Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Viikonpäivän jälkeen pilkku?

Kun päivmäärä kirjoitetaan lyhenteillä, esim. "ke 11. joulu", tuleeko viikonpäivälyhenteen jälkeen pilkku?

--2001:14BB:410:43EB:1DB5:82D2:EBBF:4C5D 11. marraskuuta 2020 kello 22.41 (EET)

Eivät nuo ole kodifioituja lyhenteitä eli siis sellaisia, jotka kielitoimisto tai kansanyhteisö olisi hyväksynyt käyttöön, vaan nuo ovat pikemminkin erilaisten vähä-älylaitteiden tuottamia suomenkielenkaltaisuuksia, jotka perinteisesti voidaan kirjoittaa aivan miten sattuu ja kirjoitetaankin aivan miten sattuu. Ne ovat samaa luokkaa kuin "15 Maa 2019" tai "Kesäkuu ta 8, 2017" taikka "13.11 05.02". Silloin kun päiväys on luettavissa jostain tietosomelaitteen ruudulta ja on mitä sattuu, ei ole olemassa mitään sääntöjä. Kaiken voi kirjoittaa niin päin mäntyä kuin vain kielitaidottomuus sallii. Pilkun voi työntää vaikka sinne, minne sininen hehku ei loista. --Pxos (keskustelu) 13. marraskuuta 2020 kello 05.55 (EET)

Mainittakoon nyt kuitenkin, että ke 11.12. olisi kunnollista suomea. --Silvonen (keskustelu) 13. marraskuuta 2020 kello 06.21 (EET)

Joo. Suomen kielessä, ei laiteta pilkkua näin.--Urjanhai (keskustelu) 13. marraskuuta 2020 kello 12.23 (EET)

Marmeladikarkkiaskit

Muistaako kukaan marmeladikarkkiaskeja 1980- ja/tai 1990-luvulta? Niitä oli erivärisiä, jokainen väri vastasi eri hedelmän tai marjan makua. Itse karkit olivat enimmäkseen sormustimen muotoisia pehmeitä marmeladikarkkeja. Askit olivat enemmän Pastirol- kuin Sisu-askin kokoisia. En muista mikä yhtiö niitä valmisti. Google-hausta "marmeladi karkkiaski 1980-luku" tai "marmeladi karkkiaski 1990-luku" ei ollut apua. JIP (keskustelu) 16. marraskuuta 2020 kello 03.07 (EET)

En muista sellaisia, mutta 10 pennin merkkarit, joihin varomaton saattoi tukehtua sekä jauhikset olivat parhaita karkkeja. Pidätkö merkkareista? Opin inflaation merkityksen seuratessani karkkipussin hintakehitystä. Karkkia ei tee enää mieli, pitäisi ilmeisesti lopettaa kromin syöminen, niin taas maistuisi. ---raid5 (keskustelu) 16. marraskuuta 2020 kello 17.33 (EET)

En pahemmin ostellut marmeladikarkkeja, mutta isot merkkarit oli herkkua. Niitä saa muuten yhä tilaamalla.--Dieharder (keskustelu) 28. marraskuuta 2020 kello 17.15 (EET)

Kiitos tiedosta. Yritän tosin olla ostamatta, vaikka ovat todella hyviä karkkeja. @JIP: osallistu keskusteluun. ---raid5 (keskustelu) 29. marraskuuta 2020 kello 01.07 (EET)

Minun lapsuudessani oli kioskeilla marmeladinmakuisia markan karkkeja, varmaan neljää väriä: punaisia, vihreitä, keltaisia ja valkoisia, ja sillä kutsumanimellä, sitten vuoden 1963 rahauudistuksessa niistä tuli pennin karkkeja. Ne oli nallekarhun muotoisia ja kappaletavaraa. Valkoinen oli paras. Nallekarkkeinakin myytiin. Sopivat koululaisen kukkarolle. Sit oli pyöreitä hedelmäpastilleja joissa oli kai noin 25 kpl laatikossa ja vastaavasti salmiakki- ja sisu- ja leijonakarkkeja, mutta niille piti olla tekosyynä jonkinlainen yskä tai kurkkukipu. Hedelmäpastillit piti ostaa luvatta kun ei ollut tekosyytä. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2020 kello 01.08 (EET)

Muistan kyllä ne merkkarit ja kohun siitä miten ne juuttuivat suuhun. Oma isoisänikin huolestui siitä vaikka mitään vaaraa ei ollut. 1960-luvulla en ollut edes syntynyt joten en voi muistaa mitään sen ajan karkeista. Yritän edelleen muistella mitä ne marmeladikarkit olivat, koska niitä oli vielä pitkälti 1990-luvun puolella mutta sitten ne vain katosivat jonnekin. JIP (keskustelu) 29. marraskuuta 2020 kello 01.35 (EET)

Toivottavasti joku muistaisi. Höyhens on sen verran vanhempi, että heti vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeen viisi penniä yhdestä nallekarkista olisi ollut ryöstöhinta. ---raid5 (keskustelu) 29. marraskuuta 2020 kello 21.12 (EET)

Merkkarit -> Moraalipaniikki -- Cimon Avaro 23. joulukuuta 2020 kello 10.05 (EET)

Luulisin muistavani karkit, mutta nimestä ei ole mitään muistikuvaa. --Otrfan (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 10.34 (EET)

Onko kukaan demokraatti voittanut Yhdysvaltain presidentinvaaleja saaden vähemmän ääniä kuin vastustajansa?

--194.211.118.11 20. marraskuuta 2020 kello 09.30 (EET)

En tsekannut kaikkia, mutta jos John Quincy Adams lasketaan, hänhän oli demokraattis-republikaani, sai hän ainakin vuoden 1824 vaaleissa vähemmän ääniä kuin samaan puolueeseen kuuluva vastustajansa Andrew Jackson. --Höyhens (keskustelu) 20. marraskuuta 2020 kello 11.44 (EET)

Vain otsikkoon kirjoitettu kysymys on liian yksinkertainen tai ainakin vaatii liian yksinkertaisia vastauksia. Siinä oletetaan, että "demokraatti" on jonkinlainen pysyvä piirre, joka ei ole muuttunut keskiaikojen alusta. Höyhensin linkittämästä artikkelista huomaa, että kyseessä ei ole sama puolue kuin nykyään, ja lehtiä lukemalla oppii, että se ei ole sama puolue kuin 50 vuotta sitten. Kuulemma 1950–1960-luvuilla konservatiivisen maailmankuvan ihmiset äänestivät demokraattista puoluetta kun taas liberaalit ihmiset äänestivät republikaaneja. Maailma muuttuu, joten ajatus siitä, että voitaisiin vuonna 2020 tehdä jonkinlainen urheilutilasto siitä, onko "demokraattinen ehdokas" koskaan vuosina 1789–2020 saavuttanut sitä sun tätä, ei ole kovin mielekäs. --Pxos (keskustelu) 20. marraskuuta 2020 kello 12.07 (EET)

