Ero sivun ”Foinikialaiset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
39 190 muokkausta
p fix
Rivi 3: Rivi 3:
'''Foinikialaiset''' olivat [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] itäisen [[Välimeri|Välimeren]] pohjukassa nykyisen [[Libanon]]in tienoilla noin 3500-146 eaa. vaikuttanut kansa, joka perusti myöhemmän [[Rooman valtakunta|Rooma]]n kilpailijan [[Karthago]]n<ref name="c86">Combi maailmanhistoria s 86</ref> vuonna 813 eaa. suojaisaan merenlahteen. Foinikialaiset, joita joskus kutsuttiin myös '''kanaanilaisiksi''', lienevät asuneet maassaan jo 3500-3000 eaa. Voimakkaimmillaan foinikialaiset olivat noin 1200-800 eaa. Tunnetuimmat klassisen Foinikian kaupungit olivat [[Sidon]] ja [[Tyros]]<ref name="c86"/>, mutta aiemmin Ugarit ja Byblos olivat merkittävämpiä<ref name="c86"/>.
'''Foinikialaiset''' olivat [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] itäisen [[Välimeri|Välimeren]] pohjukassa nykyisen [[Libanon]]in tienoilla noin 3500-146 eaa. vaikuttanut kansa, joka perusti myöhemmän [[Rooman valtakunta|Rooma]]n kilpailijan [[Karthago]]n<ref name="c86">Combi maailmanhistoria s 86</ref> vuonna 813 eaa. suojaisaan merenlahteen. Foinikialaiset, joita joskus kutsuttiin myös '''kanaanilaisiksi''', lienevät asuneet maassaan jo 3500-3000 eaa. Voimakkaimmillaan foinikialaiset olivat noin 1200-800 eaa. Tunnetuimmat klassisen Foinikian kaupungit olivat [[Sidon]] ja [[Tyros]]<ref name="c86"/>, mutta aiemmin Ugarit ja Byblos olivat merkittävämpiä<ref name="c86"/>.


Foinikialaiset olivat kauppiaita ja merenkulkijoita, jotka perustivat kauppasiirtokuntia hyvinkin kauas kotimaastaan. Foinikia laajeni merelle, koska ei pystynyt maalle laajenemaan - siellä oli jo muita kansoja. Toisaalta idässä oli vuoristo<ref name="c86"/>. Ei tiedetä, miten varhain Foinikian rannikolta on purjehdittu merelle, joidenkin mukaan jo neoliittisella kivikaudella. Foinikian yhdistivät maa- ja merikaupan reitit. Idästä tuli kauppatavaraa, jota voitiin myydä edelleen merikaupan välityksellä.
Foinikialaiset olivat kauppiaita ja merenkulkijoita, jotka perustivat kauppasiirtokuntia hyvinkin kauas kotimaastaan. Foinikia laajeni merelle, koska ei pystynyt maalle laajenemaan - siellä oli jo muita kansoja. Toisaalta idässä oli vuoristo<ref name="c86"/>. Ei tiedetä, miten varhain Foinikian rannikolta on purjehdittu merelle, joidenkin mukaan jo neoliittisella kivikaudella. Foinikian yhdistivät maa- ja merikaupan reitit. Idästä tuli kauppatavaraa, jota voitiin myydä edelleen merikaupan välityksellä.


