Ero sivun ”Mies” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p Käyttäjän 84.249.102.58 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 85.76.14.192 tekemään versioon. |
|||
Rivi 31: | Rivi 31: | ||
* puberteettikehitys alkaa myöhemmin |
* puberteettikehitys alkaa myöhemmin |
||
* hormonieron vuoksi erilainen ihon tuoksu. |
* hormonieron vuoksi erilainen ihon tuoksu. |
||
* Isompi [[ego]] |
|||
Miehen [[Sukupuolielin|sukupuolielimet]] muodostuvat [[siitin|siittimestä]], [[kives|kiveksistä]], [[siemenjohtimet|siemenjohtimista]] ja [[eturauhanen|eturauhasesta]]. Miehen sukupuolielimien tehtävänä on tuottaa [[siemenneste]]ttä, jonka mukana [[siittiö]]t ja [[DNA]] eli [[geeni|geneettinen perimä]] kulkeutuvat naisen [[kohtu]]un ja sieltä [[Munanjohdin|munanjohtimeen]], jossa [[hedelmöitys]] tapahtuu [[munasolu]]ssa. |
Miehen [[Sukupuolielin|sukupuolielimet]] muodostuvat [[siitin|siittimestä]], [[kives|kiveksistä]], [[siemenjohtimet|siemenjohtimista]] ja [[eturauhanen|eturauhasesta]]. Miehen sukupuolielimien tehtävänä on tuottaa [[siemenneste]]ttä, jonka mukana [[siittiö]]t ja [[DNA]] eli [[geeni|geneettinen perimä]] kulkeutuvat naisen [[kohtu]]un ja sieltä [[Munanjohdin|munanjohtimeen]], jossa [[hedelmöitys]] tapahtuu [[munasolu]]ssa. |
Versio 2. heinäkuuta 2013 kello 22.24
Mies on urospuolinen ihminen ja toinen ihmisen sukupuolista. Mieheksi kutsutaan yleensä aikuista miespuolista henkilöä, kasvuikäisestä miehestä käytetään nimitystä poika. Ihmisen suvullisessa lisääntymisessä miehen sukusolut eli siittiöt hedelmöittävät naisen munasolun.
Biologia
Ihmisen sukupuolet eroavat toisistaan useilla tavoilla, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä lisääntymisen kanssa. Näillä eroilla on kuitenkin merkitystä muun muassa ihmisten seksuaalisen kiinnostuksen herättämisessä. Helpoimmin havaittavat sukupuolierot löytyvät pituuden, painon, kasvonpiirteiden ja vartalonrakenteen osalta, vaikka poikkeukset säännöistä ovat hyvinkin mahdollisia. Kaikki miehet eivät esimerkiksi ole kaikkia naisia pidempiä, mutta miehet ovat keskimäärin naisia pidempiä.
Mies eroaa naisesta keskimäärin muun muassa seuraavilla ominaisuuksilla:
- Pidempi ja painavampi
- suuremmat ja voimakkaammat lihakset
- ei rintoja
- korkeampi hemoglobiinitaso, joka kasvaa murrosiässä
- lantio korkeampi, raskasrakenteisempi ja suhteellisesti kapeampi
- ei selkeästi erottuvaa vyötäröä
- hartiat lantiota selvästi leveämmät
- matalampi ääni
- Parrankasvu
- suurempi vartalon koko, raskasrakenteisempi luusto
- jykevämmät luut kasvoissa, jalkaterissä ja kämmenissä
- vähemmän ihonalaista rasvaa
- runsaampi vartalon karvoitus
- kaljuuntuminen yleistä, etenkin valkoihoisilla
- karheampi ja paksumpi iho
- korkeampi miessukupuolihormonien taso
- suurempi aivokurkiainen[1]
- värisokeus paljon yleisempää kuin naisilla
- puberteettikehitys alkaa myöhemmin
- hormonieron vuoksi erilainen ihon tuoksu.
- Isompi ego
Miehen sukupuolielimet muodostuvat siittimestä, kiveksistä, siemenjohtimista ja eturauhasesta. Miehen sukupuolielimien tehtävänä on tuottaa siemennestettä, jonka mukana siittiöt ja DNA eli geneettinen perimä kulkeutuvat naisen kohtuun ja sieltä munanjohtimeen, jossa hedelmöitys tapahtuu munasolussa.
Mies eroaa naisesta keskimäärin myös henkisiltä ominaisuuksiltaan. Miehet ovat keskimäärin naisia aggressiivisempia ja vähemmän neuroottisia. Lisäksi miehillä taipumus tehdä uhkarohkeita toimintoja ja suurempia riskien ottoja kuin naisilla.
Stereotypioita
Perinteisten länsimaisten sukupuoliroolien mukaisesti miehen tulisi olla naista rohkeampi ja aktiivisempi toimija elämän alueilla ("mies on luotu liikkuvaksi, vaimo pirtin vartijaksi" (Ilmari Kianto)). Ajatellaan myös, että miehen pitäisi olla päätäntävallassa naisen yläpuolella ja että vaaratilanteissa naisen edut on asetettava miehen etujen edelle.lähde? Nykyisin kaikki eivät hyväksy tällaisia käsityksiä.lähde?
Poika
Poika on kasvuiässä oleva mies, lapsi.
Kirjallisuutta
- Meriläinen, Rosa: Hyvät miehet ja herrat. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-356-1.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Sex differences in the human corpus callosum: myth or reality? Neurosci Biobehav Rev. 1997 Sep;21(5):581–601.