En-wikissä sen sijaan on tietenkin artikkeli presidenteistä, jotka saivat vähemmän ääniä kuin toiseksi tullut. Siitä voi katsoa, millaisia miehiä he ovat olleet. --Pxos (keskustelu) 20. marraskuuta 2020 kello 12.11 (EET)

Ja todetaan vielä sekin, että on hieman epäolennaista puhua siitä, kuka sai enemmän ääniä maassa kaiken kaikkiaan, koska Yhdysvaltain presidentinvaalijärjestelmä on tarkoituksella laadittu korostamaan osavaltioiden itsenäisyyttä ja antaa suhteellisesti enemmän painoarvoa väkiluvultaan pienille osavaltioille. Vaikka Biden olisi saanut kaikki Kalifornian äänet eli vienyt Trumpilta lähes kuusi miljoonaa ääntä lisää, hän ei olisi saanut yhtään valitsijamiestä enempää. Suomessakin voi käydä eduskuntavaaleissa niin, että toinen puolue saa valtakunnallisesti enemmän ääniä mutta toinen enemmän edustajanpaikkoja, kun äänet jakautuvat vaalipiireittäin sopivasti. -Ochs (keskustelu) 20. marraskuuta 2020 kello 22.55 (EET)

Kysymyksen pointti varmaan olikin siinä, suosiiko järjestelmä systemaattisesti tiettyä puoluetta. Jos niin on, sen voisi olettaa herättävän suurta tyytymättömyyttä, kun jaettavana on vain yksi paikka eikä toiseksi tullut saa mitään. Ilmeisesti Yhdysvaltain puoluekannatuksen alueelliseessa jakaumassa on 2000-luvulle tultaessa tapahtunut jokin sellainen muutos, että nimenomaan republikaanit ovat alkaneet hyötyä tästä pienien osavaltioiden painotetusta vaikutusvallasta. --Risukarhi (keskustelu) 21. marraskuuta 2020 kello 13.40 (EET)

Ja jos pointti on tuo, otos on liian pieni johtopäätösten tekoon, koska esimerkiksi Kalifornian ja New Yorkin suuret äänimääräerot viime vuosina selittänevät yksistään parikin republikaanivoittoa presidentinvaalissa pienemmällä liittovaltion äänimäärällä. Eri asia on, voiko esimerkiksi Yhdysvaltain senaattia ajatella sellaiseksi laitokseksi, jossa pienten osavaltioiden painoarvo on suurempi riippumatta nyt siitä että ne ovat viime aikoina olleet enimmäkseen aika republikaanivetoisia. --Höyhens (keskustelu) 21. marraskuuta 2020 kello 23.30 (EET)

Koska vaalijärjestelmä on ollut samanlainen hyvin kauan ja koska puolueiden ohjelmat ja kannatukset taas ovat aikojen saatossa paljonkin vaihdelleet, ei voitane sanoa, että järjestelmä sinänsä suosisi republikaaneja. Pikemminkin puolue on pystynyt sopeuttamaan poliittisen taktiikkansa järjestelmään. Muuten, pieniä osavaltioita on tukevasti myös demokraattien hallinnassa, lähinnä Uudessa-Englannissa. -Ochs (keskustelu) 22. marraskuuta 2020 kello 19.56 (EET)

Mainitsen tässä kuriositeettina, että eilisen Kansan Uutisissa on Yhdysvaltain vaalijärjestelmää käsittelevä juttu, jonka mukaan ”Valitsijamiesjärjestelmä antaa lähtökohtaisesti republikaaneille 4–5 prosenttiyksikön edun”. Lehdellä toki on agendansa (luvut on saatu Guardianin jutusta). Googlella löytyy amerikkalaisten omia, johtopäätöksiltään vaihtelevia laskelmia (esim. [1], [2]). Kaikki laskelmat näyttävät perustuvan viimeisten muutaman vuosikymmenen vaalituloksiin, koska sitä kaukaisempaa tilannetta ei ole pidetty vertailukelpoisena nykyiseen juuri tässäkin keskustelussa yllä mainituista syistä. Ja kuten Höyhens huomautti, pienessä otoksessa sattumakin vaikuttaa paljon. Toisaalta olisi hauska tietää, olisivatko 2000-luvun vaalit ratkenneet toisella tavalla, jos vaikka suurimmat osavaltiot Kalifornia ja Texas pilkottaisiin molemmat viideksi pienemmäksi osavaltioksi. --Risukarhi (keskustelu) 28. marraskuuta 2020 kello 14.37 (EET)

Sittenhän on vielä tuo vaalipiirisuunnittelu eli gerrymandering. --Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2020 kello 16.21 (EET)

Niin on ja sitä on tosiaan muuallakin kuin Yhdysvalloissa. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2020 kello 01.12 (EET)

Kuka voitti ensin ?

Äskettäisen urheilu-uutisen yhteydessä oli lause "Jalkapallo on urheilu­laji, jossa pelataan 94 minuuttia ja sitten Suomi voittaa". Olen aiemminkin lukenut tuollaisen X on peli jota pelataan ja sitten Y voittaa aina. Mistä sanonta on peräisin ? Kuka on se alkuperäinen ylivoimainen urheilija, jonka vuoksi tuo vitsi on keksitty 176.72.6.10 3. joulukuuta 2020 kello 11.26 (EET)

Gary Lineker sanoi tuohon suuntaan saksalaisista vuonna 1990.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. joulukuuta 2020 kello 11.45 (EET)

Joo, tosin Linekerin lausahdus on osoitettu vääräksi ihan yliopistotasolla: [3]. -Ochs (keskustelu) 5. joulukuuta 2020 kello 22.27 (EET)