Foinikian seutu tuotti [[Setrit|setri]]puuta<ref name="Combi_maailmanhistoria_1974_85">Combi maailmanhistoria, Crane Brinton John B. Christopher Robert Lee Wolff, täydentänyt Nils Syvan, Otava 1974, ISBN 951-30-2101-7, sarja ISBN 9789513021009, alkuteos A History Of Civilization, suom. Marja Itkonen-Kaila ym., Asiantuntija Matti Klinge ym. "Kreeta", s 87</ref>, jota myytiin muun muassa [[Egypti]]in. Foinikialaiset olivat taitavia laivanrakentajia ja merenkulkijoita, ja he tekivät matkoja tuhansien kilometrien päähän, muun muassa [[Espanja]]an, ja ehkä [[Englanti]]in asti<ref>Combi maailmanhistoria s 87</ref>. Foinikialaisia [[siirtokunta|siirtokuntia]] oli [[Karthago]]n lisäksi [[Kypros|Kyproksella]], [[Rodos|Rodoksella]], [[Kreeta]]lla, [[Malta]]lla, [[Sisilia]]ssa, [[Sardinia]]ssa, sekä [[Marseille]]ssa Etelä-Ranskassa ja [[Cádiz]]issa Espanjassa.
Foinikian seutu tuotti [[Setrit|setri]]puuta<ref name="Combi_maailmanhistoria_1974_85">Combi maailmanhistoria, Crane Brinton John B. Christopher Robert Lee Wolff, täydentänyt Nils Syvan, Otava 1974, ISBN 951-30-2101-7, sarja ISBN 9789513021009, alkuteos A History Of Civilization, suom. Marja Itkonen-Kaila ym., Asiantuntija Matti Klinge ym. "Kreeta", s 87</ref>, jota myytiin muun muassa [[Egypti]]in. Foinikialaiset olivat taitavia laivanrakentajia ja merenkulkijoita, ja he tekivät matkoja tuhansien kilometrien päähän, muun muassa [[Espanja]]an, ja ehkä [[Englanti]]in asti<ref>Combi maailmanhistoria s 87</ref>. Foinikialaisia [[siirtokunta|siirtokuntia]] oli [[Karthago]]n lisäksi [[Kypros|Kyproksella]], [[Rodos|Rodoksella]], [[Kreeta]]lla, [[Malta]]lla, [[Sisilia]]ssa, [[Sardinia]]ssa, sekä [[Marseille]]ssa Etelä-Ranskassa ja [[Cádiz]]issa Espanjassa.
Rivi 11: Rivi 11:
[[Pronssikausi|Pronssikautisen]] [[Levantti|Levantin]] (nyk. [[Israel]]in, [[Libanon]]in ja [[Syyria]]n alueella) asukkaita ja foinikialaisten edeltäjiä kutsutaan yleensä [[kanaanilaiset|kanaanilaisiksi]]. Jo 3000 eaa. kanaanilaiset perustivat linnoitettuja kaupunkeja sekä rakensivat temppeleitä. Kanaanilaisilla oli myös laajat kauppayhteydet muiden [[Välimeri|Välimeren]] kansojen kanssa.
[[Pronssikausi|Pronssikautisen]] [[Levantti|Levantin]] (nyk. [[Israel]]in, [[Libanon]]in ja [[Syyria]]n alueella) asukkaita ja foinikialaisten edeltäjiä kutsutaan yleensä [[kanaanilaiset|kanaanilaisiksi]]. Jo 3000 eaa. kanaanilaiset perustivat linnoitettuja kaupunkeja sekä rakensivat temppeleitä. Kanaanilaisilla oli myös laajat kauppayhteydet muiden [[Välimeri|Välimeren]] kansojen kanssa.


Jo muinaisen Egyptin ensimmäisen ja toisen dynastian aikana Egyptiläiset hankkivat Libanonin seetriä Foinikian [[Byblos|Bybloksesta]]
Jo muinaisen Egyptin ensimmäisen ja toisen dynastian aikana Egyptiläiset hankkivat Libanonin seetriä Foinikian [[Byblos|Bybloksesta]] eli Gublasta, josta tuli lopulta egyptiläisten tukikohta. Viidennen dynastian aikoihin Sahu-Ra:n hallitessa Egyptiä Merikauppa ulottui ainakin Vähä-Aasian länsirannikolle asti.<ref>Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 417 -</ref> Myöhemmin kolmannella vuosituhannella [[Uruk]]in [[Lugalzaggesi]] ja [[Akkad]]in Sargon lienevät saapuneet tännekin valloitusretkillään. [[Ugarit]]issa ja [[Byblos|Bybloksessa]] oli egyptiläisiä temppeleitä ja [[Mesopotamia]]n nuolenpääkirjoitusta.
eli Gublasta, josta tuli lopulta egyptiläisten tukikohta. Viidennen dynastian aikoihin Sahu-Ra:n hallitessa Egyptiä Merikauppa ulottui ainakin Vähä-Aasian länsirannikolle asti.<ref>Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 417 -</ref> Myöhemmin kolmannella vuosituhannella [[Uruk]]in [[Lugalzaggesi]] ja [[Akkad]]in Sargon lienevät saapuneet tännekin valloitusretkillään. [[Ugarit]]issa ja [[Byblos|Bybloksessa]] oli egyptiläisiä temppeleitä ja [[Mesopotamia]]n nuolenpääkirjoitusta.


