Byblos

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Obeliskitemppeli Bybloksessa.

Byblos (m.kreik. βύβλος) on kaupunki Libanonissa. Kaupunki on vanhan ajan foinikialainen kaupunki, jonka kreikankielinen nimi on Byblos. Byblos toimitti faaraoiden Egyptille Libanonin setripuuta.

Muinaisten foinikialaisten nimi kaupungille oli Gebal. Nykyään kaupungin nimi on arabiaksi Jbeil eli Džebail (arab. جبيل‎). Byblos on eräs maailman pisimpään asutetuista kaupungeista, ja se on ollut asutettu jo vuoden 5000 eaa. tienoilla.

Byblos on liitetty Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1984.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristiretkeilijöiden linna Bybloksessa.

Byblos eli Gubla oli Egyptin liittolainen Egyptin 2. dynastiasta lähtien. Egyptiä kiinnosti sen kautta saatava Libanonin setri. Kuninkaat käyttivät Egyptin hieroglyfejä, vaikka heillä oli kanaanilaisia nimiä, kuten Abishemu ja Ilumjapi. Jo toisella vuosituhannella kirjoitus oli supistunut 75 nuolenpäämerkkiin ja oli matkalla kohti aakkoskirjoitusta. Hurrilaisten hyökkäys lopetti asiakirjojen teon noin vuosisadaksi, mutta Thuthmosis II:n aikaan Egyptin vaikutus palautui. Faarao rakennutti Byblokseen laivanveistämön.

Kun Egyptiä hallitsi heikko, ulkopolitiikasta piittaamaton faarao Amenofis IV, hapirujen kanssa liittoutuneet Amurrun kuninkaat Abdasirta ja Aziru valtasivat Bybloksen Ribaddiin hallituskautena. Egyptiläiset eivät enää saaneet setriä muumioiden arkkuihin. Ramses II kuitenkin palautti Egyptin mahdin Bybloksessa. Raivokkaat merikansat hyökkäsivät Byblokseenkin, mutta kaupunki toipui melko nopeasti. Assurin Tiglat-Pileser I:n eteneminen sisämaassa Syyriassa pakotti Bybloksen maksamaan veroa, ettei Assyrian armeija ryöstäisi ja tuhoaisi kaupunkia ja surmaisi sen asukkaita. Suhteet Egyptiin palautuivat vielä 22. dynastian aikoihin. Joidenkin mukaan aakkoset olisi keksitty Bybloksessa noin vuonna 1000, mistä on löydetty ensimmäiset todisteet Akhiramin hautakirjoituksesta. Bybloksen jälkeen aakkosia on löydetty Israelista Geserin talonpoikaiskalenterista 900–800 ja Adanan läheltä 800–700 eaa. Ugaritin nuolenpääaakkoset ovat ajalta 1400–1300 eaa., ja Serabit el-Khademin merkit 1500–1400 eaa. käsittivät 29–28 merkkiä. Laakishista, Sikemistä ja Gezeristä on löydetty merkkejä 2000–1500 eaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, Kirjayhtymä 1971, s. 424-

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Byblos Unesco. Viitattu 5.11.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Byblos.
  • Byblos through the ages, Nina Jidéjian, Dar al-Machreq, Beyrouth, 1968
  • Je m'appelle Byblos, Jean-Pierre Thiollet, H & D éditions, Paris, 2005
Tämä Aasian maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.