Hikipedian ongelmat

Tämä nyt ei itse asiassa kuuluisi tähän Wikiin, mutta sallinette minun kysyä silti. Eli, Hikipedia ei näytä tehtyjä muutoksia ja kirjaa käyttäjän silloin tällöin ulos: käyttäjärivi näyttää "Et ole kirjautunut sisään" ja seuraavan linkin jälkeen ollaan taas kirjautuneena. Myös "Tuoreet muutokset" näyttää päivien vanhoja muutoksia kuten myös "Omat Muokkaukset". Sama juttu Chromella ja Edgellä. Ottaa ns. päähän. Vaikea kysyä Hikin ylläpidolta, kun ongelma on päällä. Yst terv Dieharder (keskustelu) 9. joulukuuta 2020 kello 23.28 (EET)

Hikipediassa on ollut aika paljon palvelinongelmia päivityksen jälkeen. Kannattaa kokeilla eri osoitteita (hiki.pedia.ws, hikipedia.org, hikipedia.info), jos se auttaisi asiassa. Ei minulla ainakaan ole tuollaista esiintynyt, ainoastaan "tietokantaan ei saada yhteyttä" silloin tällöin. 01miki10 (keskustelu) 9. joulukuuta 2020 kello 23.40 (EET)

Kiitos. Vaihtoehtoinen url auttoi. --Dieharder (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 00.24 (EET)

Eniten palkontosijan ajaneita kuljettajia F1-kauden aikana

Millä F1-kaudella on ollut eniten palkintosijalle ajaneita kuljettajia?--Kruununoksa (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 12.26 (EET)

Litorinameri vs. nykyinen Itämeri

Milloin katsotaan Litorinameren muuttuneen nykyitämereksi? 86.115.94.49 18. joulukuuta 2020 kello 08.45 (EET)

Tämän gradun mukaan Litorinameri-vaihe päättyi noin 4000 vuotta sitten, kun suolapitoisuus väheni valtameriyhteyden kaventuessa. Sen jälkeistä vaihetta kutsutaan Limneamereksi, tosin joissain lähteissä Limneamerta pidetään Litorinameren loppuvaiheena. Molemmat nimitykset tulevat kotilolajeista. -Ochs (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 09.34 (EET)

Artikkelisa Litorinameri tieto esiintyy lähteettömänä 2000 vuoden marginaalilla ja keskustelussa tämäkin tieto kyseenalaistettu. Lisäksi artikkelin keskustelussa on epäilty artikkelissa olevan kartan paikkansapitävyyttä yksityiskohdissaan. Artikkelissa olisi siis kehittämistä. --Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 14.24 (EET)

Limneameri kaipaisi artikkelin, jos joku sellaisen osaa kirjoittaa, en keksinyt mihin sen laittaa toiveluettelossa. --Höyhens (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 14.38 (EET)

Litorinameren keskustelussa mainittiin myös Mastogloiameri, mutta siitä olikin jo artikkeli ja se olikin litorinamerta vanhempi. Pitäisi joka tapauksessa jostain kokoavasta lähteestä selvittää mäiden eri vaiheiden keskinäinen nsuhde ja määrittely.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 14.40 (EET)

Artikkelin Itämeri mukaan Limneameri olisi sama kuin itämeren nykyvaihe, synonyymina Myameri EDIT: mahdollisesti ei, ks. ao. artikkelit.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 14.42 (EET)

Sit voitaneen tehdä ohjaus, vai? --Höyhens (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 14.57 (EET)

Mahdollisesti. En tunne aihetta niin hyvin, että osaisin sanoa, mikä ero noilla on.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 15.00 (EET)

Korjaan: myameri viitannee aivan viimeisimpään vaiheeseen, Limneameri pidempään ajanjaksoon, eli artikkelikin voisi ehkä ollakin olla riippuen siitä halutaanko käsitellä pääartikkelissa Itämeri vaiko myös erikseen. Ei pitäisi muokata täällä kun tekee samalla muuta, kumpikin kärsii.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 15.03 (EET)

Muistaakseni allekirjoittanut on kirjoittanut varsin paljon artikkeliin Itämeri. Ja teoksen Itämeren fysiikka, tila ja tulevaisuus perusteella olen tulkinnut "Suolapitoisuus alkoi kuitenkin hiljalleen laskea, ja Limneamerivaihe alkoi noin 4 000 vuotta sitten. Lopulta noin 2 000 vuotta sitten muodostui nykyisen kaltainen Itämeri, kun suolapitoisuus oli laskenut edelleen." Aaltojen alla -sivuston mukaan käytännössä ero Litorinamerestä nyky Itämereen on kuitenkin aika liukava, ja tavallaan samaa kautta edelleen eletään. Mä kyllä hieman myös pelkään, että Mastogloiameri ja Litorinameri ovat ainakin osittain Merikannon tekemiä, joten en niihin ihan täysin luottaisi. --PtG (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 15.40 (EET)

No sekin vielä. Muilta kiireiltä en ole ehtinyt toistaiseksi osallistua käynnissä olevaan Merikanto-kommenttipyyntöön, mutta huomasin yhtyväni kannanottopihin, jota siellä oltiin tekemässä. Lisäksi commonsin kartta Artikkelissa Litorinameri voi mahdollisesti sisältää epätarkkuuksia (arvatenkin sen takia, jos tekijällä esim. ei ole ollut päässyä muuuhun kuin egl. k. nettilähteisiin vs. muunkieliset nettilähteet ja painettu edistynyt kirjallisuus eri kielillä.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 15.45 (EET)

Joo, se kartta on virheellinen. Suomenkielinen kartta on tehty englanninkielisen kartan pohjalta käännöksenä. Alkuperäiseen karttaan on merkitty kyllä lähde (ruotsinkielisestä teoksesta), mutta siinä on virhe. Mahdollisesti voi olla ihan vain inhimillinen erehdys. --PtG (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 15.59 (EET)

Missä sijaitsee Suomen paksuin maaperä?