Merkittävimpiä kanaanilaisia kaupunkeja olivat [[Ugarit]] (nykyinen [[Ras Shamra]] Syyrian alueella) sekä Syyrian [[Ebla]], joka hallitsi laajaa aluetta 2300-luvulla eaa. Useimmat kaananilaisten kaupungit tuhoutuivat sodassa [[Egypti]]ä vastaan 1500-luvulla eaa.; lopullisesti kanaanilaiskaupungit autioituivat 1200-luvulla eaa., kun [[merikansat]] tekivät rajun hyökkäyksen itäisen Välimeren alueelle.
Merkittävimpiä kanaanilaisia kaupunkeja olivat [[Ugarit]] (nykyinen [[Ras Shamra]] Syyrian alueella) sekä Syyrian [[Ebla]], joka hallitsi laajaa aluetta 2300-luvulla eaa. Useimmat kaananilaisten kaupungit tuhoutuivat sodassa [[Egypti]]ä vastaan 1500-luvulla eaa.; lopullisesti kanaanilaiskaupungit autioituivat 1200-luvulla eaa., kun [[merikansat]] tekivät rajun hyökkäyksen itäisen Välimeren alueelle.


=== Foinikialaisten kukoistuskausi noin 1200-800 eaa. ===
=== Foinikialaisten kukoistuskausi noin 1200-800 eaa. ===
Foinikialaiset perustivat siirtokuntia eniten noin 1200-1100.
Foinikialaiset perustivat siirtokuntia eniten noin 1200-1100. Näistä siirtokunnista tunnetuin lienee [[Karthago]] (Uusikaupunki, Qart Hadasht) nykyisessä [[Tunisia]]ssa. Se perustettiin Tyyroksessa vuonna 814 käydyn valtakamppailun jälkeen.
Näistä siirtokunnista tunnetuin lienee [[Karthago]] (Uusikaupunki, Qart Hadasht) nykyisessä [[Tunisia]]ssa.
Se perustettiin Tyyroksessa vuonna 814 käydyn valtakamppailun jälkeen.


Hieman vuoden 1200 eaa. jälkeen [[merikansat]] ryöstivät ja tuhosivat pahoin monia Foinikian kaupunkeja, sekä ottivat merikaupan haltuunsa. Näistä mullistuksista selvisivät silti nykyisen Libanonin rannikon kaupungit, joista merkittävimpiä olivat [[Sidon]] ja [[Tyros]]. Näiden asukkaita pidetään foinikialaisten esi-isinä.
Hieman vuoden 1200 eaa. jälkeen [[merikansat]] ryöstivät ja tuhosivat pahoin monia Foinikian kaupunkeja, sekä ottivat merikaupan haltuunsa. Näistä mullistuksista selvisivät silti nykyisen Libanonin rannikon kaupungit, joista merkittävimpiä olivat [[Sidon]] ja [[Tyros]]. Näiden asukkaita pidetään foinikialaisten esi-isinä.


Foinikialaisista jäivät etelämmäs filistealaiset merikauppaa hoitamaan, Alalakh ja Ugarit tuhoutuivat täysin merikansojen hyökkäyksiin. Egyptiläiset eivät pystyneet edistämään Foinikian kauppaa. Tigletpileser I käväisi Foinikiassakin. Aramealaiset ja filistelaiset laajensivat valtaansa sisämaassa, ja etenivät myös eteläiseen Foinikiaan, sekä sisämaassa Karmelin vuoren seuduille. He estivät Foinikian merikaupan. Pian Daavid loi suurvallan, ja Foinikia hoiti Israelin kauppaa. Sidon oli vallannut silloin Tyyroksen. Nyt Foinikian kauppa vapautui, ja erityisesti Byblos ja Sidon kukoistivat Myös Tyros ja Arvad menestyivät.<ref>Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, Osa 1, Kirjayhtymä 1971, Foinikialaiset, sivu 515- -</ref>. 1000-900 eaa. Sheshonk ja Onsorkon valtasivat taas Bybloksen, joka sai siten tukea Sidonia vastaan. Noin 800-700 eaa. Sidon ja Tyros nousivat johtoon. Tyros jatkoi Sidonin pääkaupunkina, kunnes Assyria tunkeutui alueelle ja hajotti kaupunkivaltioiden yhdistelmän.
Foinikialaisista jäivät etelämmäs filistealaiset merikauppaa hoitamaan, Alalakh ja Ugarit tuhoutuivat täysin merikansojen hyökkäyksiin. Egyptiläiset eivät pystyneet edistämään Foinikian kauppaa. Tigletpileser I käväisi Foinikiassakin. Aramealaiset ja filistelaiset laajensivat valtaansa sisämaassa, ja etenivät myös eteläiseen Foinikiaan, sekä sisämaassa Karmelin vuoren seuduille. He estivät Foinikian merikaupan. Pian Daavid loi suurvallan, ja Foinikia hoiti Israelin kauppaa. Sidon oli vallannut silloin Tyyroksen. Nyt Foinikian kauppa vapautui, ja erityisesti Byblos ja Sidon kukoistivat Myös Tyros ja Arvad menestyivät.<ref>Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, Osa 1, Kirjayhtymä 1971, Foinikialaiset, sivu 515-</ref>. 1000-900 eaa. Sheshonk ja Onsorkon valtasivat taas Bybloksen, joka sai siten tukea Sidonia vastaan. Noin 800-700 eaa. Sidon ja Tyros nousivat johtoon. Tyros jatkoi Sidonin pääkaupunkina, kunnes Assyria tunkeutui alueelle ja hajotti kaupunkivaltioiden yhdistelmän.


