Ero sivun ”Hämähäkit” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
17 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
p
kh
(lähteet puuttuvat, suomenkiel. nimi vaikuttaa keksityltä, mahd. en:Brown recluse spider?, Kumottu muokkaus 11249965, jonka teki Teemuzful (keskustelu))
p (kh)
=== Hengitys ja verenkierto ===
 
Useimmilla hämähäkeillä on hengitystä varten sekä kiduksia muistuttavat [[lehtikeuhkot]] että korkeampiankorkeampien eläinten keuhkoputkia muistuttavat [[ilmaputkisto|ilmaputket]]. Lehtikeuhkot sijaitsevat takaruumiin etuosassa. Ilma kulkee lehtikeuhkoihin niiden kohdalla hämähäkin vatsapuolella olevista raoista ja ne ovat yhteydessä sydämeen sijaiten saman pussin sisällä. Ilmaputkisto avautuu takaruumiin kärjessä olevan aukon kautta ja sen tiehyet kulkevat suoraan useisiin elimiin takaruumiin sisällä. Hämähäkit eivät suorita mitään hengitysliikkeitä, vaan kaasunvaihto on passiivista.
 
Verenkierto on avoin eli verta vastaava neste, [[hemolymfa]], virtaa kudoksissa vapaasti, joskin sydämen liikuttamana. Happea sitova molekyyli on [[hemosyaniini]], minkä vuoksi hapekas veri on väriltään sinertävää ja hapeton väritöntä. [[Sydän]] on pitkä ja sangen ohut putki ja se sijaitsee hämähäkin selkäpuolella. Sydämen kohdalla monilla hämähäkkilajeilla on kuvio, jonka läpi sydämen liikkeet voi olla mahdollista nähdä. Hämähäkkien sydämen lyöntitiheys vaihtelee isojen lajien 60–70 lyönnistä minuutissa pienten lajien yli 200 lyöntiin minuutissa.<ref>http://www.xs4all.nl/~ednieuw/Spiders/Info/spiderinfo.htm</ref>
=== Silmät ===
 
Hämähäkeillä on huono näkö, ja parhaimmillaankin ne näkevät tarkasti vain 30 senttimetrin päähän <ref>''Hämähäkit'' s. 14</ref>. Hämähäkillä on tavallisesti kahdeksan silmää, joista jokainen on yhteydessä aivoihin. Toisin kuin hyönteisillä, hämähäkeillä ei ole verkkosilmiä vaan yksilinssiset [[pistesilmä]]t. Hämähäkki ei pysty kääntelemään päätään, minkä vuoksi sille on kehittynyt monta silmäparia. Silmät ovat järjestäytyneet yleensä kahteen tai kolmeen riviin, ja niiden koko saattaa vaihdella. Etenkin heimoissa, joiden saalistus tapahtuu näköaistin avulla, osa silmistä on huomattavasti surempiasuurempia kuin toiset. Silmien suojana on useita sukasia.
 
Silmien lukumäärä tarjoaa tärkeän määritystuntomerkin. Silmiä on useimmiten kahdeksan, mutta joissakin heimoissa vain kuusi <ref>''Hämähäkit'' s. 15</ref> ja muutamilla lajeilla sitäkin vähemmän. Lukumäärä on kuitenkin aina parillinen. Tietyt hämähäkit (kuten ''[[Spelungula cavernicola]]'') ovat silmättömiä. Useimmat tällaisista hämähäkeistä elävät pimeässä ja turvautuvat saalistuksessaan muihin aisteihin.
Hämähäkit voivat pyydystää hyönteisiä, kaloja, pieniä nisäkkäitä ja lintuja.
[[Tiedosto:Wolf spider tunnel.jpg|thumb|200px|left|[[Juoksuhämähäkit|Juoksuhämähäkkien]] heimoon (''Lycosidae'') kuuluva hämähäkki vaanimassa pesässään.]]
Lajista riippuen hämähäkit saalistavat useilla eri tavoilla. Tavallisin näistä on pyydystysverkkojen käyttäminen. Usein hämähäkki väijyy verkon keskellä ja odottaa seittiin tarttuvaa saalista. Hämähäkillä voi olla verkon reunalla pienikokoinen pesä, joka on yhteydessä verkkoon yksittäisellä seitillä. Seitin välittämien värähdysten avulla hämähäkki saa hälytyksen saaliista. Hämähäkeillä on hyvä kyky erottaa hyönteisten aiheuttamat värähtelyt muiden syiden aiheuttamista. Kun hämähäkki havaitsee oikeanlaisia värähtelyjä, se syöksyy puremaan saalista. Useimmat hämähäkit käärivät saaliinsa paketiksi.
 