Artikkelissa Maaperä kerrotaan että Suomessa maaperän paksuus on suurimmillaan jopa 100 metriä. Jäin miettimään missä on näin syvä maaperä ennen kallioperää ja missähän mahtaa olla Suomen ennätyskohta maaperän paksuudessa?--Karhennettu turtana (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 10.17 (EET)

Muistan nähneeni tästä eri lähteissä mainintoja paikallisesti, mutta ei ole muistikuvaa, onko jossain lähteessä mainittu ennätyslukuja vai ei. Suomen geologiasta on useitakin hiljattaisia hyviä yleisesityksiä, samoin Suomen kartaston V laitoksesta vihkosta maaperä voisi koettaa katsoa. Muistelisin, että likemmäs sataa metriä voi mennä. Tyypillisiä paikkoja voivat olla syvät kallioperän murroslaaksot, joiden päälle on kasaantunut irtaimia maalajeja kuten savea tai hiekkaa. Myös siellä, missä kallioperä on hyvin pehmeää kiviljajia kuten hiekkakivi, kallio on jääkausien aikana voinut kulua syvältä pois, ja jos päälle on kerrostunut irtaimia maalajeja, niin maaperä voi olla paksu. Tällaisia laajoja hiekkakivialueita on kai ainakin Kokemäenjoen laakson alaosassa ja jossain Limingan niittyjen paikkeilla. Ja kun harjumuodostumia ja harjuaineksesta syntyneitä reunamuodostumia, niin niissäkin maaperäkerrokset voivat olla paksuja. Näitä koskevia lähteitä tutkimalla voisi katsoa, löytyykö mainintaa Suomen ennätyksestä.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 12.17 (EET)

Tuo artikkelissa maaperä lähteenä annettu Jokamiehen geologia on juuri yksi noista tarkoittamistani lähteistä. Toinen kirja on nimeltään Jääkaudet.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 12.21 (EET)

Eikös kuitenkin valtion maaperä ulotu maan keskipisteeseen? --Höyhens (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 14.16 (EET)

Harvemmin. Maaperällä tarkoitetaan kallioperän päällä olevaa irtainta maalajikerrosta. --PtG (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 14.29 (EET)

Geologian tutkimuslaitoksen Maankamara-palvelussa on kartta, josta voi valita kohdan "maapeitepaksuus". -Ochs (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 14.38 (EET)

No niin. Tuollahan ne ovat ne Kokemäenjokilaakso ja Oulun eteläpuolinen hiekkakivivyöhyke, harjujaksot ja reunamuodostumat. Eli pitää vain etsiä, mikä niistä lopulta sisältää sen Suomen ennätyksen.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 14.49 (EET)

Mutta kun ylin luokka kartan selityksissä on on "yli 50 m" niin se toteutuu noissa kaikissa hyvin monessa kohdassa. --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 14.51 (EET)

Ok, tämähän selvensi jo aikalailla, että mistä niitä paksuimpia kohtia löytyy, kiitoksia vastauksista ja pohdinnoista. Vaikka geologia ei nyt suurimpiin kiinnostuksenkohteisiini kuulukaan, niin ehkä voisi joskus saada aikaiseksi hieman laajentaa mainittujen lähdekirjojen pohjalta Maaperä-artikkelia. Ainakin paksuimmasta kohdasta löytyisi varmaan jostain lähteeestä ainakin alueen tasolla tieto. Se olisi hyvä lisäys artikkeliin.--Karhennettu turtana (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 15.12 (EET)

Tieto voisi hyvin olla jossain noista lähteistä, mutta valitettavasti ei nyt ole yhtäkään noista kirjoista käsillä.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 15.45 (EET)

Mahdollinen vastaus: [4] "Maaperä on Suomen oloissa harvinaisen paksua, sillä ainoastaan Satakunnan hiekkakiven alueella tavataan lähes yhtä paksua maapeitettä." Eli noin välillisesti viitataan että tuo Tupoksen muodostuma siellä Oulun eteläpuolella saattaisi olla paksuin. --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 15.51 (EET)

Mikä on suurin?

Kuinka monta artikkelia suurimmassa paperisanakirjassa suomen kielellä on? -- Cimon Avaro 23. joulukuuta 2020 kello 09.56 (EET)

Sanakirjassa vai tietosanakirjassa?--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 11.34 (EET)

Sanakirjassa. ---raid5 (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 23.31 (EET)

Whatsit

"Whatsit" kuvaa esinettä, jonka joku on tehnyt jotain tiettyä tarkoitusta varten, mutta kukaan ei enää tiedä tuota tarkoitusta. Minulla on keittiötyökalu jonka tarkoitusta en tarkkaan tiedä. (Ostin sen Mombasassa 20 v sitten koska se näytti coolilta). Ajattelin laittaa kuvan commonsiin. Onko wikissä sivua tällaisille kurisioteeteille?--RicHard-59 (keskustelu) 24. joulukuuta 2020 kello 13.59 (EET)

Käyttäjäsivusi. Senhan voi poistaa sitten kun asia selviää,jos on tarpeen. --Höyhens (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 14.44 (EET)

Jos haluat sen selville mikä se on, sen voisi laittaa tänne: https://www.reddit.com/r/whatisthisthing/ 5-HT2AR (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 16.49 (EET)

Niin ja onhan commonsissa tällainen sivu, mutta en suosittele laittamaan sinne mitään. Niitä tuskin paljon siellä tunnistellaan. --Höyhens (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 05.19 (EET)

Kylläpäs tunnistellaan. --Pitke (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 17.40 (EET)

Tekstityksen "poimiminen" videolta

Osaisiko joku tekniikasta ymmärtävä kertoa, voiko jollain ohjelmalla poimia ns. poltetun tekstityksen videolta? Mulla on siis TV:stä aikanaan tullut dokumentti videokasetilla, ja siitä kopioituna dvd:llä, ja samasta dokumentista uusi (laillisesti netistä hankittu) versio, jossa on paljon parempi kuvan laatu. Tahtoisin siis tähän parempi laatuiseen versioon suomenkielisen tekstityksen vanhasta videosta. --188.238.14.180 28. joulukuuta 2020 kello 22.06 (EET)

Vaatinee siis tekstintunnistusta. Mitään ohjelmaa en ole käyttänyt, mutta kyllähän noita näyttää olevan. Windowsille esim. videosubfinder, itse Linuxin käyttäjänä kokeilisin varmaankin ensin videocr:ää. --Anr (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 22.22 (EET)

SubRip: [5] --RicHard-59 (keskustelu) 17. helmikuuta 2021 kello 18.41 (EET)

Karhusaaren taidekeskus

Näin Karhusaaren taidekeskuksen viime syyskussa ollessani Espoossa kävelyllä. Onko se yleisölle auki? Ja jos on, niin milloin? JIP (keskustelu) 2. tammikuuta 2021 kello 20.01 (EET)

Sinebrychoffin huvila on ollut satunnaisesti auki joinakin avoimien ovien päivinä. Sitä voi vuokrata yksityistilaisuuksiin. Lisätietoja Googlella. -Ochs (keskustelu) 2. tammikuuta 2021 kello 23.12 (EET)

CD:n raitoja monta?