=== Foinikialaisten vallan hiipuminen ===
=== Foinikialaisten vallan hiipuminen ===
[[Kreikkalaiset]] syrjäyttivät lopulta asteittain foinikialaiset Välimeren kaupassa vuosisadalta 800-700 eaa. alkaen. Foinikia kukoisti silti yhä ja vastusti pitkään pelätyksi suurvallaksi noussutta Assyriaakin. Foinikialaisille oli kova isku, kun [[Babylonia]]n [[Nebukadnessar]] valloitti maan 573 eaa.
[[Kreikkalaiset]] syrjäyttivät lopulta asteittain foinikialaiset Välimeren kaupassa vuosisadalta 800-700 eaa. alkaen. Foinikia kukoisti silti yhä ja vastusti pitkään pelätyksi suurvallaksi noussutta Assyriaakin. Foinikialaisille oli kova isku, kun [[Babylonia]]n [[Nebukadnessar]] valloitti maan 573 eaa. Foinikia antoi laivastonsa ajan mitan mukaan supervallaksi nousseelle [[Akhemenidit|Persialle]] 538 eaa., muun muassa tukemaan [[kreikka ja Persia|Persian hyökkäystä Kreikkaan]]. 351 eaa. Artaxerxes II tuhosi Sidonin, joka oli ollut liitossa Egyptin kanssa maan kapinoidessa Persiaa vastaan.
Foinikia antoi laivastonsa ajan mitan mukaan supervallaksi nousseelle [[Akhemenidit|Persialle]] 538 eaa., muun muassa tukemaan [[kreikka ja Persia|Persian hyökkäystä Kreikkaan]]. 351 eaa. Artaxerxes II tuhosi Sidonin, joka oli ollut liitossa Egyptin kanssa maan kapinoidessa Persiaa vastaan.


Kun [[Aleksanteri Suuri]] valloitti alueen 332 eaa, alueen loisto oli heikkenemässä, ja Foinikia liitettiin [[hellenismi|hellenistiseen imperiumiin]]. Karthago oli 200-luvulle eaa. tultaessa ehtinyt kasvaa suurvallaksi, mutta heikkeni merkittävästi roomalaisia vastaan käydyissä [[puunilaissodat|puunilaissodissa]]. [[Karthago]] tuhoutui lopullisesti [[kolmas puunilaissota|kolmannessa puunilaissodassa]] 149 eaa. - 146 eaa.
Kun [[Aleksanteri Suuri]] valloitti alueen 332 eaa, alueen loisto oli heikkenemässä, ja Foinikia liitettiin [[hellenismi|hellenistiseen imperiumiin]]. Karthago oli 200-luvulle eaa. tultaessa ehtinyt kasvaa suurvallaksi, mutta heikkeni merkittävästi roomalaisia vastaan käydyissä [[puunilaissodat|puunilaissodissa]]. [[Karthago]] tuhoutui lopullisesti [[kolmas puunilaissota|kolmannessa puunilaissodassa]] 149 eaa. - 146 eaa.
Rivi 41: Rivi 37:
Foinikialaiset veivät mm setripuuta, lasituotteita, metallitavaroita, maljakoita, aseita ja koruja. Tunnetuin foinikialaine vientituote oli purppuran värinen kangas, joka tehtiin erikoisella salassa pidetyllä tavalla<ref name="c86"/>. Foinikialaiset olivat tunnettuja [[lasi]]nvalmistustaidostaan ja purppuranvärisestä kankaastaan. Värin valmistusohje oli pitkään foinikialainen salaisuus. Väriä saatiin erään simpukan rauhasesta. He valmistivat myös muita värejä. Foinikia toi idästä [[silkki]]ä.
Foinikialaiset veivät mm setripuuta, lasituotteita, metallitavaroita, maljakoita, aseita ja koruja. Tunnetuin foinikialaine vientituote oli purppuran värinen kangas, joka tehtiin erikoisella salassa pidetyllä tavalla<ref name="c86"/>. Foinikialaiset olivat tunnettuja [[lasi]]nvalmistustaidostaan ja purppuranvärisestä kankaastaan. Värin valmistusohje oli pitkään foinikialainen salaisuus. Väriä saatiin erään simpukan rauhasesta. He valmistivat myös muita värejä. Foinikia toi idästä [[silkki]]ä.


