Maroniitit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maroniitit
Maroniittipatriarkka Roomassa vuonna 1906.
Maroniittipatriarkka Roomassa vuonna 1906.
Väkiluku 3 198 600 [1]
Asuinalueet  Libanon[1] 1 062 000
 Argentiina[1] 750 000
 Brasilia[1] 550 000
 Yhdysvallat[1] 215 000
 Meksiko[1] 160 000
 Australia[1] 160 000
 Kanada[1] 85 000
 Syyria[1] 52 100
 Ranska[1] 52 000
 Venezuela[1] 25 000
 Kypros[1] 10 500
 Israel [1] 6 700
 Saksa[1] 5400
 Britannia[1] 5 300
 Egypti[1] 5 000
 Ruotsi[1] 2 470
 Belgia[1] 3 400
 Italia[1] 2 500
 Jordania[1] 1 000 000
Kielet arabian kieli, ranskan kieli
Uskonnot kristinusko

Maroniitit ovat etnis-uskonnollinen kristitty kansanryhmä Lähi-idässä. Heidän lukumääräkseen vuonna 2015 arvioitiin 3–3,5 miljoonaa. Juuriltaan maroniitit ovat levanttilaisia (foinikialaisia) sekä arabeja ja eurooppalaisia. Heidän kulttuurissaan on paljon ranskalaisia vaikutteita, ja he puhuvat arabian kielen libanonilais-syyrialaista murretta, jossa on vaikutteita ranskan kielestä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maroniittimunkki ja -pyhiinvaeltajia.

Maroniitit omaksuivat Lähi-idässä kristinuskon 200-luvulla ja erottautuivat 600-luvulla omaksi maroniittikirkokseen. Heidän nimityksensä tulee syyrialaisesta erakosta Pyhästä Maronista. Muslimivalloituksen jälkeen 600-luvulla maroniitit joutuivat ylimääräisen verotuksen ja ajoittaisten vainojen kohteeksi. He toivottivatkin keskiajalla eurooppalaiset ristiretkeläiset tervetulleiksi ja palasivat paavinistuimen määräysvaltaan vuonna 1182. Ristiretkien jälkeen maroniitit jäivät jälleen muslimivallan alle.[2]

Osmanien valtakunnan aikana maroniitit loivat läheiset uskonnolliset ja kulttuuriset siteet Eurooppaan ja omaksuivat paljon ranskalaisia kulttuuripiirteitä. Druusien ja kristittyjen riidat johtivat kristittyjen joukkomurhiin vuosina 1841–1860. Eurooppalaisen väliintulon seurauksena alueelle perustettiin Libanonvuoriston maroniittien kotimaa. Se siirtyi Ranskan hallintaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja laajentamisen jälkeen siitä tuli Suur-Libanon ja vuonna 1941 itsenäinen Libanon, jossa oli maroniittien johtama hallitus. Kristittyjen ja muslimien välit olivat kuitenkin huonot, ja vuonna 1990 päättyneen sisällissodan jälkeen maroniittien valta-asema Libanonissa oli kadonnut, ja heistä oli tullut vähemmistökansallisuus.[2] Libanonin vallanjakojärjestelmässä presidentin tulee kuitenkin aina olla maroniitti.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t There are 3,500,000 Maronites in the World 3.1.1994. Maronite-heritage.com. Viitattu 07.03.2012.
  2. a b c Minahan, James B.: ”Maronite”, Encyclopedia of Stateless Nations: Ethnic and National Groups around the World, s. 262. Greenwood, ABC-CLIO, 2016. ISBN 978-1-61069-953-2.
  3. Lebanon: Michel Aoun elected president, ending two-year stalemate BBC News. 31.10.2016. Viitattu 30.9.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.