Baal
.jpg)
Baal, myös Adoni (hepr. בעל; ”herra", "hallitsija”), Baal-Peor, Baal-Sebub (omistaja, aviomies) tai Ras Šamra oli länsiseemiläisten kansojen (muun muassa kanaanilaisten ja foinikialaisten) palvoma korkein jumala, jumalten kuningas sekä kasvillisuuden ja hedelmällisyyden jumala. Myöhemmin itäseemiläiset käyttivät nimeä Beel (Asbel), jota nimitystä alun perin käytettiin Enlil-jumalasta, ja babylonialaiset taas käyttivät Beel-nimeä Mardukista. Foinikialais-kreikkalaisen Adoni-jumalan tunnetumpi nimi oli Baal.[1] Ugaritista löytyneen savitaulusarjan mukaan Baal oli Ašeran ja viljan jumala Dagonin poika, josta tuli pääjumala sankaritekojensa vuoksi. Toisen lähteen mukaan Baalin isä oli luojajumala Ēl ja puoliso rakkauden ja sodan jumala Anat.[1]
Sisällysluettelo
Mytologia ja palvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Baal liitettiin tasapainoon ja hedelmällisyyteen. Noin 1400 eaa. mennessä Baal oli syrjäyttänyt merkityksessä kanaanilaisten ylijumala Ēlin. Tarinan mukaan Baal valittiin jumalten kuninkaaksi, koska hän voitti kaaosta edustaneen merenjumala Yamin. Baal voitti vedet ja asetti ne paikoilleen. Uhka oli pelottanut Ēlin neuvoston jumalia, minkä vuoksi he valitsivat Baalin ikuiseksi kuninkaaksi. Baal joutui kuitenkin itse kuoleman jumala Motin päihittämäksi ja joutui tuonelaan. Baalin sisar-vaimo Anat auttoi Baalia virkoamaan henkiin.[2] Baal oli kuoleva ja ylösnouseva jumala, joka lopuksi viettää häitään. Baalin vertauskuva oli härkä, joka vaati myös ihmisuhreja. [3]
Jokaisella paikkakunnalla oli oma baalinsa, joka erosi toisista nimeen lisätyn paikannimen tai paikallisen jumalan erityisten ominaisuuksien perusteella. Sikemissä palvottiin "Liiton Baalia" eli Baal-Beritiä [4]. Filistealaiset taas palvoivat "Lentävien olentojen Baalia", Baal-Zebubia. Melkart oli Tyyroksen kaupungin baal, Kemoš mooabilaisten. "Taivaan Baal" antoi sadetta, Baal-Hamman oli Auringon jumala. Kanaanin maalla israelilaisten Jahven palvelu syrjäytti baalin palvonnan pyhät paikat, kulttitavat ja jumaluuskäsitteet.
Baalia palvottiin myös muinaisessa Egyptissä. Baalin palvonta vakiintui siellä uuden valtakunnan 18. dynastiaan mennessä, ja jumalaa palvottiin useissa temppeleissä. Tärkein näistä oli Baal Saphon Niilin suistossa sijainneen Peluseumin lähellä. Baalin suosiota Egyptissä osoittavat nimet, joiden osana käytettiin Baal-nimeä.[5] Myös monet karthagolaiset nimet, kuten Hannibal ja Hasdrubal, viittaavat Baaliin.
Baal Raamatussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raamatun mukaan Baal on kanaanilainen sademyrskyn ja hedelmällisyyden jumala, epäjumala juutalaisten heimojen alkuaikoina Israelissa[6]. Tuomarien kirjassa israelilaisia syytetään Baalin palvonnasta ja Jahven hylkäämisestä. Ahab, ollessaan kuninkaana Israelin valtakunnassa,[7] ja Ahabin puoliso Isebel tukivat Baalin palvontaa, mitä profeetta Elia Tisbeläinen vastusti.[8] Juudasta tämän palvontamuodon kukisti kuningas Josia[6].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Wilkinson, Richard H. (2003). The Complete Gods and Goddesses of Ancient Egypt. Thames & Hudson.
- Teuvo Kopra: Raamatun ajan epäjumalia
- Israel Update
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Teuvo Kopra: Raamatun ajan epäjumalia
- ↑ Wilkinson 2003, s. 101.
- ↑ Israel Update
- ↑ Tuom. 9:4
- ↑ Wilkinson 2003, s. 102.
- ↑ a b 2. kuninkaiden kirja 23:1–25
- ↑ Raamatun salaisuudet, David Noel Freedman ja Thomas L. Robinson sekä muut, sivu 166, Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, Helsinki, 1994, ISBN 951-584-063-5, Printed in Germany
- ↑ Raamatun salaisuudet, David Noel Freedman ja Thomas L. Robinson sekä muut, sivu 172, Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, Helsinki, 1994, ISBN 951-584-063-5, Printed in Germany