Onko olemassa CD:itä, joissa olisi raitoja vähintään 78, tai vaikkapa enemmänkin?--37.33.168.112 5. tammikuuta 2021 kello 11.14 (EET)

Loppiaisen pipariperinne?

Enwiki tietää kertoa, että loppiaisena Suomessa rikotaan tähtipipareita kämmenellä ja saadaan toivoa, jos pipari särkyy kolmeen osaan.

»Piparkakut or Finnish gingerbread cookies, in the shape of a star, are a treat typically served on this day. These cookies are broken in the palm of one's hand, while making a silent wish. If a piparkakku star should break into three pieces, and all three are eaten without speaking a word, it is said that the wish will come true.»
(en:Epiphany (holiday)#Finland)

Onko Suomessa tosiaan tällainen perinne? Itse en ollut koskaan kuullutkaan, mutta Ruotsissa tämmöistä on ilmeisesti harrastettu, joten ehkä tapa on levinnyt sieltä länsirannikolle, jollei artikkeli ole täysin höpöä? --Silvonen (keskustelu) 5. tammikuuta 2021 kello 15.45 (EET)

Minä en ole ainakaan koskaan kuullutkaan. Tosin se ei ole vielä todiste siitä etteikö tällaista perinnettä olisi. JIP (keskustelu) 5. tammikuuta 2021 kello 18.29 (EET)

Historiaa selaamalla selviää, että tekstin on lisännyt artikkelia runsaasti muokannut käyttäjä vuonna 2011. Teksti merkattiin lähdepyynnöllä vuonna 2013 ja sitä on suomalainen käyttäjä käynyt ihmettelemässä vuonna 2015. Tämä ei ole loppiaisperinne, mutta siitä sentään olen kuullut Aku Ankan aprillipilassa. Pipariperinteestä puolestaan en ole minäkään kuullut. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 5. tammikuuta 2021 kello 19.27 (EET)

Kyseinen käyttäjä (MattDiClemente) ei ole muokannut Wikipediaa yli seitsemään vuoteen, ja muokkausten perusteella oletan että hän ei ole pohjoismainen. Täten pidän todennäköisenä että hän on kuullut ruotsalaisesta perinteestä ja sekoittanut sen suomalaiseen perinteeseen, koska Pohjoismaiden ulkopuolisten ihmisten on joskus vaikea erottaa eri Pohjoismaita toisistaan. JIP (keskustelu) 6. tammikuuta 2021 kello 04.59 (EET)

Mahdollinen tuomarien makselu urheilussa

Onko joukkueurheilussa (esim. jalkapallo, jääkiekko, salibandy) ollut todistettavasti erotuomarien makselua oman joukkueen hyväksi ja/tai toista joukkuetta vastaan?
Oma uskomukseni tähän kysymykseni perään: Jääkiekossa uskoakseni tällainen tuomarikorruptio lienee vähentynyt ajan kuluessa ja esimerkiksi viime vuosikymmenellä (2010-luku) uskoisin korkeintaan yhdessä lätkäturnauksessa olleen tuomarien makselua (Minsk 2014, aikuisten MM-kisat). Luen tuohon siis mukaan kaikki ikäluokat, niin miehet kuin naiset sekä niin MM- kuin olympiakisat. Mutta tuo on vain omaa mutuilua. Todisteita tästä ei ole.--37.33.168.112 11. tammikuuta 2021 kello 20.38 (EET)

Täällähän saa kysyä mitä vain, mutta pakko ei ole vastata. En tiedä ammattiurheilusta mitään, mutta pihalla kun alakouluikäiset kakarat painivat, kolmesta sällistä yksi oli tuomari. Aina kun toinen painijoista pääsi otteeseen, tuomari huusi: "Irti"! Toisinpäin se ei toiminut. Se tuomari oli toisen puolella. Lahjonnasta ei ole näyttöä eikä ole syytä. Lopputulos näkyi olevan ennalta sovittu, mutta tuskin maksettu. Tämä on ikkunasta katsottua eräässä pikkukaupungissa noin vuonna 1962 ja siitä en syytä ketään. Mutta pitäähän hyvään kysymykseen vastata, kun näin se toimii. Haluatko tietää muuta? --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 21.36 (EET)

Ihan niin monelta kuin suinkin, näkemyksen tuohon asiaan ja jos joku saa vastatuksi pääkysymykseen "Onko joukkueurheilussa (esim. jalkapallo, jääkiekko, salibandy) ollut todistettavasti erotuomarien makselua oman joukkueen hyväksi ja/tai toista joukkuetta vastaan?", en pahastuisi, vaikka vastaaminen ei mitenkään sääntöjen puitteissa olekaan pakollista. On totta, että mainitsemaani asiaan liittyy yleensä lopputuloksen sopiminen etukäteen (kumpi voitti, ei niinkään loppunumerot).--37.33.168.112 11. tammikuuta 2021 kello 21.42 (EET)

Kyllähän tapauksia löytyy aika helposti: esim. [6] [7] [8] [9]. -Ochs (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 22.54 (EET)

Declan Hillin kirja Maksetut maalit: http://www.howtofixasoccergame.com/ . Niin pelaajia kuin tuomareitakin lahjotaan ja yritetään lahjoa ihan samalla tavalla kuin urheilun ulkopuolellakin. --Lax (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 11.50 (EET)

Japanin valtamuoto

Freedom Housen mukaan Japani taitaa olla Aasian yksi sivistykellisimmistä demokratioista 96 pisteellään ja vapaan statuksellaan. Onko Japani ollut aina demokratia vaiko onko Japani ollut historiansa aikana joskus autoritaarinen maa tai vähintäänkin hybridivalta?--37.219.36.2 22. tammikuuta 2021 kello 21.16 (EET)

Japanin historia on suositeltu artikkeli. Japania voidaan kutsua demokratiaksi vasta 1950-luvulta lähtien, kun Yhdysvaltain miehitys päättyi. Maan historialle tyypillistä vuosisatojen ajan ennen nykyaikaa on ollut sotilasluokan valta. -Ochs (keskustelu) 23. tammikuuta 2021 kello 20.35 (EET)

Kelle ja missä voi purkaa kun oikein vituttaa jonkun toisen toiminta?