Foinikian sota-alukset olivat aikasempia vahvempia ja isompia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/northamerica/usa/9434701/British-adventurers-plan-to-sail-replica-of-Phoenician-sailing-boat-across-Atlantic.html | Nimeke = British adventurer's plan to sail replica of Phoenician sailing boat across Atlantic | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Telegraph | Viitattu = 3.11.2012 | Kieli = }}</ref>
Foinikian sota-alukset olivat aikasempia vahvempia ja isompia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/northamerica/usa/9434701/British-adventurers-plan-to-sail-replica-of-Phoenician-sailing-boat-across-Atlantic.html | Nimeke = British adventurer's plan to sail replica of Phoenician sailing boat across Atlantic | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Telegraph | Viitattu =3.11.2012 | Kieli = }}</ref>


== Kaupungit ==
== Kaupungit ==
Tunnetuimmat Foinikian [[kaupunkivaltio]]t olivat [[Sidon]] ja [[Tyros]]. Muita olivat [[Arvad]] (Aradus), [[Byblos]] eli Gubla, [[Ugarit]], [[Tripoli]], Batrun, [[Beirut]] ja [[Baalbek]].<ref>Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 416 -</ref> Foinikian kaupunkivaltiot liittoutuivat yhteen yhteisten etujen vuoksi. Eri aikoina eri kaupunki oli johtavassa asemassa. Johdossa oli Ugarit 1600-1500, Byblos 1400-1300, Sidon 1200-1100, Tyros 1100-800 ja Tripoli viidennellä vuosisadalla (500--400) eaa.
Tunnetuimmat Foinikian [[kaupunkivaltio]]t olivat [[Sidon]] ja [[Tyros]]. Muita olivat [[Arvad]] (Aradus), [[Byblos]] eli Gubla, [[Ugarit]], [[Tripoli]], Batrun, [[Beirut]] ja [[Baalbek]].<ref>Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 416 -</ref> Foinikian kaupunkivaltiot liittoutuivat yhteen yhteisten etujen vuoksi. Eri aikoina eri kaupunki oli johtavassa asemassa. Johdossa oli Ugarit 1600-1500, Byblos 1400-1300, Sidon 1200-1100, Tyros 1100-800 ja Tripoli viidennellä vuosisadalla (500--400) eaa.


Kuningas [[Salomo]]n aikalaisen Hiramin isän Abibaalin aikana (900-800 eaa) perustettiin kauppa-asema Kyprokseen, Sardiniaan sekä Tunisiaan Uticaan ja Hippokseen.{{lähde|ei seuraavassa}} Tyros perusti kauppa-asemia Etelä-Espanjaan Cadezin lähelle mahdollisesti jo 1100-luvulla eaa.<ref>[http://countrystudies.us/spain/3.htm Iberia] Eric Solsten and Sandra W. Meditz, editors. Spain: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1988.</ref>
Kuningas [[Salomo]]n aikalaisen Hiramin isän Abibaalin aikana (900-800 eaa) perustettiin kauppa-asema Kyprokseen, Sardiniaan sekä Tunisiaan Uticaan ja Hippokseen.{{lähde|ei seuraavassa}} Tyros perusti kauppa-asemia Etelä-Espanjaan Cadezin lähelle mahdollisesti jo 1100-luvulla eaa.<ref>[http://countrystudies.us/spain/3.htm Iberia] Eric Solsten and Sandra W. Meditz, editors. Spain: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1988.</ref>


