Yhdysvaltain presidentinvaalit 1824
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vihreissä osavaltioissa Adams voitti valitsijamiehet, sinisissä Jackson, oransseissa Crawford ja vaaleankeltaisissa Clay. Numerot kertovat jokaisen osavaltion valitsijamiesäänten määrän. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yhdysvaltain presidentinvaalit 1824 olivat kymmenennet Yhdysvaltain presidentinvaalit. Vaalit järjestettiin 26. lokakuuta – 2. joulukuuta 1824. Vaalit käytiin neljän demokraattis-republikaanisen puolueen jäsenen kesken. Heistä kukaan ei saanut ehdotonta enemmistöä valitsijamiesäänissä, joten presidentin valinta siirtyi perustuslain 12. lisäyksen nojalla Yhdysvaltain edustajainhuoneen vastuulle. Edustajainhuone valitsi 9. helmikuuta 1825 presidentiksi John Quincy Adamsin. Hänestä tuli ensimmäinen presidentti, joka oli hävinnyt äänissä suorassa kansanvaalissa.
Alkuperäinen kaksipuoluejako Yhdysvalloissa oli lakannut sen jälkeen kun federalistinen puolue oli romahtanut vuoden 1812 sodan jälkeen, ja James Monroe oli valittu presidentiksi ilman vastaehdokkaita. Vuoden 1824 presidentinvaaleista tuli näin puhdas henkilövaali, jossa presidenttiehdokkuutta hakivat ulkoministeri Adams, kenraali Andrew Jackson, valtiovarainministeri William H. Crawford ja edustajainhuoneen puhemies Henry Clay. Viides ehdokas John C. Calhoun luopui ehdokkuudesta ja pyrki varapresidentiksi.
Erityisesti etelän osavaltioissa suosittu Andrew Jackson sai suurimman osuuden sekä suoran kansanvaalin äänistä (41,4 %) että valitsijamiesäänistä (99), mutta koska kukaan ehdokkaista ei saanut äänten enemmistöä, siirtyi presidentin valinta edustajainhuoneelle, jonka äänestykseen saivat perustuslain 12. lisäyksen mukaisesti osallistua kolme eniten valitsijamiesääniä saanutta ehdokasta. Vähiten ääniä saanut Henry Clay jäi näin äänestyksen ulkopuolelle. Hänen tukijansa edustajainhuoneessa nousivat näin kuninkaantekijän rooliin ja ratkaisivat vaalin John Quincy Adamsin eduksi. Virkaan astuttuaan Adams nimitti Clayn hallituksensa ulkoministeriksi. Tämä raivostutti Jacksonin ja hänen kannattajansa, jotka syyttivät Adamsia ja Clayta "korruptoituneesta kaupasta". Adams ja Jackson kohtasivat toisensa uudelleen seuraavissa presidentinvaaleissa, jotka päättyivät Jacksonin voittoon.[1]
Federalistisen puolueen hajoamisesta alkanut ns. "hyvän tahdon aikakausi" päättyi, kun vaalien jälkeen Jacksonin johtama ryhmä kehittyi demokraattiseksi puolueeksi, kun taas Adamsin ja Clayn ryhmittymä perusti kansallisrepublikaanisen puolueen ja myöhemmin whig-puolueen.
Tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvaltain presidentinvaalit 1824
| Presidenttiehdokas | Puolue | Kotiosavaltio | Suoran kansanvaalin äänet | Valitsijamiesäänet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Määrä | % | |||||||||
| Andrew Jackson | Demokraatti-republikaanit | Tennessee | 151 271 | 41,4 | 99 | |||||
| John Quincy Adams | Demokraatti-republikaanit | Massachusetts | 113 122 | 30,9 | 84 | |||||
| William H. Crawford | Demokraatti-republikaanit | Georgia | 40 856 | 11,2 | 41 | |||||
| Henry Clay | Demokraatti-republikaanit | Kentucky | 47 531 | 13,0 | 37 | |||||
| Sitoutumattomat valitsijamiehet | ei puoluetta | Massachusetts | 6 616 | 1,8 | 0 | |||||
| Muut | – | – | 6 437 | 1,8 | 0 | |||||
| Yhteensä | 365 833 | 100 | 261 | |||||||
| Voittoon tarvitaan | 131 | |||||||||
- ↑ McNamara, Robert: The Election of 1824 Was Decided in the House of Representatives thoughtco.com. 14.5.2025. Viitattu 5.7.2026.
