Baal
Sivulta puuttuu .jpg)
Baal , myös Adoni (hepreaksi בעל; ”herra", "hallitsija”), Baal-Peor, Baal-Sebub (omistaja, aviomies) tai Ras Šamra oli länsiseemiläisten kansojen, muun muassa kanaanilaisten ja foinikialaisten korkein jumala, jumalten kuningas, kasvillisuuden ja hedelmällisyyden jumala. Myöhemmin itäseemiläiset käyttivät nimeä Beel (Asbel), jota nimitystä alun perin käytettiin Enlil-jumalasta ja babylonialaiset taas käyttivät Beel-nimeä Mardukista. Foinikialais-kreikkalaisen Adoni-jumalan tunnetumpi nimi oli Baal.[1] Ugaritista löytyneen savitaulusarjan mukaan Baal oli Ašeran ja viljan jumala Dagonin poika, josta tuli pääjumala sankaritekojensa vuoksi. Toisen lähteen mukaan Baalin isä oli luojajumala Ēl ja puoliso rakkauden ja sodan jumala Anat.[1]
Baal liitettiin tasapainoon ja hedelmällisyyteen. Erään tarinanlähde tarkemmin? mukaan Baal valittiin jumalten kuninkaaksi, koska hän asettui vastustamaan kaaosta, jota meren ja jokien vedet symboloivat. Baal voitti vedet ja asetti ne paikoilleen. Uhka oli pelottanut Ēlin neuvoston jumalia, minkä vuoksi he valitsivat Baalin ikuiseksi kuninkaaksi. Baalin vertauskuva oli härkä, joka vaati myös ihmisuhreja. Baal oli kuoleva ja ylösnouseva jumala, joka lopuksi viettää häitään.[2]
Jokaisella paikkakunnalla oli oma baalinsa, joka erosi toisista nimeen lisätyn paikannimen tai paikallisen jumalan erityisten ominaisuuksien perusteella. Sikemissä palvottiin "Liiton Baalia" eli Baal-Beritiä [3]. Filistealaiset taas palvoivat "Lentävien olentojen Baalia", Baal-Zebubia. Melkart oli Tyyroksen kaupungin baal, Kemoš mooabilaisten. "Taivaan Baal" antoi sadetta, Baal-Hamman oli Auringon jumala. Kanaanin maalla israelilaisten Jahven palvelu syrjäytti baalin palvonnan pyhät paikat, kulttitavat ja jumaluuskäsitteet.
Raamatun mukaan Baal on kanaanilainen sademyrskyn ja hedelmällisyyden jumala, epäjumala juutalaisten heimojen alkuaikoina Israelissa[4]. Tuomarien kirjassa israelilaisia syytetään Baalin palvonnasta ja Jahven hylkäämisestä. Ahabin ollessa kuninkaana Israelin valtio[5] ja Ahabin puoliso Isebel tukivat Baalin palvontaa, mitä profeetta Elia Tisbeläinen vastusti.[6] Juudasta tämän palvontamuodon kukisti kuningas Josia[4].
Monet karthagolaiset nimet, kuten Hannibal ja Hasdrubal, viittaavat Baaliin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Teuvo Kopra: Raamatun ajan epäjumalia
- ↑ Israel Update
- ↑ Tuom. 9:4
- ↑ a b 2. kuninkaiden kirja 23:1–25
- ↑ Raamatun salaisuudet, David Noel Freedman ja Thomas L. Robinson sekä muut, sivu 166, Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, Helsinki, 1994, ISBN 951-584-063-5, Printed in Germany
- ↑ Raamatun salaisuudet, David Noel Freedman ja Thomas L. Robinson sekä muut, sivu 172, Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, Helsinki, 1994, ISBN 951-584-063-5, Printed in Germany