Tässä tapauksessa kyseessä ei ole wikipedisti. --Höyhens (keskustelu) 28. tammikuuta 2021 kello 04.11 (EET)

Uskoisin että tiedät, mutta yksityiskohtia paljastamatta voinet tehdä sen myös tässä kahvihuoneessa. --Abc10 (keskustelu) 28. tammikuuta 2021 kello 08.39 (EET)

Tästä oli apua, Abc10, kiitokset. En mainitse nyt instanssia, jossa koin tulleeni loukatuksi. Tärkeintä ettei pura asiaa viattomiin läheisiinsä. Kyllä tämä tastä. --Höyhens (keskustelu) 28. tammikuuta 2021 kello 13.50 (EET)

[10] --Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2021 kello 21.06 (EET)

[11] --Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2021 kello 21.08 (EET)

Hyvä ateria ja nukkuminen voivat selkeyttää ajatuksia. Ehkä ongelma ei ole enää niin suuri, sille ei voi yhtään mitään tai se on ratkaistavissa. Alkoholia en tässä suosittele lääkkeeksi, mutta joillekin se saattaa sopia, kunhan asiat on ensin selvitetty. ---raid5 (keskustelu) 28. tammikuuta 2021 kello 21.20 (EET)

Jahka avautuvat, niin punttisali (ja nyrkkeilysäkki) ovat harkittava kohde. Sjmantyl (keskustelu) 15. maaliskuuta 2021 kello 08.27 (EET)

Nimen "Agnes" taivutus

Tämä on varmaan ollut iankaikkisesti kysytty kysymys, mutta kuuluuko nimeä Agnes taivuttaa kuin sanaa vastaus ("Agnekselle"), vaiko kuin sanaa risti ("Agnesille"), vaiko kenties kuin sanaa vieras ("Agneelle")? Itse olen taivuttanut sitä kuin sanaa risti, siis "Agnesille".--37.219.50.9 29. tammikuuta 2021 kello 22.36 (EET)

Joko Agnekselle tai Agnesille (ks. Kotuksen julkaisu Etunimien taivutus: Agnes). --Silvonen (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 12.10 (EET)

Vanhimmain valta

Onko sille, että vanhimmat päättävät yhteisön asioista, joku oma nimi vähän kuin aristokratia, teknokratia, demokratia tms.? --188.238.124.214 30. tammikuuta 2021 kello 09.45 (EET)

Ainakaan se ei ole senilokratia eikä dementokratia. Huomautan että ilmeisesti venäjän käännöksestä peräisin oleva sana kylänvanhin ei ole iältään vanhin vaan tehtävään jonkun valitsema. --Höyhens (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 11.08 (EET)

Totta. Muodolliset, ikään perustuvat tehtävät kuten ikäpuhemies ovat eri asia, kuin tehtävät, joiden nimikkeessä esiintyy sana "vanhin", esim. Riigivanem.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 11.13 (EET)

Sana "senaatti" muuten tulee latinan vanhusta tarkoittavasta sanasta senex, joten sillä on yhteinen etymologia sanojen "seniili", "seniori" jne. kanssa. Rooman tasavallassa senaattia pidettiin ilmeisesti alkujaan jonkinlaisena vanhinten neuvostona, vaikka senkään jäsenet eivät varmaan olleet kirjaimellisesti kaupunkivaltion vanhimpia asukkaita. --Risukarhi (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 19.21 (EET)

Gerontokratia (ks. en:Gerontocracy). --Silvonen (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 11.41 (EET)

Kas, tuossa olikin artikkeli asiasta jota on tullut mietittyä, ajatellen juuri Neuvostoliittoa, USA:ta ja vaikka Kekkosta Suomessa tai Robert Mugabea Zimbabwessa. (Ja muistelmisssaan Kekkosen Ranskan vierailulla tulkkina ollut Matti Klinge kertoo ranskalaisten isäntien sanoneen, että "Meilläkin on kokemusta liian vanhasta presidentistä" viitaten Charles de Gaulleen.) Oma ajatukseni omana uutena tutkimuksena on ollut, että yhteiskunnan ollessa jotenkin pysähtyneessä tai parttitilanteessa, jossa uusia aloitteentekijöitä ei löydy, takerrutaan vanhaan. Tuon artikkelin avulla ehkä voisi löytyä lisääkin. --Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 22.25 (EET)

Tästä tulee mieleen lisäkysymys: onko missään maassa laissa säädetty yläikärajaa valtionpäähenkilölle, pääministerille tai vastaavalle? Tuntuu, että yleisen eliniän lisääntyessä ja demokratian yskiessä yhä useammassa valtiossa vanhat (tavallisesti miehet) takertuvat valtaan. -Ochs (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 22.02 (EET)

Ugandassa yläikäraja presidentiksi oli 75 vuotta, mutta se kuitenkin poistettiin koska herra Yoweri Museveni halusi jatkaa yli 30 vuotta kestänyttä virkakauttaan ([12][13])... --Suomalta (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 23.18 (EET)

Valheella hallitseminen?

Jos varastamalla hallitseminen on nimeltään kleptokratia, niin onko olemassa nimeä valehtelemalla hallitsemiselle? --Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2021 kello 14.58 (EET)

psematokratia?--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. helmikuuta 2021 kello 15.28 (EET)

Vakavasti ottaen tällaista ei heti löytynyt wiktionaryn cracy-päätteisten listasta, jossa sentään oli tuttujen teokratioiden rinnalla vitsikkäämpiä kakistokratioita ja muita. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. helmikuuta 2021 kello 15.36 (EET)

Erillistä nimeä ei tarvita, koska kaikki vallanpitäjät valehtelevat enemmän tai vähemmän, vaikka eivät ehkä haluaisikaan. Mitä autoritäärisempi valtio, sitä enemmän pitää kansalle valehdella. Salaliittoteoreetikkojen mielestä taas kaikenlaiset vallanpitäjät valehtelevat aina, paitsi tietysti Trump puhui aina totta. -Ochs (keskustelu) 4. helmikuuta 2021 kello 19.02 (EET)

Jos on niitä jotka eivät muuta teekään, ja tästä muodostuu tapa hallita. Mutta ehkä sille joku nimi onkin.--Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2021 kello 21.23 (EET)

Matthäus ilmeisesti tavoittelee termiä sellaista kuin pseusmatokratia. En usko, että tällainen termi on virallisessa käytössä. Mutta pidettäköön se muistissa siltä varalta, että joku haluaa ottaa valheella hallitsemisen puheenaiheeksi ja briljeerata muinaiskreikkalaisella termillä. --Neander (keskustelu) 5. helmikuuta 2021 kello 16.53 (EET)

Orava menee ruokittaessa "lukkoon"

