja Lehtonen palaavat TPS-valmennukseen HC TPS Verkkosivut. Viitattu 4.4.2013.
  2. ↑ Jani Mesikämmen: Nyt tarkkana, TPS!. IS Veikkaaja, 2007, nro 30.10.2007, s. 6.
  3. ↑ Kalle Virtapohja: Räystään reunalla. Turun Sanomat, 2009, nro 24.1., s. 33.
  4. ↑ Urheilulehti
  5. ↑ Pekka Jalonen: Jalonen: Liigahistorian kovin temppu. Iltalehti/Urheilu, 2010, nro 29.4., s. 7.
  6. ↑ a b c Ilme uudistunut historian aikana useita kertoja - TPS hctps.fi. Viitattu 16.7.2012.
  7. ↑ TPS vapautti Hannu Virran ja Kalle Kaskisen valmennusvastuusta Jatkoaika.com. 26. lokakuuta 2008. Viitattu 7.11.2008.

Aiheesta muualla

Kirjallisuus

  • Jääkiekkoilta Turussa: tutkielmia kiekkoyleisöstä [toim. Anu-Hanna Anttila ja Hannu Ruonavaara] (Turun yliopiston sosiologian laitos, Kirja-Aurora, 2001) ISBN 951-29-2165-0 (nid.)
  • Turun Palloseura 1922–1972 [toim. Heikki Mäki ja Eero Toivola] (Turun Palloseura, 1972) ISBN 951-99003-7-3 (sid.)
TPS

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turun_Palloseura_(jääkiekko)&oldid=13776319”