Foinikialaisten perustama kaupunki Kyproksella oli Kition, nykyinen Larnaka.<ref>[http://countrystudies.us/cyprus/4.htm Ancient period] Eric Solsten, ed. Cyprus: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.</ref>
Foinikialaisten perustama kaupunki Kyproksella oli Kition, nykyinen Larnaka.<ref>[http://countrystudies.us/cyprus/4.htm Ancient period] Eric Solsten, ed. Cyprus: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.</ref>
Rivi 64: Rivi 60:
*[http://countrystudies.us/libya/5.htm Tripolitania and the Phoenicians] Helen Chapin Metz, ed. Libya: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987.
*[http://countrystudies.us/libya/5.htm Tripolitania and the Phoenicians] Helen Chapin Metz, ed. Libya: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987.
*[http://countrystudies.us/portugal/4.htm Phoenicians, Greeks, and Carthaginians] Eric Solsten, ed. Portugal: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1993.
*[http://countrystudies.us/portugal/4.htm Phoenicians, Greeks, and Carthaginians] Eric Solsten, ed. Portugal: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1993.

*[http://countrystudies.us/lebanon/4.htm The Phoenicians] Thomas Collelo, ed. Lebanon: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987.
*[http://countrystudies.us/lebanon/4.htm The Phoenicians] Thomas Collelo, ed. Lebanon: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987.


⚫
[[Luokka:Muinainen Lähi-itä]]




⚫
[[Luokka: Muinainen Lähi-itä]]
[[Luokka:Karthago]]
[[Luokka:Karthago]]
[[Luokka:Muinaiset kansat]]
[[Luokka:Muinaiset kansat]]

Versio 3. marraskuuta 2012 kello 20.08

 

Foinikia ja sen kauppareitit

Foinikialaiset olivat Lähi-idässä itäisen Välimeren pohjukassa nykyisen Libanonin tienoilla noin 3500-146 eaa. vaikuttanut kansa, joka perusti myöhemmän Rooman kilpailijan Karthagon[1] vuonna 813 eaa. suojaisaan merenlahteen. Foinikialaiset, joita joskus kutsuttiin myös kanaanilaisiksi, lienevät asuneet maassaan jo 3500-3000 eaa. Voimakkaimmillaan foinikialaiset olivat noin 1200-800 eaa. Tunnetuimmat klassisen Foinikian kaupungit olivat Sidon ja Tyros[1], mutta aiemmin Ugarit ja Byblos olivat merkittävämpiä[1].

Foinikialaiset olivat kauppiaita ja merenkulkijoita, jotka perustivat kauppasiirtokuntia hyvinkin kauas kotimaastaan. Foinikia laajeni merelle, koska ei pystynyt maalle laajenemaan - siellä oli jo muita kansoja. Toisaalta idässä oli vuoristo[1]. Ei tiedetä, miten varhain Foinikian rannikolta on purjehdittu merelle, joidenkin mukaan jo neoliittisella kivikaudella. Foinikian yhdistivät maa- ja merikaupan reitit. Idästä tuli kauppatavaraa, jota voitiin myydä edelleen merikaupan välityksellä.

Foinikian seutu tuotti setripuuta[2], jota myytiin muun muassa Egyptiin. Foinikialaiset olivat taitavia laivanrakentajia ja merenkulkijoita, ja he tekivät matkoja tuhansien kilometrien päähän, muun muassa Espanjaan, ja ehkä Englantiin asti[3]. Foinikialaisia siirtokuntia oli Karthagon lisäksi Kyproksella, Rodoksella, Kreetalla, Maltalla, Sisiliassa, Sardiniassa, sekä Marseillessa Etelä-Ranskassa ja Cádizissa Espanjassa.

Historia

Alkuperä: kanaanilaiset

Pronssikautisen Levantin (nyk. Israelin, Libanonin ja Syyrian alueella) asukkaita ja foinikialaisten edeltäjiä kutsutaan yleensä kanaanilaisiksi. Jo 3000 eaa. kanaanilaiset perustivat linnoitettuja kaupunkeja sekä rakensivat temppeleitä. Kanaanilaisilla oli myös laajat kauppayhteydet muiden Välimeren kansojen kanssa.