Tällä YouTube-videolla ihmisen ruokkima orava jähmettyy paikoilleen hetkittäin totaalisesti. Mistähän se voisi johtua? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 7. helmikuuta 2021 kello 13.58 (EET)

Eikös jähmettyminen ole monilla pienillä eläimillä yleinen suojautumismekanismi, voisiko liittyä siihen. --Kärrmes (keskustelu) 7. helmikuuta 2021 kello 20.12 (EET)

Joutui kirjautumaan kesken muokkauksen useita kertoja uudelleen sisään

15.02 00.30 wikipedia vaati useita kertoja kirjautumaan uudelleen sisään kesken artikkelin muokkauksen. Kolmannen kerran jälkeen tallensin muokkauksen en ole robotti- toiminnon kautta. Tämän jälkeen jouduin kirjautumaan vielä kerran voidakseni kirjoittaa tähän.109.204.216.207 15. helmikuuta 2021 kello 00.40 (EET)

Polaaripyörre eteläisellä pallonpuoliskolla

Onko muuten eteläisellä pallonpuoliskolla koettu joskus samanlainen kylmä talvi jonakin vuonna huhti–syyskuun aikoihin kuin täällä pohjoisessa tänä vuonna? Ts. Onko Antarktiksen polaaripyörre heikentynyt joskus samalla lailla niin, että kylmä talvi on vallannut jopa Keski-Australiaa ja Etelä-Afrikkaakin? Samalla tavalla kuin nyt Meksikossakin lähellä trooppista vyöhykettä on pakkasta?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 21. helmikuuta 2021 kello 22.43 (EET)

Jotenkin oma mutuni olisi, että vaikka tuo teoriassa olisi mahdollista, käytännössä tuo vaikuttaa epätodennäköisemmältä, sillä kyseessä on Antarktista kiertävä polaaripyörre. Se on eteläisen pallonpuoliskon aikaan ilmeisesti vahvempi kuin Arktiksen polaaripyörre pohjoisen pallonpuoliskon talven aikaan. Tämän vuoksi uskoakseni tuollaisen talven mahdollisuus on eteläisellä pallonpuoliskolla pienempi kuin pohjoisella pallonpuoliskolla. Mutta tämä on vain mutu, joten tätä ei saa ottaa faktana.--37.219.103.41 27. helmikuuta 2021 kello 15.41 (EET)

Tämän mukaan eteläisellä pallonpuoliskolla polaaripyörre on yleensä vahva, koska Antarktis on suurehko yhtenäinen manner. Siis edellisen kommentin mutu pitänee paikkansa, vaikka poikkeusvuosiakin varmaan löytyy. -Ochs (keskustelu) 27. helmikuuta 2021 kello 23.55 (EET)

Lisätietoa. -Ochs (keskustelu) 28. helmikuuta 2021 kello 00.00 (EET)

Kuvia Kekkosesta hiukset päässä?

Urho Kekkonen alkoi kaljuuntua jo nuorena, ennen 30 vuoden ikää. Onko hänestä säilynyt valokuvia hiukset päässä? JIP (keskustelu) 7. maaliskuuta 2021 kello 02.18 (EET)

Täältä löytyy ainakin pari. --109.240.164.20 8. maaliskuuta 2021 kello 15.33 (EET)

Neljännessä kuvassa esiintyy yhdeksän urheilijaa joista oletettavasti yksi on Urho Kekkonen, mutta kuka? JIP (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 03.00 (EET)

Sama kuva löytyy yhdestä blogista, jossa kerrotaan Kekkosen olevan takarivissä toinen vasemmalta.--Puppe100 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 06.39 (EET)

Pääsiäisjuttu

Jatkoa tälle:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kahvihuone_(kysy_vapaasti)/Arkisto_47#Milloin_p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen_on_seuraavan_kerran_24._maaliskuuta

Nyt kysyn, onko se totta, että pääsiäinen on vuoden 1940 jälkeen seuraavan kerran karkausvuonna vasta vuonna 5280? Ainakin tämän mukaan se olisi. --40bus (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 19.09 (EET)

Pääsiäinen on jokavuotinen juhla. --101090ABC (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 19.19 (EET)

Niin on, en ymmärtänyt itsekään kysymystä. --PtG (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 19.20 (EET)

Onkohan alkuperäisellä kysyjällä jäänyt jokin yksityiskohta kirjoittamatta auki? --101090ABC (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 19.22 (EET)

Ilmeisesti kysymyksenä siis milloin pääsiäinen on seuraavan kerran karkausvuonna 24.3. --Anr (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 19.25 (EET)

Jos viitattu lähde sanoo näin, voimme uskoa. Eli vastataan alkuperäiseen kysymykseen: on totta. --PtG (keskustelu) 9. maaliskuuta 2021 kello 20.00 (EET)

Euroopan vaarallisin maa naisille?

Tämän mukaan Suomi on Euroopan toiseksi vaarallisin maa naisille. Mikä maa Euroopassa pitelee ykkössijaa?--37.33.145.100 14. maaliskuuta 2021 kello 16.00 (EET)

Uutisessa puhutaan Euroopan Unionista, mikä on ihan eri asia kuin Eurooppa, eli tarkkana kun lukee näitä juttuja. Eurooppaan kuuluu 51 maata, Euroopan unioniin 27 maata. Se on selvä ero. Stryn (keskustelu) 14. maaliskuuta 2021 kello 16.04 (EET)

Muotoillaan siinä tapauksessa kysymystä uudelleen:

Mikä maa Euroopassa ja/tai Euroopan unionissa pitelee ykkössijaa?--37.33.145.100 14. maaliskuuta 2021 kello 16.13 (EET)

En tiedä mutta Suomi on myös EU:n toiseksi paras maa naisille: [14]. Tai ainakin oli pari vuotta sitten. --Lax (keskustelu) 14. maaliskuuta 2021 kello 16.24 (EET)

Olisiko alkuperäinen lähde vuonna 2014 julkaistu EU-tutkimus? Sen mukaan vaarallisin EU-maa oli Tanska. --Silvonen (keskustelu) 14. maaliskuuta 2021 kello 16.40 (EET)

Paikoin Etelä-Euroopan osalta kyse on varmaan tilastollisesta vääristymästä. Siellä ei poliisi välttämättä ota vakavasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Lapsiakin läimitään ja tukistellaan mennen tullen. --Abc10 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2021 kello 17.08 (EET)

