Maisteri

Maisteri (lat. magister, 'suurempi', 'ohjaaja', 'opastaja') on tavallisin ylemmän korkeakoulututkinnon nimi Suomen yliopistoissa. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on kaksi vuotta. Maisterintutkintoon sisältyy pro gradu -tutkielma. Maisterin tutkintoa kuitenkin edeltää pakollinen kandidaatin tutkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä.

Kansainvälisesti tunnettuja nimityksiä maisterin tutkinnolle ovat mm. M.Sc. (Master of Science) ja M.A. (Master of Arts).

Poikkeuksellisesti ylemmän korkeakoulututkinnon nimi on

• lääketieteen lisensiaatti (lääketieteellinen koulutusala)
• hammaslääketieteen lisensiaatti (hammaslääketieteellinen koulutusala)
• eläinlääketieteen lisensiaatti (eläinlääketieteellinen koulutusala)
• proviisori (farmasian koulutusala)
• diplomi-insinööri (teknistieteellinen koulutusala)
• arkkitehti tai maisema-arkkitehti (teknistieteellinen koulutusala)
• oikeustieteen maisteri (oikeustieteellinen koulutusala, joskin ennen vuotta 2005 valmistuneet ovat oikeustieteen kandidaatteja)

Historia

Yhteiskuntatieteellisten ja humanististen tieteiden tutkinnonuudistustoimikunnan (YHTT) asettamien suuntalinjojen mukaan 1970-luvulla yhtenäistettiin kaikkien nykyisten maisterintutkintojen nimike kandidaatiksi ja alemmat korkeakoulututkinnot pääsääntöisesti poistettiin. Hieman alasta riippuen vuosien 1972–1994 välisenä aikana maisteri oli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille kandidaateille anomuksesta myönnetty arvonimi. Selkeimmin tämä näkyy humanistisella ja luonnontieteellisellä alalla, jossa alempana tutkintona on humanististen tieteiden tai luonnontieteiden kandidaatti (HuK, LuK) ja ylemmän tutkinnon nimike on vaihdellut filosofian kandidaatista maisteriin. Filosofian ja oikeustieteen kandidaatintutkinnot ovat siis aina olleet ylempiä korkeakoulututkintoja.

Suomalaiset maisterin tutkinnot

Suomessa on mahdollista suorittaa seuraavat maisterin tutkinnot:

• Filosofian maisteri (FM), joka on tutkintonimikkeenä humanistisella ja luonnontieteellisellä alalla. Tutkinto on mahdollista suorittaa Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Huomionarvoinen seikka on, että filosofian maisterit eivät useimmissa tapauksessa ole opiskelleet lainkaan filosofiaa ja suuri osa filosofian pääaineopiskelijoista valmistuu yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteen maisteriksi. Filosofian maisterin oppiarvo juontaa juurensa Turun akatemian filosofisesta tiedekunnasta. Tästä ovat myöhemmin eriytyneet matemaattis-luonnontieteellinen, humanistinen, käyttäytymistieteellinen, farmaseuttinen ja biotieteellinen tiedekunta. Siksi näistä tiedekunnista valmistuu filosofian maistereita.

• Kasvatustieteen maisteri (KM) (Helsingin, Itä-Suomen (vain Joensuun kampus), Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi).
• Kauppatieteiden maisteri (KTM) (Aalto-yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Vaasan yliopistot, Svenska Handelshögskolan sekä Åbo Akademi). Tutkinnon suorittaneet saavat käyttää ekonomin arvonimeä.
• Kuvataiteen maisteri (KuM) (Kuvataideakatemiassa).
• Liikuntatieteiden maisteri (LitM) (Jyväskylän yliopisto).
• Elintarviketieteiden maisteri (ETM) (Helsingin yliopisto).
• Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (MMM) (Helsingin ja Itä-Suomen (vain Joensuun kampus) yliopistot). Tutkinnon suorittaneet voivat käyttää koulutusalastaan riippuen joko agronomin tai metsänhoitajan arvonimeä.
• Musiikin maisteri (MuM) (Sibelius-akatemiassa).
• Oikeustieteen maisteri (OTM) (Helsingin, Lapin ja Turun yliopistot). Tutkinnon nimi oli oikeustieteen kandidaatti (OTK) vuoteen 2005 asti.
• Psykologian maisteri (PsM) (Helsingin, Itä-Suomen (vain Joensuun kampus), Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistot, Åbo Akademi)
• Sotatieteiden maisteri (SM), (Maanpuolustuskorkeakoulu). Tutkinnon suorittaneet ylennetään automaattisesti yliluutnanteiksi ja he ovat allekirjoittaneet sitoumuksen palvella tietyn vähimmäisajan Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen sotilasvirassa.
• Taiteen maisteri (TaM) (Aalto-yliopisto ja Lapin yliopisto). Nimikkeestään huolimatta tutkinto on nimenomaan taideteollisen alan ylempi korkeakoulututkinto.
• Tanssitaiteen maisteri (Teatterikorkeakoulu).
• Teatteritaiteen maisteri (TeM) (Teatterikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto).
• Teologian maisteri (TM) (Helsingin ja Itä-Suomen (vain Joensuun kampus) yliopistot sekä Åbo Akademi).
• Terveystieteiden maisteri (TtM) (Itä-Suomen (vain Kuopion kampus), Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi).
• Yhteiskuntatieteellisen alan maisterintutkinnot: Hallintotieteiden maisteri (HM tai HTM), Valtiotieteiden maisteri (VTM) ja yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM), jotka ovat olennaisesti sama tutkinto. Tutkinnonanto-oikeus on Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistoilla sekä Åbo Akademilla. Tampereen yliopistossa käytetään nimikettä hallintotieteiden maisteri ja Helsingin sekä Turun yliopistossa nimikettä valtiotieteiden maisteri, mutta mikä tahansa tutkinnonanto-oikeuden saanut yliopisto voi halutessaan myöntää minkä tahansa tutkintonimikkeen.

Riemumaisteri

Riemumaisteriksi voidaan kutsua maisteria, jonka valmistumisesta ja promootiosta on kulunut aikaa 50 vuotta ja osallistuu promootioon uudelleen. Vasta promootion jälkeen henkilö on riemumaisteri. Osallistumisvaiheessa hän on riemumaisteripromovendi.