Jo muinaisen Egyptin ensimmäisen ja toisen dynastian aikana Egyptiläiset hankkivat Libanonin seetriä Foinikian Bybloksesta eli Gublasta, josta tuli lopulta egyptiläisten tukikohta. Viidennen dynastian aikoihin Sahu-Ra:n hallitessa Egyptiä Merikauppa ulottui ainakin Vähä-Aasian länsirannikolle asti.[4] Myöhemmin kolmannella vuosituhannella Urukin Lugalzaggesi ja Akkadin Sargon lienevät saapuneet tännekin valloitusretkillään. Ugaritissa ja Bybloksessa oli egyptiläisiä temppeleitä ja Mesopotamian nuolenpääkirjoitusta.

Merkittävimpiä kanaanilaisia kaupunkeja olivat Ugarit (nykyinen Ras Shamra Syyrian alueella) sekä Syyrian Ebla, joka hallitsi laajaa aluetta 2300-luvulla eaa. Useimmat kaananilaisten kaupungit tuhoutuivat sodassa Egyptiä vastaan 1500-luvulla eaa.; lopullisesti kanaanilaiskaupungit autioituivat 1200-luvulla eaa., kun merikansat tekivät rajun hyökkäyksen itäisen Välimeren alueelle.

Foinikialaisten kukoistuskausi noin 1200-800 eaa.

Foinikialaiset perustivat siirtokuntia eniten noin 1200-1100. Näistä siirtokunnista tunnetuin lienee Karthago (Uusikaupunki, Qart Hadasht) nykyisessä Tunisiassa. Se perustettiin Tyyroksessa vuonna 814 käydyn valtakamppailun jälkeen.

Hieman vuoden 1200 eaa. jälkeen merikansat ryöstivät ja tuhosivat pahoin monia Foinikian kaupunkeja, sekä ottivat merikaupan haltuunsa. Näistä mullistuksista selvisivät silti nykyisen Libanonin rannikon kaupungit, joista merkittävimpiä olivat Sidon ja Tyros. Näiden asukkaita pidetään foinikialaisten esi-isinä.

Foinikialaisista jäivät etelämmäs filistealaiset merikauppaa hoitamaan, Alalakh ja Ugarit tuhoutuivat täysin merikansojen hyökkäyksiin. Egyptiläiset eivät pystyneet edistämään Foinikian kauppaa. Tigletpileser I käväisi Foinikiassakin. Aramealaiset ja filistelaiset laajensivat valtaansa sisämaassa, ja etenivät myös eteläiseen Foinikiaan, sekä sisämaassa Karmelin vuoren seuduille. He estivät Foinikian merikaupan. Pian Daavid loi suurvallan, ja Foinikia hoiti Israelin kauppaa. Sidon oli vallannut silloin Tyyroksen. Nyt Foinikian kauppa vapautui, ja erityisesti Byblos ja Sidon kukoistivat Myös Tyros ja Arvad menestyivät.[5]. 1000-900 eaa. Sheshonk ja Onsorkon valtasivat taas Bybloksen, joka sai siten tukea Sidonia vastaan. Noin 800-700 eaa. Sidon ja Tyros nousivat johtoon. Tyros jatkoi Sidonin pääkaupunkina, kunnes Assyria tunkeutui alueelle ja hajotti kaupunkivaltioiden yhdistelmän.

Foinikialaisten vallan hiipuminen

Kreikkalaiset syrjäyttivät lopulta asteittain foinikialaiset Välimeren kaupassa vuosisadalta 800-700 eaa. alkaen. Foinikia kukoisti silti yhä ja vastusti pitkään pelätyksi suurvallaksi noussutta Assyriaakin. Foinikialaisille oli kova isku, kun Babylonian Nebukadnessar valloitti maan 573 eaa. Foinikia antoi laivastonsa ajan mitan mukaan supervallaksi nousseelle Persialle 538 eaa., muun muassa tukemaan Persian hyökkäystä Kreikkaan. 351 eaa. Artaxerxes II tuhosi Sidonin, joka oli ollut liitossa Egyptin kanssa maan kapinoidessa Persiaa vastaan.

Kun Aleksanteri Suuri valloitti alueen 332 eaa, alueen loisto oli heikkenemässä, ja Foinikia liitettiin hellenistiseen imperiumiin. Karthago oli 200-luvulle eaa. tultaessa ehtinyt kasvaa suurvallaksi, mutta heikkeni merkittävästi roomalaisia vastaan käydyissä puunilaissodissa. Karthago tuhoutui lopullisesti kolmannessa puunilaissodassa 149 eaa. - 146 eaa.