Väitöskirjassa (https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/118932/978-952-03-1407-1.pdf) on lähde väärin. Oikea lienee tämä: https://fra.europa.eu/en/publication/2014/violence-against-women-eu-wide-survey-main-results-report Siinä taulu 2.1 sanoo että DK, eli Tanska olisi pahempi. Sjmantyl (keskustelu) 15. maaliskuuta 2021 kello 08.39 (EET)

Okei, aika yllättävää kuulla, että kaksi väkivaltaisinta sijaitsee Pohjoismaissa. Koko Euroopasta olisin veikannut Britanniaa, samoin EU:sta sinä aikana, kun se oli vielä EU:ssa. Tai vaihtoehtoisesti koko Euroopasta jotakin itäistä Euroopan maata.--37.33.145.100 15. maaliskuuta 2021 kello 09.06 (EET)

Hieman tarkentaisin. Tuo ei suoraan kerro väkivaltaisimmasta maasta, vaan maasta, jossa raportoidaan eniten väkivaltaa. Nämä ovat mahdollisesti kovin sama asia, mutta eivät välttämättä. Sjmantyl (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 10.01 (EET)

Subjektiivinen käsitys on eri asia kuin objektiivinen totuus. On myös mahdollista, että väkivaltakin määritellään eri tavoin eri kulttuureissa. --Höyhens (keskustelu) 19. maaliskuuta 2021 kello 12.04 (EET)

Totta. K.o. EU:n julkaisussa sivut 11-20 käsittelevät aihetta. Sjmantyl (keskustelu) 22. maaliskuuta 2021 kello 10.15 (EET)

Sarjakuvien tunnistenumero?

Suomalaisissa sarjakuvalehdissä ja -albumeissa on ISBN:n/ISSN:n lisäksi 10-numeroinen koodi, esimerkiksi 164004-21-11 (tämän viikon Aku Ankka), jossa ensimmäinen numerosarja on julkaisu, seuraava vuosi ja viimeinen järjestysnumero. Tietääkö joku, onko tällä koodilla jotain nimeä, ja onko se käytössä muuallakin kuin Suomessa? 01miki10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2021 kello 02.22 (EET)

Maailmankartan muokkaustyökalu

Onko jotain sellaista palvelu, jolla voi muokata todellisen, olemassa olevan maailman karttaa mieleisekseen (esim. laittaa Suomeen uusia kaupunkeja, tai luoda uuden saaren?) --40bus (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 21.06 (EET)

Olen joskus etsinyt, ja oikeastaan joskus myös tein jollain ohjelmalla omia karttoja huvin vuoksi. Tosin en muista enää sitä sen ohjelman nimeä, mutta pikaisella googlailulla edessä on ainakin tämä ja tämä. En sitten tiedä miten ne toimivat ja ovatko sinun tarkoituksiisi sopivia. Voin myös olla tässä asiassa väärässäkin, mutta jos muistan oikein, Googlella ainakin ennen pystyi tekemään/mukauttamaan karttoja. Tämä ei siis välttämättä edes ole paikkansapitävää, mutta jotenkin on sellainen tunne että tuollainen on joskus ollut. --Kanasalaatti (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 21.14 (EET)

Kumpikaan ei ole sellainen, mikä vastaa kysymykseen ( eli olemassa olevaan karttaan uusia kaupunkeja tms.) --40bus (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 22.55 (EET)

Hieman etsimällä löysin sellaisen kuin ohjelmiston kuin QGIS. Vaatii ilmeisesti itselle tuon ohjelmiston ja ehkä hiukan sen käytön opettelua. Tällä videolla [15] näytetään juurikin saaren luominen OpenStreetMap-pohjan päälle. Omaa kokemusta ohjelmistosta ei ole, joten en osaa tarkemmin sanoa. Tutustu tuohon, jos vaikuttaa sopivalta. --Farma3110 (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 23.57 (EET)

Muumikasvit

Eräässä Muumilaakson tarinoiden jaksossa He­muli kutsuu viidakosta löytämiään eksoottisia kasveja latinankielisillä nimillä Transcendentia megaloides ja Dyspepsia floribunda. Ovatko nämä oikeita kasvilajeja (tai edes oikeita sukuja) vai täysin keksittyjä? Tarkoittavatko nimet suomeksi jotain muuta? --89.27.54.132 28. maaliskuuta 2021 kello 20.19 (EEST)

Eivät ole oikeita kasveja, eikä noita lajeja tai edes sukuja löydy mistään kasvinimien tietokannasta. Periaatteessa nuo nimet voisi suomentaa minun peruslatinallani (ja huonolla kreikalla) ”suuresti rajoja ylittäväksi” (transsendentiksi) ja ”kukkivaksi ruoansulatushäiriöksi”.--Fotogurachan (keskustelu) 28. maaliskuuta 2021 kello 20.26 (EEST)

Kiitos nopeasta vastauksesta. Vähän epäilinkin, että jos nuo nimet eivät ole aitoja, niissä on varmaan jokin piilovitsi. --89.27.54.132 28. maaliskuuta 2021 kello 20.40 (EEST)

Resiinan huippunopeus

Kuinka kovaa ihmisvoimin etenevällä resiinalla pääsee? Wikipedia ei näyttäisi tietävän. -- Cimon Avaro 28. maaliskuuta 2021 kello 20.42 (EEST)

90 kilometriä tunnissa. --Kanasalaatti (keskustelu) 28. maaliskuuta 2021 kello 20.48 (EEST)

Tuo taitaa olla moottorikäyttöinen, mutta mikäli vihjaus työväkeen on oikein tulkittavissa he kulkivat 40 kilometriä tunnissa käsipelillä kaikitenkin. Hiukan hämärästi ilmaistu mutta siten voisi kuvitella. -- Cimon Avaro 28. maaliskuuta 2021 kello 21.17 (EEST)

Tämän mukaan vanhat pumpattavat kulkivat alamäkeen huipussaan n. 30km/h. Riippuu varmaan alamäestä ja resiinasta. Veikkaisin, ettei kookkaampaa pumpattavaa resiinaa riuskimmatkaan kaverit tasaisella juurikaan yli 30 km/h vauhtiin saaneet. --Farma3110 (keskustelu) 29. maaliskuuta 2021 kello 00.37 (EEST)

Tämän mukaan taas huippunopeus (ainakin jonkin mallin) olisi 26 mailia tunnissa eli 42 km/h. Tämä sanoo n. 40 km/h. -Ochs (keskustelu) 29. maaliskuuta 2021 kello 22.48 (EEST)