Joillekin hämähäkeille on tavallista käyttäytyä tavallisten petoeläinten tapaan eli juosta saalin perässä ja lopulta heittäytyä sen päälle. Muita saalistuskeinoja ovat myös piiloansat (esim. kolot, joiden suuaukkoon hämähäkki asettuu väijymään saalista). Jotkin hämähäkit (kuten ''[[Atypus affinis]]'') tekevät itselleen seittiputken. Se on eräänlainen putken muotoinen verkko, jonka sisäpuolelle hämähäkki asettuu. Saaliin lentäessä putken päälle hämähäkki keihästää sen myrkkyhampaillaan ja vetää sen ansan sisään. Hämähäkit osaavat tehdä koloihinsa myös suljettuja irtopohjia. Kun esimerkiksi [[juoksujalkaiset|juoksujalkainen]] ryömii tyhjältä vaikuttavaan koloon, hämähäkki syöksyy irtopohjan alta ja tappaa saaliinsa.
== Elintavat ja ympäristö ==
 
Hämähäkkejä tavataan lähes kaikkialla maapallolla . Ne elävät lämpimillä ja kylmillä alueilla, samoin myös korkealla vuoristossa. Suurin osa hämähäkeistä on kuitenkin maaeläimiä. Ainoastaan [[vesihämähäkki]] (''Argyroneta aquatica'') on sopeutunut elämään suurimman osan ajastaan vedessä. Koska hämähäkit ovat petoeläimiä, ne kokevat toiset lajikumppaninsa kilpailijoina ja suhtautuvat näihin paritteluaikoja lukuun ottamatta varsin penseästi. Eräillä trooppisilla alueilla hämähäkit kuitenkin saattavat pitää yhteisiä pyyntiverkkoja ja niillä on alkeellista työnjakoakin.
 
=== Liikkuminen ===
'''Liikuntatapoja''':
 
* [[Hyppyhämähäkit]] liikkuvat hyppien esim. lehdeltä toiselle. Eräät lajit voivat hypätä jopa 40 cmsenttimetriä.
* [[Rantahämähäkki]] (''Dolomedes fimbriatus'') pystyy pintajännitettä hyödyntäen liikkumaan veden pinnalla.
* Monet nuoret hämähäkit voivat heittäytyä riippumaan seittinsä varassa. Ilmavirrat saattavat kuljettaa niitä hyvinkin kauas.
=== Muninta ===
 
Kestää noin viikko tai pari parittelusta, ennen kuin naaras alkaa munia. Joillakin lajeilla aikaa voi mennä jopa kuukausia. Naaras munii kerralla yhdestä tuhanteen munaa, yleensä yöllä. Jotkin lajit naamioivat munansa näyttämään esim. kuihtuneilta lehdiltä, etteivät pedot söisi niitä. Naaras saattaa myös kantaa munia mukanaan tai valmistaa niille pesän.
 
Eri lajit uhraavat munakotelon tekoon eri määrän seittiä. Esimerkiksi ''[[Nephila edulis]]'' -hämähäkki kutoo munakotelonsa erikoisvahvasta seitistä. Seitti on silmukallista ja siihen sitoutuu paljon ilmaa, mikä estää munia kuivumasta. Päällimmäinen seitti muuttuu vielä vihreäksi ja naamioi munakotelon. Seitin tekeminen kuluttaa kuitenkin naaraan voimia, ja siksi jotkin lajit tyytyvät paljon vähempään. [[Vaaksiaishämähäkki]] (''Pholcus phalangioides'') käyttää munakoteloonsa tuskin lainkaan seittiä. Munia pitää löyhästi yhdessä vain muutama pieni rihma seittiä. Vaaksiaishämähäkki kantaa munia leuoissaan, joten se pystyy syömään vasta poikasten kuoriuduttua.
 
=== Kuoriutuminen ===
402

muokkausta

Navigointivalikko