Kulttuuri

Kanaanilaiset kirjoittivat sumerin kielellä sekä paikallisella seemiläisellä kielellä. Ensimmäiset yksittäisiin äänteisiin perustuvat aakkoset olivat luultavasti kaananilaisten kehitelmä. Foinikialaiset perivät kanaanilaisilta aakkoset ja välittivät ne edelleen kreikkalaisille. Kreikan kielen välityksellä kanaanilaisperäiset aakkoset siirtyivät puolestaan latinan kieleen. [6]

Foinikialaiset olivat merkittävä sivistyksen välittäjä idän ja lännen välillä. Foinikialaiset harjoittivat myös orjakauppaa ja saattoivat olla kaupanteossaan petollisiakin. He puhuivat seemiläistä foinikian kieltä, joka oli erittäin läheistä sukua heprealle, ja käyttivät aakkoskirjoitusta, foinikialaisia aakkosia. Ugaritissa foinikialaiset käyttivät kuitenkin omaa aakkosversiotaan nuolenpääkirjoituksesta.

Foinikialaiset palvoivat monia jumalia, joita olivat esimerkiksi Raamatusta tuttu El (Elohim), Baal ja Astarte (tunnettu myös nimillä Ištar tai Inanna).

Talous

Foinikialaiset veivät mm setripuuta, lasituotteita, metallitavaroita, maljakoita, aseita ja koruja. Tunnetuin foinikialaine vientituote oli purppuran värinen kangas, joka tehtiin erikoisella salassa pidetyllä tavalla[1]. Foinikialaiset olivat tunnettuja lasinvalmistustaidostaan ja purppuranvärisestä kankaastaan. Värin valmistusohje oli pitkään foinikialainen salaisuus. Väriä saatiin erään simpukan rauhasesta. He valmistivat myös muita värejä. Foinikia toi idästä silkkiä.

Foinikian sota-alukset olivat aikasempia vahvempia ja isompia.[7]

Kaupungit

Tunnetuimmat Foinikian kaupunkivaltiot olivat Sidon ja Tyros. Muita olivat Arvad (Aradus), Byblos eli Gubla, Ugarit, Tripoli, Batrun, Beirut ja Baalbek.[8] Foinikian kaupunkivaltiot liittoutuivat yhteen yhteisten etujen vuoksi. Eri aikoina eri kaupunki oli johtavassa asemassa. Johdossa oli Ugarit 1600-1500, Byblos 1400-1300, Sidon 1200-1100, Tyros 1100-800 ja Tripoli viidennellä vuosisadalla (500--400) eaa.

Kuningas Salomon aikalaisen Hiramin isän Abibaalin aikana (900-800 eaa) perustettiin kauppa-asema Kyprokseen, Sardiniaan sekä Tunisiaan Uticaan ja Hippokseen.lähde? Tyros perusti kauppa-asemia Etelä-Espanjaan Cadezin lähelle mahdollisesti jo 1100-luvulla eaa.[9]

Foinikialaisten perustama kaupunki Kyproksella oli Kition, nykyinen Larnaka.[10]

Katso myös

Kirjallisuutta

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Foinikialaiset.
  • Nina Jidéjian: Byblos through the ages. Dar Al-Machreq, Beyrouth, 1968.
  • Jean-Pierre Thiollet: Je m'appelle Byblos. H & D, Paris, 2005. ISBN 2-914266-04-9.

Viitteet

  1. ↑ a b c d e Combi maailmanhistoria s 86
  2. ↑ Combi maailmanhistoria, Crane Brinton John B. Christopher Robert Lee Wolff, täydentänyt Nils Syvan, Otava 1974, ISBN 951-30-2101-7, sarja ISBN 9789513021009, alkuteos A History Of Civilization, suom. Marja Itkonen-Kaila ym., Asiantuntija Matti Klinge ym. "Kreeta", s 87
  3. ↑ Combi maailmanhistoria s 87
  4. ↑ Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 417 -
  5. ↑ Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, Osa 1, Kirjayhtymä 1971, Foinikialaiset, sivu 515-
  6. ↑ Robin W. Winks, Susan P. Mattern-Parkes: The Ancient Mediterranean World: From the Stone Age to 600 A.D.
  7. ↑ British adventurer's plan to sail replica of Phoenician sailing boat across Atlantic Telegraph. Viitattu 3.11.2012.
  8. ↑ Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 416 -
  9. ↑ Iberia Eric Solsten and Sandra W. Meditz, editors. Spain: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1988.
  10. ↑ Ancient period Eric Solsten, ed. Cyprus: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Foinikialaiset&oldid=12297224”